Kurikka ja Pirjo Tammela

Esitys aiheesta: "Kurikka ja Pirjo Tammela"— Esityksen transkriptio:

1 Kurikka 26.3.2013 ja 4.4.2013 Pirjo Tammela
Tukihaku info Kurikka ja Pirjo Tammela

2 Tukihaun viimeinen palautuspäivä tiistai 30.4.2013
Sähköinen haku on auennut 19.3. Kylvöalamuutokset ma mennessä.

3 Tilatuki Tasaosa Muutokset rahamäärissä B-C1-alue 201,00 €/ha Lisäosa
Pienenee 35 % täydestä Muista!! Vuokrasopimuksia ja peltokauppoja tehdessä, muista tukioikeuden siirrot Tukioikeuden siirtopaperit palautettava maaseututoimistoon mennessä. Kaikille lähetettävästä tukioikeuslomakkeesta 103A voi tarkistaa uudet tukioikeuksien arvot Tukioikeuslomakkeen 103A saa myös Vipu-palvelusta Tukioikeuksien käyttö vähintään joka toinen vuosi

4 Tilatuki jatkuu Varannosta haku päättyy 30.4.2013 Hakulomake 289
Ei uusia varantoperusteita Hakulomake 289 Modulaation leikkausprosentti on vuonna % tilalle maksettavien suorien tukien euroa ylittävältä osalta ja 14 % euroa ylittävältä osalta. Suoria tukia: Tilatuki Valkuais- ja öljykasvipalkkio Tärkkelysperunapalkkio Uuhipalkkio ja sen LFA-lisä EU:n nautapalkkio (sonnit, härät, emolehmät ja emolehmähiehot) Teuraskaritsan laatupalkkio

5 Luonnonhaittakorvaus
Uuden 5-vuotisen sitoumuksen voivat antaa viljelijät, joilla aiempi sitoumus päättyy tänä vuonna (eli v annettu) aiempaa sitoumusta ei ole Hallinnassa vähintään 3 ha tukikelpoisia lohkoja Sitoumusehdot voivat muuttua 2014 jos täydentävät ehdot, kansallinen lainsäädäntö tai rahoituskehykset muuttuvat muutostilanteessa mahdollista luopua ilman takaisinperintää Ikävaatimus Hakijana olevan luonnollisen henkilön tai tämän puolison oltava vuotias Yhteisömuotoiselta tai yhtymältä vaaditaan, että yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen

6 LFA:n kansallinen lisäosa
Voi sitoutua vain, jos sitoutuu yhtä aikaa LFA:han Sitoutuminen samaksi 5-vuotiskaudeksi Sitoumusehdot voivat muuttua 2014 Muutostilanteessa mahdollista luopua ilman takaisinperintää Ikävaatimus LFA:n mukainen Sitoutuminen kasvi- tai eläintilana Kotieläintilalla vähintään 0,4 ey/ha TAI 0,2 ey/ha ja 10 ey Kotieläintilan statuksen voi menettää jos tukikelpoinen peltoala kasvaa Vaikuttaa myös sikasiipikarjatuen maksuun!!!!

7 Ympäristötuki Ympäristötukisitoumukset
V sitoutuneet voivat jatkaa 5-vuotista sitoumusta yhdellä vuodella ( asti) Ei ikärajoitetta, yli 65-vuotias voi hakea jatkoa Sitoumuksen jatkoa haetaan lomakkeella 101B (onnistuu sähköisenä) Uusi ympäristötukisitoumus → rajoitettu mahdollisuus) Sitoumus siirretään aina kun vain mahdollista Sitoumuksen jako useammalle mahdollinen tietyissä tapauksissa (spv, perinnönjako, ositus, yhtymän purku) Komission vaatimus ravinnetasetoimenpiteestä sitoumuksiin v alkaen 7

8 Ympäristötuen jatkositoumus Koskee v. 2008 sitoutuneita
Lisätoimenpiteiden muuttaminen jatkositoumuksen yhteydessä Lomakkeella 438 (onnistuu sähköisenä) lisätoimenpiteitä oltava C- tukialueella 0-2 kpl lisätoimenpiteen ehdot selvitettävä ennen sitoutumista! Huomioi tilatyyppi, pois sulkevat lisätoimenpiteet ja erityisympäristötuet Lisätoimenpiteiden määrä ei voi lisääntyä 8

9 Uusi ympäristötukisitoumus
Uuden ympäristötukisitoumuksen voi tehdä vain viime vuonna ympäristötukisitoumuksissa olleesta pellosta tai yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä tulevista pelloista Lomake 111 (+111A) ei sähköisenä

10 Tukikelpoisiksi hyväksyttävät alat lfa ja ymppi
Peruslohkolle voidaan myöntää tukikelpoisuus, jos hakijan lohko täyttää myönnön edellytykset Yli 65-vuotiaalta tulevat tukikelvottomat alat tilusjärjestelylohkot sitoumus täyttää myönnön edellytykset, eli lohko voidaan liittää vanhaan sitoumukseen (ympäristötuessa ja LFA:ssa) lohko voidaan hyväksyä uuteen sitoumukseen (vain LFA:ssa)

11 Tukikelpoisiksi hyväksyttävät alat jatkuu
Yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta tulevat alat ei sitoutunut kyseiseen tukeen, viljelijä tai puolisonsa yli 65-vuotias, itse viljellyt siirtyvää peltoalaa edeltävänä kasvukautena, siirtyvä määrä yhteensä yli 2 ha ja mahdollinen vuokrasopimus kattaa lopun sitoumuskauden. Tilusjärjestelyalat Kiinteistönmuodostamislain 88 §:n mukaisen lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaisesti viljelijän haltuun tulleet tukikelvottomat peltoalat, edellyttäen, että hallinnasta on myös poistunut tukikelpoisia aloja 11

12 Tukikelpoisuuden vaihto pysyvästi
ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuuden vaihtoa tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä vaihdettava tukikelpoinen peltoala on ilmoitettu peruslohkona vaihtoa edeltävänä vuonna tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti vähintään 1 ha vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa olevien, tukikelpoisuuden vaihtamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä. Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä toimenpide, ja vaihto ei saa johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen. Lomake 193, ei sähköisenä

13 Muistettavaa ympäristötuessa
Vuonna 2011 ympäristötukeen sitoutuneiden tehtävä maatilan monimuotoisuuskartoitus Vuonna 2011 perustetut lhp monivuotiset nurmet niitettävä viimeistään 2013 Pientareet ja suojakaistat Viljavuustutkimus Kasvinsuojelu Ajokortti ja rekisteriote Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito Lisätoimenpiteiden ehdot Luonnonhoitopeltojen ehdot

14 Pientareet ja suojakaistat
Valtaojan varrella vähintään 1 m piennar Valtaojaa suurempien vesiuomien ja vesialueiden varsilla vähintään keskimäärin 3 m suojakaista Pientareen ja suojakaistatarpeen voi tarkistaa Digikartasta Vipu-palvelun karttatasoista 1. taso Valtaojat ja vesistöt Sama tieto kuin viljelijän digikartalla 2. Pohjavesi ja 3. Natura-alueet 4. Uomaverkosto Uuden vesilain mukaiset vesistöt Hoito: Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä Sadon saa korjata Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita Pesäkekäsittely sallittu => ilmoitus kuntaan Pesäkekäsittelyn jälkeen kylvettävä uusi nurmikasvusto saman kasvukauden aikana Hukkakaura torjutaan torjuntasuunnitelman mukaisesti Suojakaista suositellaan niitettävän kerran kasvukaudessa Jos uhkaa vesakoitua niin niitettävä sekä piennar että suojakaista

15 Viljavuustutkimus 5- vuoden välein
Näyte jokaista yli 0,5 ha peruslohkosta. Jos peruslohkon koko yli 5 ha niin yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden Alle 0,5 ha lohkoista yksi näyte jokaista alkavaa 2 hehtaaria kohden Näytettä ei tarvitse ottaa viljelemättömistä ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista silloin kun niitä ei lannoiteta Näytteet otetaan viljelemättömistä pelloista ja viljelijän hallintaan tulleista pelloista sen kasvukauden aikana kun viljely aloitetaan Puutarhatilat Viljavuustutkimus vähintään 3-vuoden välein Monivuotisilla puutarhakasveilla ja eräillä siemenmausteilla ei saa perustamisvaiheen lannoitusta suunniteltaessa käyttää yli kahta vuotta vanhemman viljavuustutkimuksen tuloksia.

16 Muistettavaa lfa:ssa ja ympäristötuessa
HUOM! Muista laskea eläinmäärä/ peltohehtaarit peltoalan lisääntyessä esim. lisämaan vuokraus Ympäristötuen kotieläintila 0,4 ey/ha tai vähintään 25 ey LFA:n lisäosan kotieläintila vähintään 0,4 ey/ha tai vähintään 0,2 ey/ha ja samalla vähintään 10 ey Eläinyksiköt lasketaan ympissä eri tavalla kuin lfa:ssa Voit käyttää laskennan apuna lomakkeita 111a ja 176a

17 Erityisympäristötuet
Uusia sopimuksia voi hakea vain luomuun sekä monivaikutteisen kosteikon tai perinnebiotoopin hoitoon, jos viljelijä on toteuttanut ei tuotannollisen investoinnin Nyt ei tuotannollista investoinnin tukea voivat hakea vain yhdistykset Kaikkiin keväällä tai syksyllä päättyviin erityissopimuksiin voi hakea vuoden jatkoa Vanhoilla ehdoilla, aloilla ja tukitasoilla Luomun jatkoon voi hakea lisäalaa max. 50 % alkuperäisestä sopimusalasta (lomakkeet 215K ja 215E) Alkuperäisrodun kasvattamiseen voi hakea eläinmäärän lisäämistä (lomake 218M) Hakemukset Elyyn mennessä Myös syksyllä päättyviin haku keväällä 2013.

18 Kompastuskivet erityisympäristötuissa
Luomusopimuksen kanssa ei voi olla vähennetty lannoitus – lisätoimenpidettä Luomukotieläintilalla ei voi olla eläinten hyvinvointituen eläinlajikohtaisia lisäehtoja (5-7) nautojen/(sikojen) laidunnus kasvukaudella Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta muulle erityissopimusalalle kuin luomussa olevalle peltoalalle Lhp-tuki voidaan maksaa lohkolle, jolle on tehty esim. lietelannan sijoittaminen peltoon erityistukisopimus, jos näiden erityistukisopimusten maksua ei haeta ko. lohkolta. Ympäristötuen erityistuki estää lhp:n maksun Esim. säätösalaoja sopimuslohkolla ei saa lhp-tukea Lohkolla esim. lantasopimus tai turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Ei voi saada molempia/ tai kumpaakaan tukea Erityistuen maksu tulee kasvulohkolomakkeella ilmoitettujen kasvien perusteella

19 Luonnonhoitopellot ja kesannot
Luonnonhoitopelto Jaetaan kahteen tyyppiin Monivuotiset nurmipellot (2v) 170 €/ha Monimuotoisuus pellot Riista (1v.) Maisemapelto (1v.) Niittykasveilla kylvetyt pellot (2 v.) 300 €/ ha

20 Luonnonhoitopellot Ympäristötuki voidaan maksaa luonnonhoitopelloille vain perusympäristötukeen sitoutuneille tiloille ja ympäristötukikelpoisille lohkoille Vuodesta 2009 alkaen tehtyjen ympäristötuen sitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijä on antanut LHP-sitoumuksen. Tällöin hänen on ilmoitettava tukikelpoisesta peltoalasta vuosittain vähintään 5 prosenttia kuitenkin vähintään 0,5 ha on luonnonhoitopeltona. Tukea maksetaan enintään 15 prosentille tukikelpoisesta alasta 15 % ylittävä osa katsotaan viherkesannoksi, hoito myös viherkesantosääntöjen mukaan Luonnonhoitopelloille noudatetaan luonnonhoitopelloille säädettyjä hoitovaatimuksia.

21 LUONNON-HOITOPELTO Perustaminen Hoito Sadon käyttö Kasvuston päättäminen Monivuotinen nurmipelto Olemassa oleva monivuotinen nurmi tai kylvö mennessä. Typensitojakas-veja max. 20% siemenseokses-sa. Niitto, kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää, Mutta väh. joka 3. vuosi. Kas-vinsuojeluainei-den käyttö on kielletty Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Laidunnus mahdollista, nurmipeitteisyys säilyttävä Toisena, kolmantena jne. vuotena alkaen. Jos kylvetään syyskylvöinen kasvi, voidaan päättää 15.7. alkaen Niittykasveilla kylvetty pelto Kylvö mennessä. Niitto sallittu 1.8. alkaen. Kasvinsuojelu-aineiden käyttö on kielletty. Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti

22 LUONNON-HOITOPELTO Perustaminen Hoito Sadon käyttö Kasvuston päättäminen Maisemakas –veilla kylvetty pelto Kylvö mennessä. Niitto sallittu 1.8. alkaen. Kasvinsuojelu-aineiden käyttö on kielletty. Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti Kylvöä seuraavana keväänä 2014 Riistakasveilla kylvetty pelto Sato käytettävä riistan ruokintaan

23 Niittykasvien siemenseoksessa on oltava
LHP-niityn kasvit Niittykasvien siemenseoksessa on oltava joko nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siemeniä sekä vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Apila ei enää hyväksyttävä niittykasvi ja sen jälkeen perutetuissa kasvustoissa Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotistenkasvien kuten ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä. LHP-maisemakasvit Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka sekä valko- ja keltamesikkä. Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasvien siemeniä, mutta niiden osuus saa olla enintään 30 % siemenseoksen painosta.

24 LHP-riista Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat Jos heinäkasvia/apilaa, niin lisäksi aina joku muu edellä mainittu yksivuotinen kasvi Voidaan kylvää kaistoina Ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Liikennetiheys yli 3000 autoa/vrk. (Google ”liikennemääräkartta”)

25 Kesannot Viherkesannot Perustettava 30.6 mennessä
Lannoittaminen sallittu monivuotisen viherkesannon perustamisen yhteydessä ja kylvettäessä syyskylvöisiä kasveja I- ja II-luokan pohjavesialueella viherkesannolla typensitojakasveja enintään 20 % Voivat olla yksi- tai monivuotisia Rikkakasvien leviäminen estettävä Niitto 31.8 mennessä vuosittain. Niitossa huomioitava linnut ja nisäkkäät Päättäminen mekaanisesti tai kemiallisesti 1.9 alkaen tai aiemminkin kylvettäessä syyskasveja Taloudellinen hyödyntäminen sallittua Ympäristötuki kelvottoman lohkon riistapelto ilm. viherkesantona

26 Sänkikesanto Avokesanto
Edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden muokkaamaton sänki Niitto tarvittaessa 31.8 mennessä Huomioidaan rikkakasvien torjunnan onnistuminen Voidaan ruiskuttaa ja tehdä pellon kunnostus-toimenpiteitä Avokesanto on mahdollinen vain erityisistä syistä − kun torjutaan vaikeita rikkakasveja − lyhytaikaisen kunnostustoimen yhteydessä sen vaatimassa laajuudessa (salaojitus, ojien kaivuu ja perkaus, kalkitus) − Ensikertaa viljelyyn otettava lohko ei voi olla avokesantoa - Tarvittaessa niitettävä 31.8 mennessä KASVIPEITTEISYYDESTÄ POIKETTAESSA LAITA PERUSTEET LOHKOKORTILLE.

27 Viherlannoitusnurmi Osana tilan viljelykiertoa
Viherlannoitusnurmena voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa myös öljyretikka- ja valko-sinappialat. Tällöin siemenseoksen ei tarvitsen sisältää typensitojakasveja. Sato hyödynnetään viherlannoitusnurmen jälkeen viljelykasvin lannoitteena Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenseoksen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. Käytetty siemenmäärä ilmoitetaan 102B lisätiedoissa Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-ala voi olla enintään 50 % tukikelpoisesta pinta-alasta Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna. Kasvusto voidaan päättää sekä kemiallisesti että muokkaamalla (luomutuotannossa vain muokkaamalla) Viherlannoituskauden jälkeen lohkoa ei voi ilmoittaa minkään hoidetun viljelemättömän peltoalan tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi eikä viljelemättömäksi alaksi.

28 Valkuais- ja öljykasvipalkkio
Ei muutoksia Tukikelpoiset öljykasvit: syysrypsi, syysrapsi, kevätrypsi, kevätrapsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio Tukikelpoiset valkuaiskasvit: peltoherne (ruokaherne, rehuherne), härkäpapu, makea lupiini Tukikelpoiset valkuaiskasvit: Seoskasvustot Seoskasvustot: Seoskasvustossa voi olla useampaa kuin yhtä tukikelpoista valkuaiskasvia (herne, härkäpapu, makea lupiini) Vain valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustot Peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot, joissa kasvulohkolle kylvetyn seoksen yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta alle 50 % on viljan siementä. Seoksen siemenmäärät (kg/ha) pystyttävä osoittamaan mahdollisessa valvonnassa esim. lohkokirjanpidosta Herne-vilja seoskasvusto voi olla suojaviljana seuraavan vuoden nurmelle, herneen määrä lasketaan herne-viljasiemenseoksen painosta Palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala pitää olla vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta Pellon, jolla valkuais/öljykasveja viljellään ei tarvitse olla ymptuessa/lfa:ssa tukikelpoinen, uusi raivattukin pelto käy VALKUAISKASVIN SAA KORJATA TUOREENA, ESIM. SÄILÖREHUKSI

29 Kansalliset peltotuet
Pohjoinen hehtaarituki Liittyy pinta-alarajoite Asetettu tukiyksikkökerroin 0,65 Tukiyksikkökerrointa muutetaan, jos tuen myöntämisen perusteena olevien tukiyksiköiden määrä ylittyy

30 Kansallinen kotieläintuki
C-alueella tuotantosidonnaisia kansallisia eläinyksikkötukia tullaan maksamaan C1–C2-alueilla enintään 700 ey. Rajoitteen ylittävistä eläinyksiköistä maksetaan vuonna 2013 vain 25 %. Rajoite koskee nautoja (myös teurashiehoja), uuhia, kuttuja ja hevosia Hevostuen hakijalla on oltava hallinnassaan ( ) tukeen oikeuttavia hevosia vähintään 3 ey. Sika-siipikarjatalouden tukitaso laskee C1 alueella: 0 – 146 ey =208€/viitemäärä ey yli 146 ey =105 €/viitemäärä ey

31 Eläinten hyvinvointituki
Uusia EHT-sitoumuksia ei tehdä Päättyviä jatketaan vuodella Noudatetaan vuoden 2008 sitoumuksen ehtoja ja tukitasoa! Jatkositoumuksessa oltava voimassa oleva terveydenhuoltosopimus, tehty viimeistään sitoumusvuonna 2012 (Mavin koulutusmateriaali Vuokatti ) MUISTA! Terveydenhuoltosuunnitelman ja terveydenhuoltokäyntien asiakirjat kuntaan viimeistään Varautumissuunnitelma (sisältää palontorjunta- ja pelastussunnitelman) on nyt perusehdoissa, palohälytin ei pakollinen

32 Täydentävät ehdot Uutta 2013
Kaikilla tiloilla pitää noudattaa pohjavesidirektiiviä ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen osalta (polttoaineet, voiteluaineet, kasvinsuojeluaineet) Uuden vesilain mukaan aikaisempaa pienemmät vesiuomat kuuluvat vesistön käsitteeseen Viljelijä voi tarkistaa Vipu-palvelusta, onko oma peltoviljelys uuden vesilain mukaisen uoman varrella. osa vanhan vesilain mukaisista noroista on uuden vesilain mukaan puroja, jotka luetaan vesistöihin (ojat eivät vesistöjä) puro= uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävissä määrin kalaa valuma-alueen koosta riippumatta noro= pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävissä määrin mahdollista Vipu-karttapalvelussa: sininen → 3 metrin suojakaista ja keltainen → 1 metri eli piennar Siipikarjatilojen salmonella-valvonta → velvoitetta ottaa hautomossa untuvikkonäytettä ei enää ole Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta Tarkastetaan tilan kaikkien vuoden alusta alkaen rekisteriin tehtyjen eläinten tapahtumailmoitusten ilmoitusaikojen noudattaminen → seuraamuksia täydentävien ehtojen valvonnassa

33 KERTAUSTA: Vastuu täydentävien ehtojen noudattamisesta
Tukihakemuksen jättänyt viljelijä vastuussa koko sen kalenterivuoden, kun tukihakemus jätetty ( ) Lohkon hallinnan muutokset: lohkon vastaanottaja on vastuussa, joka on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna siltä ajalta kuin lohko hänen hallinnassaan jos siirtyneen lohkon haltija ei ole ko. vuonna tuenhakija, vastuu ehtojen noudattamisesta on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla < suositeltavaa kirjallisesti sopia siitä, kenen vastuulla ehtojen noudattaminen on Täydentävät ehdot koskevat tuen hakijan kaikkea maatalousmaata, vaikka vain osalle haettaisiin tukea

34 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN LAIMINLYÖNNIT-SEURAAMUKSET
Laiminlyönnillä tarkoitetaan mitä tahansa lakisääteisten hoitovaatimusten tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamatta jättämistä Seuraamukset kohdistuvat sen kalenterivuoden tukiin, jolloin laiminlyönti on havaittu Ensimmäisenä vuonna, jolloin laiminlyönti havaitaan, seuraamusprosentti voi olla 0 (vähäinen laiminlyönti, joka korjataan annetussa määräajassa), 1, 3 tai 5 %, pääsääntöisesti seuraamusprosentti on 3 % mikäli sama laiminlyönti toistuu, seuraamusta korotetaan kertoimella kolme > laiminlyönti on toistuva, kun sama laiminlyönti toistuu useammin kuin kerran kolmen vuoden aikana Keskimäärin seuraamus n. 17 €/ha pinta-alatuista ( nautapalkkio ym. korottaa

35 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset
pientareet ja maaperän kunto hukkakauran torjunta viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan viljelykiertovaatimus kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito maisemapiirteiden säilyttäminen (alueet, joiden tilatukiominaisuus on pelto/pysyvä laidun) kasteluveden otto pysyvien laitumien säilyttäminen ja hoito

36 Täydentävät ehdot Lakisääteiset hoitovaatimukset : ympäristö
lannan ja lannoitteiden käsittely ja varastointi (ns. nitraattidirektiivi) puhdistamolietteen käsittely (ns. puhdistamolietedirektiivi) pohjaveden suojelu (ns. pohjavesidirektiivi) luonnonsuojelu (ns. luonto- ja lintudirektiivi) Lakisääteiset hoitovaatimukset: kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys eläinten merkitseminen ja rekisteröinti kasvinsuojeluaineiden käyttö tuotantoeläimiltä kielletyt aineet elintarvikkeet maidon- ja munantuotantotilojen hygienia siipikarjatilojen salmonellavalvonta rehut eläintaudit

37 TULEVAA: Kasvinsuojeluaineet/ Kasvinsuojelukoulutus- ja tutkinto
Muutokset koskevat ammattimaista kasvinsuojeluaineiden käyttöä: Maa-, puutarha- ja metsätalous, kasvinsuojeluaineiden kauppa, varastointi, viheralueet, golfkentät, rataverkoston ja tiestön hoito jne. KOULUTUS Tutkintovaatimus kaikille kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille ja myyjille Ammattikäyttäjien ja myyjien suoritettava on tutkinto mennessä Tutkinto suoritettava uudestaan 5 vuoden välein RUISKUJEN TESTAUS Testausvaatimus kaikille ammattikäytössä oleville levitysvälineille (muutamia poikkeuksia) Ammattikäytössä olevat levitysvälineet testattava vähintään kerran mennessä Testaus suoritettava uudestaan 5 vuoden välein 2020 asti, jonka jälkeen testattava 3 vuoden välein Ympäristötukeen sitoutunut viljelijä suorittaa uuden tutkinnon, kun tukiehtoihin sidottu kasvinsuojelukoulutus tai erityistutkinto umpeutuu Ympäristötukeen sidottu levitysvälineen testaus kelpaa uudessa järjestelmässä voimassaoloaikansa umpeutumiseen saakka Tukesin tehtävänä huolehtia, että ammattikäyttäjille on tarjolla koulutusta sekä vastaa testaustoiminnan järjestämisestä (koulutusjärjestelmä oltava valmiina mennessä)

38 Kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet muuttuivat
Uudet suojaetäisyydet suositellaan ottamaan käyttöön jo viljelykausina , pakollista uusien suojaetäisyyksien noudattaminen on kasvukaudella 2015 Aiemmin suojaetäisyydet asetettu aineiden myrkyllisyyden pohjalta, nyt otettu huomioon myös aineiden käyttömäärä/ha ja arvioitu tuulikulkeuma Uudistuksessa otettu käyttöön tuulikulkeumaa alentavat suuttimet riskinhallintakeinona ja joidenkin aineiden kohdalla niiden käyttö on pakollista Suojaetäisyyksiä on noudatettava ja tuulikulkeumaa alentavia suuttimia käytettävä, kun kasvinsuojeluaineita käytetään lähempänä kuin 100 m vesilain mukaisesta vesistöstä < suuttimien käyttö ei tarpeellista enää 100 m päässä vesistöstä Käytännössä uudet suojaetäisyydet vaihtelevat 3-50 m välillä; mitään kasvinsuojeluainetta ei saa levittää 3 m lähempänä vesistöstä Ojien varsille on aina jätettävä 1 m levyinen alue ruiskuttamatta Peltoviljelyksillä kasvinsuojeluainetta saa levittää valmisteesta riippuen 3-20 m metrin päässä vesistöstä (marjaviljelmät, koristekasvit, metsätaimitarhat suojaetäisyys 3-30 m; hedelmäpuut 3-50 m) Valmistekohtainen suojaetäisyys mitataan ruiskutushetken vesirajasta

39 Tulossa syksyllä 2013 Maatilatietojen ajantasaistus
Kaikilta paperilla Lähetetään vain aktiivitiloille Vaaditaan kaikkien omistajien allekirjoitukset Päivitettävät tiedot Ensisijainen viljelijä (=luonnollinen henkilö) Sähköisen asioinnin käyttöoikeus Jakaa tarvittaessa oikeuksia eteenpäin tilan muille osallisille Muu osallinen-tiedot Maatila-tiedot

40 Kiitos mielenkiinnosta!