Viljelijätukihaun Kertausharjoitus

Esitys aiheesta: "Viljelijätukihaun Kertausharjoitus"— Esityksen transkriptio:

1 Viljelijätukihaun Kertausharjoitus 6.5.2015
Reijo Hämäläinen ja Pirjo Tammela

2 Tukioikeuksien siirrot 2015
Tukioikeuksia siirrettäessä vastaanottajan pitää olla aktiiviviljelijä eli jättää tukihakemus 2015. Jos tukioikeudet saa perintönä, ennakkoperintönä tai lain 193/2013 mukaisessa sukupolvenvaihdoksessa, ei vastaanottajan tarvitse täyttää aktiiviviljelijän määritelmää vanhan B-C1 alueen tukioikeuksien aluetietoa ei muuteta, mutta B-C1-alueen tukioikeuksia voidaan siirtää sekä uudelle AB-alueelle että uudelle C- alueelle. Hallinnansiirto ilman pinta-alaa! Tukioikeuksia voi alkaen vuokrata ilman peltoa

3 Tukioikeuksien mitätöinti suoritetaan seuraavasti:
Verrataan hallinnassa olevia tukioikeuksia tilanteen perustella siihen hehtaarimäärään, jotka viljelijä on ilmoittanut tukikelpoisina hehtaareina Pinta-ala, jota käytetään tämän laskennan yhteydessä, on tukikelpoisella maatalousmaalla olevien kaikkien kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala. 2. Jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, tilalle pitää suorittaa ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti. 3. Asetetaan kaikki tilan tukioikeudet sellaiseen järjestykseen, että viimeisenä listassa ovat yksikköarvoltaan alhaisimmat tukioikeudet (€/ha). 4. Jos viimeisen ryhmän tukioikeudet ovat samanarvoisia, omistettujen tukioikeuksien lukumäärää ja vuokrattujen tukioikeuksien lukumäärää on tarvittaessa vähennettävä samassa suhteessa. Jos em. ryhmässä ei ole tarpeeksi tukioikeuksia, jatketaan tarkastelua seuraavaksi alimmasta ryhmästä. 5. Tarkastellaan kuinka monta tukioikeutta pitää mitätöidä (0,00 ha) kahden desimaalin tarkkuudella ja mitätöidään tarvittavat tukioikeudet. Käytetään normaaleja pyöristyssääntöjä. Tukioikeuksien mitätöinti tehdään vain kerran, vuonna tilanteen perusteella!

4 Tukioikeuksien siirrot 2015
Viljelijällä ei kannata olla vuodesta 2016 alkaen hallinnassaan ylimääräisiä tukioikeuksia suhteessa pinta-alaan eikä tilan kannata ilmoittaa tilapäisesti viljelemätöntä alaa Jos tilalla on vuokramaita, silloin ainakin kannattaa ylimääräiset tukioikeudet hävittää Muuten joutuu loppuvuodesta käymään maanomistajien kanssa kehityskeskusteluja siitä, miksi heidän omistamistaan tukioikeuksista on hävinnyt osa

5 Tukioikeuksien siirrot 2015
Vipun Maatilaosiossa näkyvät ympäri vuoden kaikki tilan siirrot ja niiden ajantasainen tilanne

6 Kansallinen varanto Nuori viljelijä (pääkohdat)
Hakija ensimmäisen perustukihakemuksen jättämisvuonna korkeintaan 40 v. ( ) Hakija aloittanut tilanpidon pääasiallisena yrittäjänä aikaisintaan (5 v. sääntö) Tukioikeuksia voi hakea kerran sinä aikana, kun täyttää nuoren viljelijän määritelmän. Tämä on sama ajanjakso, kuin nuoren viljelijän tuessa. Voi valita itselleen edullisimman vuoden ko. ajanjaksolta. Nuoren viljelijän määritelmän täyttyminen eri toimintamuodoissa vastaava kuin nuoren viljelijän tuessa.

7 Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen
C-alue Alle 10 ha peltoalaa: vapautuu vaatimuksesta Yli 10 ha peltoalaa: 2 kasvia, pääkasvi enintään 75 % peltoalasta Vapautuu vaatimuksista myös: tilat, joiden alasta yli 75 % on nurmikasveilla ja/tai kesannolla ja tilan muussa käytössä (eli muuna kuin nurmena ja/tai kesantona) oleva peltoala on enintään 30 ha. Vaatimus ei myöskään koske tiloja, joilla yli 50 % peltoalasta ei ollut viljelijän ilmoittamana edellisvuoden tukihakemuksessa ja jonka koko peltoalalla viljellään tukihakemusten vertailun perusteella eri viljelykasvia kuin edellisenä kalenterivuonna. Luomutilat saavat vapautuksen kaikista viherryttämisvaatimuksista. Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on – 31.8. Tänä aikana viljelykasvien on oltava todettavissa.

8 Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen
Kahden kasvin vapautus yli 75 % maatilasi peltoalasta on nurmea, kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. Yli 120 ha tilat: Jos muuta kuin nurmea + kesantoa yli 30 ha, viherryttämisen ehto ei täyty ja viherryttämistukea leikataan Joko lisättävä nurmea/kesantoa, jotta muu ala jää alle 30 ha tai vähennettävä nurmea + kesantoa alle 75 %

9 Pysyvä nurmi Mikään peltolohko ei vielä tänä keväänä ole pysyvän nurmen lohko (paitsi 2014 pysyvänä laitumena ilmoitettu) 2015 jälkeen pysyvän nurmen lohkoja ovat ne peruslohkot, jotka 2010 alkaen on ilmoitettu kokonaan yhtäjaksoisesti nurmeksi ja ilmoitetaan nurmeksi myös 2015 kasvulohkojako jonakin vuonna katkaisee tarkastelun Kasvulohkojako 2015 ei pelasta pysyvältä nurmelta Lohkoja yhdistettäessä nurmivuosiksi tulee se, jolla on pienempi nurmivuosimäärä yhdistettävistä lohkoista. Lohkon hallinnan muutos vuosina ja 2015 siitä eteenpäin ei katkaise pysyvän nurmen laskentaa! Ennallistamismenettely: Tilat, joilla on ollut kahden edellisen vuoden aikana hallinnassaan pysyvää nurmea saattavat joutua ennallistamaan tai ilmoittamaan vastaavan muun alan pysyväksi nurmeksi Pysyvät nurmet lasketaan vuosittain lokakuussa

10 Pysyvä nurmi Pysyvän nurmen lohko saa kaikki normaalit korvaukset, myös ympäristökorvauksen. Mutta, jos lohkosta tulee pysyvä nurmi 2015, niin ympäristökorvauksen toimenpidekorvausta ei makseta, jos lohko ilmoitetaan 2016 suojavyöhykkeeksi monivuotiseksi ympäristönurmeksi luonnonhoitopeltonurmeksi viherlannoitusnurmeksi kerääjäkasville saneerauskasville monimuotoisuuspelto riista ym.

11 Pysyvän nurmen nurmikasveja ei ole
Ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden nurmet Suojavyöhyke Luonnonhoitopeltonurmi Monivuotinen ympäristönurmi Viherlannoitusnurmi Ruokohelpi (kun ilmoitetaan ruokohelpenä)

12 Pysyvä nurmi

13 Pysyvä nurmi

14 Lohkojen korvauskelpoisuus
Tukikelpoisuus → korvauskelpoisuus Peruslohkon korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Pl. viljelemättömäksi ilmoitetut/todetut sekä maatalouskäytöstä poistettavat lohkot Korvauskelpoiseen peruslohkoon voidaan lisätä vuosittain enintään 0,1 hehtaaria korvauskelvotonta alaa Tulee mahdolliseksi vasta v. 2016 Peruslohkon korvauskelpoisuudella voi olla yksi kolmesta arvosta: Korvauskelpoinen = voidaan liittää ympäristökorvaus-, LHK- ja luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksille LHK-kelpoinen = voidaan maksaa ainoastaan luonnonhaittakorvausta Pysyvät laitumet sekä pellolla, että pellon ulkopuolella Ei korvauskelpoinen = ei voida liittää sitoumuksille, eikä maksaa luonnonhaittakorvausta Pohjoisten tukien erillinen tukikelpoisuus poistuu

15 Lohkojen korvauskelpoisuuden vaihto
Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa olevien lohkojen välillä, jos vaihdettavaa tilakohtaisesti vähintään 0,5 hehtaaria. Vaihtoa ei voi tehdä AB-alueelta C-alueelle. Ymp.korv. kohdentamisalueella vain suuremmasta korvauksesta pienempään Ei voi siirtää jos lohkokohtaisen ymp-toimenpiteen toteutus kesken (esim. suojavyöhyke) Oltava omistuksessa oleva lohko Jos luomusitoumuslohko, ilmoitettava myös ELY:een!

16 Korvauskelpoiset lohkot 2015
Korvauskelvottomiksi jäävät vuoden 2004 jälkeen ilmoitetut lohkot sekä lohkot, joita ei ole järjestelmiin ilmoitettu Korvauskelpoiset lohkot vuodesta 2015 alkaen: A. Lohkot, jotka olivat tukikelpoisia LFA- ja ympäristötuessa v. 2014 B. Lohkot, joilla oli LFA-, YMP- tai pohjoisten tukien tukikelpoisuus vuonna 2013 C. Tukikelpoisuutensa menettäneet lohkot D. Lohkot, jotka on ilmoitettu jonakin vuosista E. Jonolohkot F. Pysyvät laitumet v mukaan (vain LHK, pellolla ja pellon ulkopuolella) G.20-vuotisten erityistukisopimusten alat, kun sopimus päättynyt Ryhmien B-G lohkolla on täytynyt olla kasvulohkoja myös v tai 2014, eikä ilmoitettu kasvi ole saanut olla viljelemätön. Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus (hakuasetusluonnoksen perusteella) H. Tilusjärjestelylohkot I. Yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä siirtyvät lohkot J. Viljelemättömyyssitoumuksesta vapautuneet lohkot

17 Korvauskelpoinen ala Uudet korvauskelpoisuudet näkyvät viljelijöille Vipu-palvelussa ja paperilla saapuneella esitäyttötulosteella Viljelijällä mahdollisuus ottaa kantaa tukikelpoisuuteen tukihaussa 2015 Kaikkia lohkoja ei saada aukottomasti selville sovelluksesta (yhdistetyt lohkot, useamman kerran jaetut) -> korvauskelpoisuushaku keväällä 2015. Jos jokin lohkoistasi ei ole saanut automaattisesti korvauskelpoisuutta ja se sille lohkolle kuuluisi: TÄYTÄ TUKIHAKEMUKSEN PERUSLOHKON LISÄTIETO-KOHTAAN ILMOITUS, ETTÄ HAET LOHKOLLE KORVAUSKELPOISUUTTA Sekä sähköisessä, että paperisessa haussa

18 Luonnonhaittakorvaus (LHK)
C-alue: Tuki yhteensä 242(kasvi)/302(eläin) €/ha Degressio, eli tukitason aleneminen, tilakoon kasvaessa Kesantorajoite: Vuodesta 2015 alkaen: Kesannot + LHP-nurmet enintään 25 % Vuodesta 2016 alkaen: Kesannot + suojavyöhyke + lhp-nurmet enintään 25 % Kesannon vastapainona täytyy olla viljelykasveja, myös monimuotoisuuspellot ja viherlannoitusnurmi lasketaan viljelykasveiksi

19 Luonnonhaittakorvaus-kotieläintila
Eläintiheysraja 0,35 ey/ha Hakuvuoden eläimet ja pinta-ala → lopullinen maksu seuraavan kalenterivuoden puolella Huom. Eläintiheys lasketaan korvauskelpoista peltohehtaaria kohti (ei sis. pellon ulkopuolisia pysyviä laitumia) Jos ei täyty, tukea ei makseta, mutta ei sanktiota Hevoset lasketaan eläintiheyteen Tuotantotauoilla ei ole merkitystä Laskenta kotieläinkorotuksessa Sikojen määristä vähennetään 2 pienintä kk Siipikarjan määristä vähennetään 4 pienintä kk

20 Ympäristökorvaus Ravinteiden tasapainoinen käyttö
Tilan kaikkia peltolohkoja koskeva toimenpide Sisältää: Viljelykiertosuunnitelma viisi vuotta Tehdään ensimmäisen vuoden lohkojen perusteella Aiesuunnitelma lohkojen viljelykasveista seuraavan viiden vuoden aikana. Palautetaan myöhemmin kunnan maataloustoimistoon. Viljelysuunnitelma vuosittain Lohkokirjanpito

21 Ravinteiden tasapainoinen käyttö
Viljavuustutkimukset Näyte/lohko yli 0,5 ha lohkoista Yli 5 ha lohkoista näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden Alle 0,5 lohkojen osalta voidaan käyttää viereisen lohkon viljavuusnäytettä Viereisellä lohkolla tarkoitetaan lohkoa jolla yhtenäinen rajaviiva tai lohkojen välissä oja tai tie Alle 0,5 ha yksittäinen lohkosta oma näyte Tai valinnaisesti voi käyttää typpilannoituksen osalta runsasmultaisen maiden arvoja ja fosforilannoituksessa hyvän viljavuusluokan arvoja

22 Jatkuu….. Suojakaistat vesistöjen varsilla Koulutuspäivä/verkkotentti
Keskimäärin 3 m Tarpeen voi tarkistaa uomarekisteristä (vipukartta) Koulutuspäivä/verkkotentti suoritetaan kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana Peltomaan laatutesti Tehdään 3. sitoumusvuoden loppuun mennessä Tehdään ympäristösitoumukseen kuuluvista yli 0,5 ha peruslohkoista Korvaus 54 €/ha peltoviljelykasvit, puutarhakasvit 200 €/ha

23 Viljavuustutkimus Mavista on saatu tulkinta viljavuustutkimuksista suojavyöhyke- ym. ympäristökorvauksen toimenpidelohkoilla. Pääsääntö on se, että ei tarvita viljavuustutkimusta, mutta jos lohkoa perustettaessa lannoitetaan, silloin pitää olla voimassa oleva viljavuustutkimus. TARVITAANKO VILJAVUUSTUTKIMUS: vanha viherkesanto EI nyt keväällä perustettava viherkesanto JOS LANNOITETAAN sänkikesanto EI avokesanto EI kesantolohko, jolle kylvetään syysvilja SYKSYLLÄ luonnonhoitopelto nurmi, jossa vanha heinä EI keväällä kylvettävä lhp-nurmi JOS LANNOITETAAN monimuotoisuuspelto riista/maisema/niitty/lintu JOS LANNOITETAAN keväällä perustettava viherlannoitusnurmi JOS LANNOITETAAN viherlannoitusnurmi, aiemmin perustettu EI suojavyöhyke, jossa vanha nurmi EI keväällä perustettava suojavyöhyke JOS LANNOITETAAN monivuotinen ympäristönurmi KYLLÄ saneerauskasvi KYLLÄ Lisäyksenä vielä, että jos lohko, jolla tänä keväänä viljavuustutkimuksen tarve, on ollut viime vuonna kesanto- tai lhp-lohkona, jolla ei ole tarvinnut olla voimassa olevaa viljavuustutkimusta, niin lohkoa on lannoitettava typen osalta kuten runsasmultaista lohkoa ja fosforin osalta hyvän viljavuusluokan mukaan ja viljavuustutkimus on otettava kasvukauden aikana.

24 Lohkokohtaiset toimenpiteet
- Suojavyöhykkeet Voidaan perustaa pelloille, jotka sijaitsevat vesistöjen ja valtaojien varsilla, Natura 2000 alueiden ja pohjavesi-alueella sekä ympäristöhoitosopimuksella hoidettavaan kosteikkoon rajoittuville peltolohkoille Yli 3 metriä leveä monivuotinen nurmi Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita Nurmi niitettävä ja korjattava vuosittain, myös laiduntaa Voidaan ilmoittaa kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana Ilmoittamisen jälkeen säilytettävä sitoumuskauden loppuun Korvaustaso muu alue 450€/ha/v (E-P) kohdentamisalue 500€/ha/v (ei ravinteiden tasapainoinen käyttö korvausta) max. 25% 2016 alkaen

25 Suojavyöhyke jatkuu… v koskee 25 % lhk-rajoitus kesantoa + lhp-nurmea Suojavyöhyke luetaan viljelyyn v. 2015 v koskee 25 % lhk-rajoitus kesantoa + lhk-nurmea + suojavyöhykettä Suojavyöhyke ei ole viljelyä 2016

26 Suojavyöhyke jatkuu…. jos valtaoja lohkolla, mutta ei ole uomarekisterissä -> sähköisessä karttasovelluksessa voi siirtää lohkon rajapistettä ja selitelaatikkoon maininta että halutaan muuttaa oja valtaojaksi, ojan leveys mukaan (yli 3 m )-> kunta hyväksyy tarkastuksen jälkeen paperikarttoja emme oikeastaan tarvitse, pyydämme erikseen

27 Kerääjäkasvit Tarkoitetaan kasvustoa joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ravinteita Kerääjäkasvina voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila tai nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta, kuitenkin viimeistään 15.8. Kasvuston voi muokata tai kyntää syksyllä aikaisintaan 1. lokakuuta, voi päättää kemiallisesti 15.9 alkaen Korvaustaso 100€/ha/v

28 Kerääjäkasvit jatkuu…
Lannan levitys kerääjäkasvilohkolle →1.10 alkaen saa levittää Lietelantaa sijoittamalla Lohko kelvannee kasvipeitteisyyteen Jos levitetään muuten kuin sijoittamalla, lanta on mullattava/kynnettävä maan sisään jos kevyt- muokkaaminen ei vastaa nitraattiasetuksen muokkaamista ja lohkoa muokattava ”paremmin”, niin lohko ei kelpaa kasvipeitteisyyteen,

29 Valintarajoitukset lohkokohtaisille toimenpiteille
Jos luomu, niin ei voi valita Vaihtoehtoinen kasvinsuojelu puutarhakasveilla tai viherlannoitusnurmet Tilalla ei voi olla samaan aikaan Lietelannan sijoittaminen peltoon sekä Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen Kumina ei saa korvausta puutarhakasvien toimenpiteistä Kerääjäkasvit-toimenpiteestä ei makseta ko. kasvulohkolle Lohkolle voi valita toisen toimenpiteistä Suojavyöhykkeet Valumavesien hallinta Lohkolla ei voi samaan aikaan toimenpiteitä Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Puutarhakasvein vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Kerääjäkasvit 29

30 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Valumavesien hallinta Säätösalaojituksen hoitotoimenpide Lohkolla on säätösalaojitusjärjestelmä, jonka avulla pohjaveden tasoa säädellään sää- ja kasvuolosuhteiden mukaan Säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätys hoitotoimenpiteet Säätökastelussa pellon vesitaloutta säädellään kokonaisvaltaisesti salaojastojen kautta tapahtuvan ojastokastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla. Kuivatusvesien kierrätyksellä tarkoitetaan peltoalueelta kertyvien valumavesien varastoimista kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle. Korvaustaso säätösalaojituksen hoito 70€/ha/v ja säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys 250€/ha/v, sille alalle jolla toimenpidettä toteutetaan 30

31 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Valumavesien hallinta Voidaan valita lohkoille jotka ovat: Happamilla sulfaattimailla kohdentamisalueella I. (E-P luukuun ottamatta Alavus, Lehtimäki, Soini, Ähtäri) Turve tai multamailla (maanäyte analyysi kuntaan 30.9 mennessä) Lohkoille joilla on ollut erityisympäristötuki valumavesien hallinta Vuosittain maksettava ala voi kasvaa kolmena ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimea on toteutettava samalla lohkon alalla vuosittain sitoumuskauden loppuun siitä lähtien, kun toimi on ensimmäistä kertaa hakemuksessa ilmoitettu lohkolle. Vuosittain lohkokortille muistiinpanot tehdyistä toimista 31

32 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Valumavesien hallinta Toimenpiteeseen sitoudutaan lnro 470 ja lohkot luetellaan lnro 463. Liitteenä ovat: Jäljennös salaojasuunnitelman ojastokartasta Viljavuusanalyysi tai Happamien sulfaattimaiden analyysitulos tai Geologian tutkimuskeskuksen ottama näyte lohkosta Liitteet toimitetaan kuntaan 30.9 mennessä Mikäli lohkolla on ollut voimassa oleva erityistukisopimus valumavesien käsittelystä, ei edellä mainittuja liitteitä tarvitse toimittaa. 32

33 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta alasta. Riista- ja maisemakasveilla vuosittain perustettavat sekä niitty- ja lintukasveilla vähintään 2-v olevat lohkot Monimuotoisuuspeltoja ja luonnonhoitopeltonurmia voi olla kuitenkin yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta peltoalasta (20 % kohdentamisalueella) Luonnonhoitopeltonurmia voi olla 5% (kohdentamisalueella olla 20%) Prosenttiosuuden ylittävästä alasta ei makseta toimen mukaista korvausta 33

34 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta alasta. Riista- ja maisemakasveilla vuosittain perustettavat sekä niitty- ja lintukasveilla vähintään 2-v olevat lohkot Monimuotoisuuspeltoja ja luonnonhoitopeltonurmia voi olla kuitenkin yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta peltoalasta (20 % kohdentamisalueella) Luonnonhoitopeltonurmia voi olla 5% (kohdentamisalueella olla 20%) Prosenttiosuuden ylittävästä alasta ei makseta toimen mukaista korvausta 34

35 Ympäristölainsääntöä
Viljelijää koskee mm. seuraavat toimenpiteet lainsäädäntötasolla Kasvinsuojeluainelaki (mm. ruiskun testaus, ruiskuttajan tentti) Uusi nitraatti asetus (Lannan varastointi, lanta-analyysi, typpilannoituksen kasvikohtaiset rajat, vuotuinen lohkokohtainen kirjanpito typpilannoituksen ja orgaanisten lannoitteiden käytöstä) 1 metrin pientareen valtaojien ja vesistöjen varsilla 35

36 Hoito-ohjeita yhteenveto
Luonnonhoitopeltonurmi; Niitto joka toinen vuosi Kesanto (viher ja avo); Ei enää vuosittaista niittopakkoa, hoidettava niin että viljelymaisema pysyy avoimena ja rikkakasvien leviäminen estettävä Suojavyöhyke; Kasvusto niitettävä ja sato korjattava Viherlannoitusnurmi; ei niittopakkoa, sato voidaan korjata

37 Prosenttilaskua, jotta koko pinta-ala saa LHK
Luonnonhaittakorvaus Kesanto + suojavyöhyke + lhp max. 25 %, josta lhp:n max. 5% Ymppi Lhp+ monimuotoisuus pellot (riista, maisemakasvit, niitty- ja lintukasvit max. 15%, josta monimuotoisuutta 15 % Yhteenveto: Kesanto/ suojavyöhyke 20% + lhp 5 %+ 10% monimuotoisuus nurmia = 35% Kesanto/suojavyöhyke 25% + 15% monimuotoisuus peltoja= 40%

38 Esimerkki kesantorajoitteesta
100 hehtaarin tilalla on suojavyöhykealaa 60 hehtaaria ja 40 hehtaaria kauraa. Vuonna 2015 tilalle maksetaan koko alalle luonnonhaittakorvausta, koska suojavyöhykeala ei rajoita korvauksen maksua. Vuonna 2016 kesantorajoitteen kasveja olisi enemmän kuin 25 hehtaaria (raja 25 %). Korvausta maksettaisiin 13,33 suojavyöhykehehtaarille (= 40 ha/3). Yhteensä tilalle maksettaisiin luonnonhaittakorvausta 53,33 hehtaarille (=13,33 ha + 40 ha).

39 Suojavyöhykkeen niittojäte
Hyviä käyttökohteita niittojätteelle ovat rehukäyttö laiduntaminen kuivikekäyttö biokaasulaitos polttolaitos kompostointi laatalla tai esimerkiksi rumpukompostorissa ja hyödyntäminen lannoitteena käyttö katteena ympäristökorvauksen ”Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla”-toimessa Kate- ja viherlannoituskäytössä kannattaa ottaa huomioon, että niittojäte saattaa sisältää paljon rikkakasvien siemeniä ja kasvattaa näin pellon siemenpankkia. Niittojätettä ei saa kuljettaa metsään tai joutomaalle kasalle. Jätelain (646/2011) mukaan jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti eikä siitä saa aiheutua vaaraa tai haittaa. Jätteellä tarkoitetaan lain mukaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä. Niittojätettä ei myöskään voi levittää kesannolle, koska avo- sänki- ja yksivuotisen viherkesannon lannoitus on kielletty ja monivuotista viherkesantoakin saa lannoittaa vain perustamisen yhteydessä (VNa 4/2015). Myöskään levitys toiselle suojavyöhykkeelle, luonnonhoitopeltonurmelle tai muille pelloille, joiden lannoitus on tukiehtojen mukaan kielletty, ei ole sallittua.

40

41 Nitraattiasetus Voimaan 1.4.2015 Lannan levitys kielletty 1.11-31.3.
Aumat kielletty sallittu vain eläinlääkärin todistuksella (tautisaneeraus) muuna aikana voi työteknisistä syistä perustaa pellolle auman Ilmoitettava ympäristönsuojelusihteerille 14 vrk:n aiemmin Syksyllä levitetyn lannan typpi huomioitava täysimääräisenä Syksyllä kasvipeitteiseen maahan 1.9. jälkeen vain sijoittamalla Pellon kaltevuus-/vesistörajoitukset kiristyvät Kirjanpito typpilannoituksista Kasvikohtaiset typen enimmäismäärät

42 Kysymyksiä ja vastauksia
Mavin sivuille on avautunut kevään tukihakuun liittyvä kysymys ja vastaus –palsta. Eläinten hyvinvointituesta kysymyksiä ja vastauksia: Nitraattiasetus, kysymyksiä ja vastauksia: