Mikkelin ammattikorkeakoulu / Hissi- ja Nosturikäytöt Petri Honkanen Kimmo Manninen Rami Savonen

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Perusteita Nosturi- ja hissirakenteista Nosturikäytöt Hissikäytöt

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Nosturit Torninosturit Siltanosturit –Ketjusiltanosturit –Erikoisnosturit –Köysinosturit –teollisuusnosturit –smarton (älykäs nosturi) Nostimet –sähköiset ketjunostimet –sähköiset köysinostimet Trukit Satamanosturit Konttien käsittelylaitteet – Automaattiset pinoamisnosturit – Kiskoilla kulkevat pukkinosturit – Laiturikonttinosturit – Kumipyöräkonttinosturit Telakkapukkinosturit Työpistenosturit Varastoautomaatit

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Siltanosturi Siltanosturin pääosat ovat päädyt, pääkannattajat, vaunu ja nostin Kantopyöriä tyypillisesti neljä, yksi jokaisessa nurkassa Ja jokaisella vetävällä kantopyörällä oma moottori ja vaihteisto Kuvan nosturissa on neljä kantopyörää, joista ohjaamon puoleiset ovat vetäviä

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Nostureiden moottoreista Enenemässä määrin siirrytty käyttämään oikosulkumoottoreita liukurengas ja muiden tyyppisten moottoreiden sijasta Oikosulkumoottoreita ohjataan taajuusmuuttajilla Tavallisimpia on 1000 ja 750 kierroksen moottorit Moottoreilta vaaditaan kestävyyttä tiheän käynnistyksen vuoksi

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mitoituksen perusteita moottoriin Sähkökäytön mitoituksen lähtösuureena koneen vaatimukset täyttävä moottorilta vaadittava mekaaninen teho Kuormitus käyrästön mukaan momenttiin pohjautuen Käytön pyöriessä vakionopeudella moottorin on annettava kaikilla nopeuksilla kuormituksen momenttikäyrää vastaava vääntömomentti Käytön valinta voidaan tehdä myös termisen kuormitettavuuden perusteella

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Taajuusmuuttajat nostureissa Taajuusmuuttajan avulla saavutetaan huomattavia säästöjä energiakustannuksissa perinteisiin liukurengasmoottoreihin ja tyristorisäätöihin verrattuna. Taajuusmuuttajien avulla nostureiden ominaisuuksia ja käyttötapoja on saatu parannettua merkittävästi Yhdellä taajuusmuuttajalla voidaan nosturikäytöissä syöttää useita moottoreita samanaikaisesti Kaikissa nosturin liikkeissä on mekaaninen jarru, käytetään kun nosturia ei käytetä, taajuusmuuttaja ohjaa mekaanista jarrua.

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Hissien kehitys Ensimmäiset hissit toimivat lihasvoimalla Ensimmäiset koneelliset hissit saivat käyttövoimansa höyrykoneen käyttämästä jatkuvasti pyörivästä valta-akselista Sähköllä toimiva hissi kehitettiin 1880 luvulla Hissien kehittyessä alkuaikoina myös hydrauliset hissit olivat yleisiä (käyttövoimana paine vesi joka otettiin vesijohto verkosta tai tuotettiin höyrypumpuilla)

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Tela ja vetopyörähissi Yleisimmät hissit suomessa Köysihissit mahdollistavat suuret nostokorkeudet, nopeudet ja kohtalaisen suuret nostokuormat. Telaa esiintyy lähinnä hyvin vanhoissa hisseissä Telahissit vaativat suuren tilan, jonka takia vetopyörähissit ovat pienemmän kokonsa takia suositumpia Vetopyörähissin etuja ovat myös yksinkertaisuus, edullisuus, nopeus ja se, että koneisto voidaan sijoittaa hissin ylä- tai alapuolelle tai ylä- tai alasivulle.

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Hissit Perinteisen hissin pääosat –Hissikuilu –Hissikori –Vastapainot –Nostoköydet/nostovyöt –Nostokoneisto Vaihteellinen Vaihteeton –Ohjauslaitteet –Turvalaitteet

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Hydraulihissi Sähkömoottori pumppaa hydraulijärjestelmään painetta, jonka avulla hissi saadaan nousemaan. Sähköisesti ohjatuilla venttiileillä saadaan hissi ajettua tarkasti oikeaan kohtaan sekä niiden avulla voidaan säädellä hissin laskeutumista ilman, että sähkömoottorin tarvitsee tuottaa painetta järjestelmään. Rakennusten kerrosmäärä 6

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Hydraulihissit Hydraulihissin toiminta perustuu nimensä mukaisesti hydrauliikkaan eli tehonsiirtoon nesteen paineen ja virtauksen avulla Hydrauliikan suurin etu muihin nostotekniikkoihin verrattuna on mahdollisuus tuottaa suuria voimia, mikä mahdollistaa hissikäytössä suurien kuormien nostamisen Hydraulihissi kallistuu ja muuttuu epäkäytännölliseksi suurilla nostokorkeuksilla

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Hissit nykyään Nykypäivän hisseissä käyttövoima otetaan sähköverkosta Käyttömoottorina toimii usein oikosulkumoottori (alta 2 m/s) tai tasavirtamoottori (yli 2 m/s) Myös kestomagneettimoottorit yleistyvät varsinkin vaihteettomilla hisseillä (yli 2,5 m/s)

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Taajuusmuuttajat Taajuusmuuttajilla saadaan hissi liikkeelle ja jarruttamaan pehmeästi (portaaton säätö)  taajuutta ja jännitettä muuttamalla saadaan hissi liikkeelle pehmeästi Tasaa nykäyksiä Pysähtymistarkkuus tarkaksi kuormasta riippumatta Turvallisuutta, esim. Automaattinen ajo seuraavalle tasanteelle virtakatkon sattuessa (edellyttää itsenäistä virtalähdettä) Energiansäästöä jarrutusenergiaa kierrättävän regenerointiyksikön avulla Vähän harmonisia yliaaltoja sekä integroitu sähkömagneettinen suodatus

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Muuta hisseistä Konehuoneeton hissi (Kestomagneettikoneisto) Henkilöhissit Koneistoon kuuluvat lisäksi erilaiset mahdolliset vaihteistot, jarrut, vetopyörät, telat, ketjupyörät, taittopyörät tai hydraulisen hissin tapauksessa sähkömoottorin pyörittämä hydraulipumppu, venttiilit, sylinteri, mäntä

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Hissien energiatehokkuuden kehitys

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Magneettiratahissi Lineaarimoottori Magneettirata – nmkG9NkIhttps:// nmkG9NkI – 8aazTkhttps:// 8aazTk