SYDÄN ja verenkiertoelimistö

SIRKULAATIO = VERENKIERTO Kuva: terveyskirjasto.fi

SYDÄN Kuva: nlm.nih.com

Kuva: opetuksessa käytetty anatomian kirja

ISO VERENKIERTO kuljettaa runsashappisen veren elimistöön lähtee sydämen vasemmasta kammiosta, kuljettaa hapekasta verta aorttaan ja sieltä kaikkialle elimistöön valtimoita pitkin valtimot haarautuvat yhä pienemmiksi, lopulta tiheäksi hiussuonistoksi yhtyvät toisiinsa, muodostavat laskimoita laskimot tuovat hiilidioksidipitoisen veren sydämen oikeaan eteiseen

Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto poistaa verestä hiilidioksidia ja hapettaa verta lähtee sydämen oikeasta kammiosta keuhkoihin keuhkovaltimoa pitkin valtimot haarautuvat yhä pienemmiksi, lopulta tiheäksi hiussuonistoksi yhtyvät laskimoiksi laskimot tuovat hapekkaan veren keuhkoista keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan eteiseen

SYDÄN (cor)-rakenne ontto lihas sydänlihaksen paino aikuisella 300-350 g sijaitsee rintalastan takana, kärki vasemmalla oikea ja vasen puoli, joissa kummassakin eteinen (atrium) ja kammio (ventriculus) oikean ja vasemman puolen välillä lihasväliseinä paksuin seinämä on vasemmassa kammiossa, joka tekee suurimman työn pumppaamalla verta aorttaan (vertaa sydämen vajaatoimintaan, jossa vasen kammio suurenee) oikea kammio pumppaa verta keuhkoihin

SYDÄN (cor)-rakenne sydämen seinämässä on kolme kerrosta sisäkalvo = endocardium sydänlihas = myocardium ulkokalvo = epicardium sydämen ympärillä on sydänpussi = pericardium suojaa sydäntä sydänpussin sisällä on nestettä, joka voitelee sydänpussin ulko – ja sisäkerrosta (liukuvat toisiaan vasten)

SYDÄN (cor)-rakenne sydämessä läpät eteisten ja kammioiden välillä sekä kammioiden ja valtimoiden välillä veri kulkee vain yhteen suuntaan läppien liike perustuu verenpaine-eroihin sydämen pinnalla ovat sepelvaltimot alkavat aortan tyvestä tuovat sydänlihakselle happea ja ravinteita sepellaskimot vievät sydänlihassolujen aineenvaihduntatuotteita sydämestä pois

SEPELVALTIMOT Oikeanpuoleisella sepelvaltimolla on yksi päähaara Vasen sepelvaltimo jakaantuu kahteen päähaaraan, joista toinen kulkee sydämen edessä ja toinen kiertyy sydämen taakse Sepellaskimot yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi, jonka kautta noin 60 % sydämen pinnalla kiertäneestä verestä palaa oikeaan eteiseen. Loput 40 % palaa eteisiin ja kammioihin.

SYDÄN -toiminta autonominen hermosto säätelee parasympaattinen hermosto rauhoittaa sykettä ja sympaattinen nostaa sykettä supistumis- ja lepovaihe vuorottelevat sinussolmuke (SA-solmuke) on sydämen tahdistaja johtorata eteisten ja kammioiden seinämiin johtorata koostuu erikoistuneista sydänlihassoluista, jotka reagoivat herkimmin sähköiseen viestiin välittää sydämen supistumiskäskyn

SYDÄN -toiminta sähköinen impulssi etenee oikean ja vasemman eteisen seinämiin, supistuvat samanaikaisesti impulssi jatkaa eteenpäin eteiskammio-solmukkeeseen (AV- solmuke) AV-solmukkeesta jatkuu seuraava osa eli Hisin kimppu. Se jakaantuu kammioiden välisessä seinämässä kahdeksi haaraksi. Nämä jatkuvat edelleen Purkinjen säikeiksi kaikkialle kammion seinämiin Oikea ja vasen kammio supistuvat yhtä aikaa supistumisvaihetta (systolea) seuraa lepovaihe (diastole) syketaajuus n. 60-70 x /min Maksimisyke 220 – henkilön ikä

VERENPAINE sydänlihaksen supistuminen saa aikaan verenpaineen valtimot ylläpitävät verenpainetta suurin verenpaine on ison verenkierron valtimoissa laskimoissa paine on alhainen yläpaine eli systolinen paine = sydämen supistumisvaiheen aikainen paine alapaine eli diastolinen paine = sydämen lepovaiheen aikainen paine

PULSSI vasen kammio pumppaa verta aorttaan aortan paine nousee paineaalto etenee koko valtimoverkostoon tuntuu ihon pinnalta pulssina Opetuksessa käytetty anatomian kirja

VERISUONET Valtimot (arteriae) pitävät yllä verenpainetta seinämässä kolme kerrosta, keskimmäinen sileää lihaskudosta sijaitsevat syvällä elimistössä Laskimot (venae) tuovat veren sydäntä kohti isosta verenkierrosta (=laskimopaluu) osa laskimoista pinnassa, osa syvemmällä sijaitsevat useimmiten valtimoiden lähellä raajojen laskimoissa läppiä -> estää veren takaisinvirtauksen myös luustolihakset auttavat veren paluuta sydämeen liikunnan merkitys veritulppien ja suonikohjujen ehkäisyssä!

VERENKIERRON SÄÄTELY Paikallinen säätely eli itsesäätely asento, fyysinen aktiivisuus, psyykkinen olotila vaikuttavat verenpaineeseen, pulssiin ja verisuonten laajenemiseen voi vaikuttaa yksittäisen elimen verenkiertoon esim. hauislihaksen harjoittaminen Hermostollinen säätely ohjaa veren kulkua koko elimistössä esim. verisuonten laajeneminen aivoissa vasomotorinen keskus, joka saa tietoa verenpaineesta ja verisuonissa erittyvästä typpioksidista, joka laajentaa verisuonia (vertaa nitrolääkitys, lisää typpioksidin erittymistä) Hormonaalinen ja kemiallinen säätely esim. munuaiset erittävät reniini-hormonia  säätelee verenpainetta

Sydämen iskutilavuus (kammion kerralla pumppaama verimäärä, sama molemmissa kammioissa) on sydämen koosta riippuen noin 70 - 90 ml Kammiot eivät tyhjene kokonaan vaan niihin jää noin 50 ml verta kumpaankin Sydämen minuuttitilavuus on sydämen minuutissa pumppaama verimäärä Jos sydämen lyöntitiheys on esim. 60 kertaa minuutissa ja iskutilavuus 90 ml, on minuuttitilavuus 60 x 90 ml = 5400 ml eli 5.4 litraa minuutissa (sama sydämen oikeassa ja vasemmassa puoliskossa)

Tehtäviä: Merkitse sydämen kuvaan veren kiertosuunta punaisella hapekkaan veren kulku sinisellä hiilidioksidipitoisen veren kulku  Miten EKG:n sähköinen käyrä muodostuu; mitä sydämessä silloin tapahtuu?  Mitä tarkoitetaan sydänäänillä; mikä sydämen toiminnassa aiheuttaa äänet?  Miten verenpaine syntyy?  Miksi pulssi tuntuu ihon pinnalta? Mistä paikoista pulssin tuntee parhaiten? Merkitse kyseisten suonten nimet kuvaan.

Sydämen osat ja toiminta: http://oppiminen. yle. fi/artikkeli Sydämen osat ja toiminta: http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=385 Sydänanimaatio: http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/578/626/ 628#mtkvideo

LÄHTEITÄ Karhumäki E. ym. 2009. Päästä varpaisiin. Ihmisen anatomia ja fysiologia. Edita. Vierimaa H & Laurila M. 2009. Keho. Anatomia ja fysiologia. WSOY Erilliset Internet-linkit aiheista