Talviretkeily Talviretkeilyssä tärkeintä on pitää itsensä lämpimänä ja kuivana! Johanna Välimäki, 2014

Taustaa Lempäälä-opiston vaellusohjaajakoulutus Kurssiin kuului 4 teoriaviikonloppua, harjoitusyöpyminen -20 asteen pakkasessa Merunlahdella, talvivaellus Saariselälle ja elokuun lopun vaellus Muotkalle Talvinen hiihtovaellus sen jälkeen joka vuosi, paitsi vuonna 2014… Ensi keväänä toivottavasti jälleen Pöyrisjärvelle Esitys antaa yhden näkemyksen talviretkeilystä, mutta ei ainoaa oikeaa! Kysykää ja kommentoikaa! 2

Talviset kulkuvälineet Sukset, lumikengät, retkiluistimet, potkukelkka Ahkio Vuodenajan vaikutukset: lumen määrä ja laatu sekä olosuhteet vaikuttavat niin, että etenemisnopeuden arviointi etukäteen on erittäin vaikeaa. Reittivalinnat ovat oleellisia, mutta usein vaikeita. 3

Talvivaelluksen varusteluettelo, Ryhmäkohtaiset varusteet teltta tai muu majoite avaruuslakana retkiruuat trangia ja polttoaine, aluslevy trangialle kauha, vispilä, paistinlasta, juustohöylä, vesipussi astianpesuaine ja -harja korjausvälineet, ilmastointiteippi, rautalanka, naru, neula ja lankaa yms. suksen varakärki ja varasauva/sompa EA-tarvikkeet kirves, saha lumilapio lämpömittari pikaluistovoide (lumen takertumisen ehkäisyyn), sikli (jään poistoon) GPS-laite? 4

Henkilökohtaiset varusteet, osa 1 ahkio tai rinkka ja sadesuojus päiväreppu tms. vaellussukset ja sauvat, nousukarvat makuupussi (tai kaksi sisäkkäin) ja makuualustat (ainakin yksi solumuovinen alusta) irtohihnoja, muovipusseja, pakastepusseja yms. (miljoonapussi: henkilökohtaiset korjausvälineet ja sekalaiset tarvikkeet) rantilliset irtohuopakumisaappaat ja pohjalliset + varahuovat / monot / muut hiihtojalkineet tupajalkineet, esim. Reinot / talvicrocsit alusvaatteet ja yöasu kerrasto sukat, villasukat t-paita, fleecepaita, flanellipaita, villapusero vaellusasu (tuulen pitävä), vyö käsineet (villa), rukkaset, kynsikkäät, kypärämyssy, pipo, kaulahuivi tottumusten mukaan, mutta myös vara-asusteita mukaan vaihtovaatteet sadevaatteet taukotakki 5

Henkilökohtaiset varusteet, osa 2 juomapullo termospullo ruokailuvälineet: muki, lautanen, haarukkasetti puukko istuinalusta henkilökohtaiset terveydenhoitotarvikkeet ja lääkkeet, laastarit wc-paperi, peräpyyhkeet hammasharja + tahna, saippua, pyyhe (esim. harsokangasta) kampa nenäliinoja aurinkolasit aurinkovoiteet, huulirasva, sinkkipasta tulitikut, sytkäri kartta, kompassi, pilli otsalamppu + paristot kynttilöitä retken käsikirja, laulukirja, pelikortit, päiväkirja tms. kamera + varaparistot kalastusvälineet ja -luvat hyväntuulen pussi (pähkinöitä, kuivahedelmiä jne.) ja -pullo Henkilökohtaiset ruuat, usein leivät, levitteet, metwursti ja juusto 6

Varusteet matkalle matkustusvaatteet mukavat jalkineet pyyhe + pesuaineet puhtaat alusvaatteet lakanasetti? Muuta huomioitavaa o puhelin o lompakko ja matkaliput o tarpeelliset osoitteet ja puhelinnumerot o vakuutukset (matka/tapaturma) o lähtöilmoitus 7

Ruokailu Kylmässä energiaa kuluu lämpimänä pysymiseen. Energiantarve siis lisääntyy. Nestettä tulee juoda riittävästi ja usein. Pidä juomapullo tai termari helpossa paikassa. Liian kylmä juotava ei ole elimistölle hyväksi. Tankkaa runsaasti nestettä viimeistään illalla. Nestehukan oireet ovat muun muassa: lihasten jäykkyys, päänsärky, vapina, viluntunne ja väsymys. 8

Ruokailu Kaasukeittimet toimivat huonosti pakkasessa, mutta ovat tupakäytössä mukavia Polttoneste trangiassa palaa heikommin Trangiaan on saatavilla ns. talvipoltin, eli polttimen alle tuleva esilämmitinkuppi. Kupin huokoiselle materiaalille kaadetaan polttonestettä, joka palaessaan lämmittää itse poltinta ja siinä olevaa polttonestettä. Kovilla pakkasilla polttimen alle sytytetty tuikkukynttilä hoitaa esilämmittimen homman. Veden sulattaminen lumesta on hidasta ja vie paljon polttoainetta sekä lunta Eväät jäätyvät herkästi pidemmillä reissuilla Vinkkejä: o Sulata vesi jäästä, jos saatavilla o Kankainen tai styroksinen pieni kylmälaukku eväiden säilytykseen o Vesikaira, jos virtaavaa vettä ei ole alueella tai ajankohtana helposti saatavilla 9

Yöpyminen ulkona Teltta: tunneliteltta lumiliepeillä paras talviteltta Laavu, erätoveri-kangas yms. mahdollistavat myös tulen äärellä yöpymisen Kuusen juurella Lumimajoitteessa Vinkkejä: o Saappaanvarret makuualustojen alle, etteivät kosteina jäädy 10

Makuupussit Makuupussin hankintaan vaikuttavat seikat: o Käyttötarkoitus, retkien ajankohta o Nukkujan koko (pituus ja leveys) o Henkilökohtaiset ominaisuudet (kylmänsieto, nukkuma-asento) o Majoitteet o Reissujen pituus Lämpötilasuositukset: o comfort: lämpötila, jossa nainen tai kokematon retkeilijä nukkuu yönsä palelematta o limit: lämpötila, jossa mies tai kokenut retkeilijä nukkuu yönsä palelematta o Extreme: lämpötila, jossa voi viettää yönsä ilman pelkoa hypotermiasta. Makuupussin lämpimyyteen vaikuttaa: o Täytteen määrä ja laatu o Pussin rakenne ja koko, lämpökaulus o Sääolosuhteet (tuuli, pakkanen, ilmankosteus) 11

Makuupussit Untuvamakuupussi o Sitoo eniten ilmaa painoonsa nähden -> lämpimämpi o kevyempi ja kooltaan pienempi o kalliimpi o kostuessaan menettää lämmöneristyskykyään enemmän kuin kuitutäytteinen: 11% kosteus pudottaa untuvapussin lämmöneristävyyden puoleen verrattuna kuvaan pussiin Kuitumakuupussi o Sietää paremmin kosteutta o Helppohoitoinen o Edullisempi o Kookkaampi, painavampi 12

Makuupussit Mene vain lämpimänä, kylläisenä ja kuivana makuupussiin! Suojaa pääsi hyvin! Yksi paksu talvimakuupussi tai kaksi pussia sisäkkäin. Makuupussilakana lisää vähän lämmöneristystä mutta erityisesti suojaa makuupussia likaantumiselta Makuupussi kostuu sisältäpäin nukkujan hengityksestä tiivistyneestä kosteudesta sekä hikoilusta, joka on noin 5 dl vuorokaudessa Tuuleta ja kuivata makuupussia retkellä aina kun mahdollista ja kotona kunnolla. Säilytä makuupussi kotona kuljetuspussia suuremmassa tilassa kuivassa ja lämpimässä 13

Makuualusta Kylmyys tulee maasta, joten makuualustan merkitys on ihan yhtä suuri kuin makuupussinkin Mielellään kaksi hyvää makuualustaa, joista ainakin toinen solumuovinen Ilmatäytteinen ei lämmitä Untuvatäytteiset ja kuitutäytteiset puhallettavat makuualustat myös lämmittävät 14

Pukeutuminen Kerrospukeutuminen on erittäin tärkeää. Talvella on haitallista hikoilla liikaa. Hyvä aluskerrasto, sopiva väliasu ja tuulen pitävä kuorikerros Pään ja varpaiden suojaaminen ja lämpimänä pitäminen tärkeää Lämmittimet (akkukäyttöiset ja katalyyttiset). Niitäkin on, kukin voi itse kokeilla, jos haluaa. 15

Ongelmat Nestehukka Paleltumat, vajaalämpöisyys Lumisokeus eli sarveiskalvon pintatulehdus, kivulias mutta vaaraton. Suojaa kevättalven hangilla silmäsi hyvillä aurinkolaseilla. Väsyminen Eksymisten, varusterikkojen, kelinmuutosten jne. aiheuttamat poikkeamat suunnitelmista Talviretkellä pitää olla hyvin varustautunut (tiedollisesti, taidollisesti ja varusteellisesti), olla valmistautunut poikkeuksellisiin olosuhteisiin, tuntea rajansa ja osata tehdä järkeviä päätöksiä. 16

Huolto Kuivata varusteesi ja vaatteesi aina, kun mahdollista Kuivaus vaatii lämpöä sekä tuuletusta Saappaat ja monot kuivataan varret ylöspäin. Pohjalliset ja irtohuovat kuivataan erikseen. Kuiva sanomalehtitollo kengässä, saappaiden keittäminen jne. ovat kuivausniksejä. Varo liikaa kuumuutta, kun kuivaat nahkakenkiä, kumisaappaita jne. 17

Lumiluola 18

Lumiluola Kaivetaan paksuun kinokseen Kuruissa, notkemissa ja kumpareissa usein koillis-, itä- ja kaakkoispuolilla parhaat kinokset, koska vallitseva tuulensuunta Suomessa lounaan ja luoteen välissä Oikeaoppisen lumiluolan kaivaminen on todella iso työ, eli lumiluola ei ole hätämajoite! Suuaukko mielellään pari metriä alempana kuin nukkumataso Korkeus nukkumatilassa noin 1,5 m Seinämät vähintään 60 cm, katto väh. 1 m Kolmen hengen lumiluola vaatii n. 10 kuutiota lunta pois! Tuuletusaukko esim. suksisauvalla Kynttilälle tasanne. Jos kynttilä sammuu, on happea vähän. Katto holvataan hyvin tasaiseksi, särmättömäksi Vähintään yksi lapio jätetään sisälle Pohjalle harsokangas, päälle erätoveri-kankaita hieman reunat seinille nostettuna (naulaus), päälle avaruuslakanoita. Havujakin voi käyttää alla. 19

Muita lumimajotteita Lumikuoppa: o Perusideana on, että maahan kaivetaan tai poljetaan vähintään 80 cm syvä kuoppa, jonka leveys ja pituus riippuu yöpyjien koosta ja määrästä. Yhden hengen lumikuoppa voi olla esim. 80 x 200 x 100 cm. Kuopan voi kaivaa pohjalta leveämmäksi, jolloin katosta saa helpommin tukevan. o Kuopan kattopalkeiksi laitetaan sukset ja sauvat tai riukuja, jos niitä on käytettävissä. Kattopalkit peitetään pressulla, havuilla tms. tai pelkillä lumilohkareilla ja päälle kasataan irtolunta. o Sisäänkäynti ja tuuletus jätetään avoimeksi toisesta päädystä. Suuaukkoon voi laittaa esim. rinkan oveksi. o Kulkuaukko laitetaan mahdollisimman alas, jotta lämpö pysyisi kuopassa. Quinzee eli lumikammi o Puolipallon muotoinen lumikasa o 30 cm pituiset tikut työnnetään tiheästi ulkopinnasta kohti keskustaa o Tiivistetään / annetaan tiivistyä ainakin pari tuntia o Lumikammi koverretaan ontoksi. Tikut osoittavat milloin ei saa kaivaa enempää. 20