Tukihaku 2015 Pirjo Tammela

Esitys aiheesta: "Tukihaku 2015 Pirjo Tammela"— Esityksen transkriptio:

1 Tukihaku 2015 Pirjo Tammela 31.3.2015
Taustamateriaalina käytetty Mavin, Harri Väisäsen ja Veikko Tuomisen koulutusmateriaaleja Pirjo Tammela

2

3 EU:n suorien tukien alueet

4 Perustukijärjestelmä/ siis vanha tilatukijärjestelmä
Jakautuu kolmeen tukeen perustuki, viherryttämistuki nuorten viljelijöiden tuki Tukioikeuksien siirrot 2015 Tukioikeuksien mitätöinti Parempi yksi aari liian vähän kuin yksi aari liikaa

5 Tukioikeuksien mitätöinti suoritetaan seuraavasti:
Verrataan hallinnassa olevia tukioikeuksia tilanteen perustella siihen hehtaarimäärään, jotka viljelijä on ilmoittanut tukikelpoisina hehtaareina Pinta-ala, jota käytetään tämän laskennan yhteydessä, on tukikelpoisella maatalousmaalla olevien kaikkien kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala. Em. asia säädetään valtioneuvoston asetuksella. 2. Jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, tilalle pitää suorittaa ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti. 3. Asetetaan kaikki tilan tukioikeudet sellaiseen järjestykseen, että viimeisenä listassa ovat yksikköarvoltaan alhaisimmat tukioikeudet (€/ha). 4. Jos viimeisen ryhmän tukioikeudet ovat samanarvoisia, omistettujen tukioikeuksien lukumäärää ja vuokrattujen tukioikeuksien lukumäärää on tarvittaessa vähennettävä samassa suhteessa. Jos em. ryhmässä ei ole tarpeeksi tukioikeuksia, jatketaan tarkastelua seuraavaksi alimmasta ryhmästä. 5. Tarkastellaan kuinka monta tukioikeutta pitää mitätöidä (0,00 ha) kahden desimaalin tarkkuudella ja mitätöidään tarvittavat tukioikeudet. Käytetään normaaleja pyöristyssääntöjä. Tukioikeuksien mitätöinti tehdään vain kerran, vuonna tilanteen perusteella!

6 Tukioikeuksien siirrot 2015
Tukioikeuksia siirrettäessä vastaanottajan pitää olla aktiiviviljelijä eli jättää tukihakemus 2015. Jos tukioikeudet saa perintönä, ennakkoperintönä tai lain 193/2013 mukaisessa sukupolvenvaihdoksessa, ei vastaanottajan tarvitse täyttää aktiiviviljelijän määritelmää vanhan B-C1 alueen tukioikeuksien aluetietoa ei muuteta, mutta B-C1-alueen tukioikeuksia voidaan siirtää sekä uudelle AB-alueelle että uudelle C- alueelle. Hallinnansiirto ilman pinta-alaa! Tukioikeuksia voi alkaen vuokrata ilman peltoa

7 Tukioikeuksien siirrot 2015
Viljelijällä ei kannata olla vuodesta 2016 alkaen hallinnassaan ylimääräisiä tukioikeuksia suhteessa pinta-alaan eikä tilan kannata ilmoittaa tilapäisesti viljelemätöntä alaa Jos tilalla on vuokramaita, silloin ainakin kannattaa ylimääräiset tukioikeudet hävittää Muuten joutuu loppuvuodesta käymään maanomistajien kanssa kehityskeskusteluja siitä, miksi heidän omistamistaan tukioikeuksista on hävinnyt osa

8 Tukioikeuksien siirrot 2015
Vipun Maatilaosiossa näkyvät ympäri vuoden kaikki tilan siirrot ja niiden ajantasainen tilanne

9 Kansallinen varanto Tukioikeuksia voi hakea kansallisesta varannosta seuraavilla hakuperusteilla Uusi viljelijä (ehdoissa muutoksia) Nuori viljelijä (uusi hakuperuste) Tilusjärjestelyt LUEL- ja LUTU-sitoumusalat 20 v. erityistukisitoumuksen päättyminen Tuomioistuimen päätös/hallinnon määräys Haku lomakkeella 289. Erillinen hakuopas.

10 Kansallinen varanto Uusi viljelijä (muutokset)
Voidaan myöntää myös lohkoille, joita ei ole ilmoitettu kenenkään tukihakemuksella vuonna 2006 Voi olla 2007 jälkeen raivattua tai ollut poissa tukihakemuksista Jos haun perusteena oleva lohko on ostettu tai vuokrattu, tukioikeudet voidaan myöntää, vaikka tukioikeudet olisi myönnetty myyjälle tai vuokranantajalle, jos tukioikeudet viety varantoon käyttämättömyyden perusteella Vuonna 2013 tai ennen 2014 varantohaun päättymistä aloittaneet viljelijät voivat hakea tukioikeuksia tänä vuonna uudelleen tai ensimmäistä kertaa uusilla ehdoilla

11 Kansallinen varanto Nuori viljelijä (pääkohdat)
Hakija ensimmäisen perustukihakemuksen jättämisvuonna korkeintaan 40 v. ( ) Hakija aloittanut tilanpidon pääasiallisena yrittäjänä aikaisintaan (5 v. sääntö) Tukioikeuksia voi hakea kerran sinä aikana, kun täyttää nuoren viljelijän määritelmän. Tämä on sama ajanjakso, kuin nuoren viljelijän tuessa. Voi valita itselleen edullisimman vuoden ko. ajanjaksolta. Nuoren viljelijän määritelmän täyttyminen eri toimintamuodoissa vastaava, kuin nuoren viljelijän tuessa.

12 Perustuki Hakukäytännöt eivät olennaisesti muutu, vain tukihakemuksella tuen nimi muuttuu tilatuesta perustukeen. Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa eli pelto, pysyvä nurmi / pysyvä laidun sekä pysyvät kasvit. Sadonkorjuuvaatimus poistuu: Täydentävät ehdot edellyttävät kuitenkin: Viljeltyä peltoa on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia Alustavasti lasketut tukieurot AB C perustuki Viherryttämistuki yht Nuoren viljelijän tuki (90 ensimmäiselle perustukioikeudelle) yht

13 Viherryttämistuki –Viljelyn monipuolistaminen
•Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C C-alueella noin 65 €/ha •Kolme vaatimusta: –Viljelyn monipuolistaminen –Pysyvän nurmen säilyttäminen –Ekologinen ala (vain AB-alue!) Maatalousmaa ja peltoala • Viherryttämistuen vaatimuksissa tarkastellaan tilan peltoalan ja maatalousmaan määrää. • Jokaisen viljelijän on hyvä osata laskea oman tilansa peltoala. Tilan maatalousmaa : Peltoala, pysyvä nurmi, pysyvät kasvit • Pysyvät kasvit ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan yli 5 vuotta ja joista saadaan toistuvia satoja

14 Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen
C-alue Alle 10 ha peltoalaa: vapautuu vaatimuksesta Yli 10 ha peltoalaa: 2 kasvia, pääkasvi enintään 75 % peltoalasta Vapautuu vaatimuksista myös: tilat, joiden alasta yli 75 % on nurmikasveilla ja/tai kesannolla ja tilan muussa käytössä (eli muuna kuin nurmena ja/tai kesantona) oleva peltoala on enintään 30 ha. Vaatimus ei myöskään koske tiloja, joilla yli 50 % peltoalasta ei ollut viljelijän ilmoittamana edellisvuoden tukihakemuksessa ja jonka koko peltoalalla viljellään tukihakemusten vertailun perusteella eri viljelykasvia kuin edellisenä kalenterivuonna. Luomutilat saavat vapautuksen kaikista viherryttämisvaatimuksista. Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on – 31.8. Tänä aikana viljelykasvien on oltava todettavissa.

15 Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen
Tukikelpoista alaa ovat muut paitsi Tilapäisesti viljelemätön ala, 20-vuotinen ympäristösopimus, pelto ja Kasvihuoneala (pysyvät kasvit) Pienin tukikelpoinen lohko jolle maksetaan tukea, on 0,05 ha Alle 0,05 ha lohkot lasketaan kuitenkin mukaan kun määritetään alaa, jolla vaatimuksia on noudatettava Tukea maksetaan enintään tukioikeuksia vastaavalle alalle Luomuviljelijät Luomuviljelijät saavat vapautuksen viherryttämistuen vaatimuksista automaattisesti, ja tästä oikeudesta voi halutessaan luopua Tilan on oltava Eviran luomuvalvontajärjestelmässä Vapautusta ei saa tavanomaisessa viljelyssä olevalle tilan osalle, jolla on noudatettava viherryttämisen vaatimuksia

16 Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on – Tänä aikana tilalla on oltava vaatimuksen mukaiset kaksi tai kolme kasvia ja niiden prosenttiosuudet vaatimusten mukaiset, myös nurmipoikkeuksien prosentit Jos sato on korjattu, kasvi voidaan todeta kasvijäänteistä, jos on kylvetty uusi kasvi, se lasketaan kasviksi Huomioidaan todellinen tilanne valvontahetkellä

17 Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen
Mitkä kasvit ovat eri kasveja? Viherryttämistuen viljelykasvien luettelo Uusi seoskasvusto: siirtonurmiseos Ryhmät, jotka lasketaan kasviksi: Muut viljat, Muut valkuaiskasvit, Muut rehukasvit, Siemenmausteet ja lääkekasvit (pl kumina, sinappi), Koristekasvit, alle 5 v. ja Leikkovihreä ja leikkohavu, alle 5 v. kasveista Seuraavia ei lasketa kasviksi: Muut vihannekset, Kasvimaa, Kasvihuoneala, Erityistukisopimusala, pelto, Ympäristösopimusala, pelto ja Maisemapiirre Molempia käytetään vain silloin, jos kasvia ei luettelosta löydy Kasvit tarkennetaan hakemuksen lisätietoihin

18 Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen
Kahden kasvin vapautus yli 75 % maatilasi peltoalasta on nurmea, kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. Yli 120 ha tilat: Jos muuta kuin nurmea + kesantoa yli 30 ha, viherryttämisen ehto ei täyty ja viherryttämistukea leikataan Joko lisättävä nurmea/kesantoa, jotta muu ala jää alle 30 ha tai vähennettävä nurmea + kesantoa alle 75 %

19 Pysyvän nurmen säilyttäminen
Pysyvä nurmi on maata, jota käytetään heinä- ja nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla tai viljelemällä, eikä se ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan ei saa vähentyä yli 5 % koko maan tasolla Pysyvän nurmen säilyttämistä seurataan kansallisella tasolla Pysyvän nurmen uusi viiteala lasketaan 2015 Pysyvät laitumet ovat jatkossa pysyviä nurmia Pysyvät nurmet Natura-alueella ovat herkkiä pysyviä nurmia Tiukemmat säilyttämisvaatimukset Lohkon voi jakaa ensimmäisenä vuonna, jolloin hakee viherryttämistukea

20 Pysyvä nurmi Peruslohkojen takautuvassa tarkastelussa vuosilta laskettiin, kuinka monta vuotta lohkolla on ollut nurmea Ilmoittamalla 5 vuotta nurmena olleen peruslohkon kasvulohkolle nurmilistan nurmikasveja, kasvulohko saa pysyvän nurmen merkinnän 2015 Merkintä on vuosikohtainen, jos lohkon kylvää ensi vuonna esim. viljalle, merkintä poistuu. Viherryttämisestä vapautetulle luomutilalle ei synny pysyvää nurmea Luomutilojen pinta-aloja ei oteta huomioon pysyvien nurmien osuuden viitealan laskennassa.

21 Pysyvä nurmi Mikään peltolohko ei vielä tänä keväänä ole pysyvän nurmen lohko (paitsi 2014 pysyvänä laitumena ilmoitettu) 2015 jälkeen pysyvän nurmen lohkoja ovat ne peruslohkot, jotka 2010 alkaen on ilmoitettu kokonaan yhtäjaksoisesti nurmeksi ja ilmoitetaan nurmeksi myös 2015 kasvulohkojako jonakin vuonna katkaisee tarkastelun Kasvulohkojako 2015 ei pelasta pysyvältä nurmelta Lohkon hallinnan muutos vuosina ja 2015 siitä eteenpäin ei katkaise pysyvän nurmen laskentaa! Ennallistamismenettely: Tilat, joilla on ollut kahden edellisen vuoden aikana hallinnassaan pysyvää nurmea saattavat joutua ennallistamaan tai ilmoittamaan vastaavan muun alan pysyväksi nurmeksi Pysyvät nurmet lasketaan vuosittain lokakuussa TÄSTÄ ASIASTA NEUVOTTELUT VIELÄ EU:N KANSSA KESKEN!

22 Pysyvä nurmi Pysyvän nurmen lohko saa kaikki normaalit korvaukset, myös ympäristökorvauksen. Mutta, jos lohkosta tulee pysyvä nurmi 2015, niin ympäristökorvauksen toimenpidekorvausta ei makseta, jos lohko ilmoitetaan 2016 suojavyöhykkeeksi monivuotiseksi ympäristönurmeksi luonnonhoitopeltonurmeksi viherlannoitusnurmeksi kerääjäkasville saneerauskasville monimuotoisuuspelto riista ym.

23 Pysyvän nurmen kasveja ei ole
Ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden nurmet Suojavyöhyke Luonnonhoitopeltonurmi Monivuotinen ympäristönurmi Viherlannoitusnurmi Ruokohelpi (kun ilmoitetaan ruokohelpenä)

24 Pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen hoito
Pysyvien nurmien hoito-ohjeet on täydentävissä ehdoissa , mm lannoittaminen on sallittua, jos sato korjataan tai lohkoa laidunnetaan Pysyvällä nurmella voi olla enintään 50 puuta /ha, puita ovat: yli 2 metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteen liittyneenä useampi runkoa 0,5- 2 metrin korkuiset tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit Puiden on sijaittava lohkolla hajanaisesti Pysyvällä nurmella voi olla myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia korkeintaan 2 metrin korkuisia yksittäin ja pieninä ryhminä kasvavia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 %:lla lohkon pinta-alasta. Sellaisella lohkolla, jolla on puita ja lehtipensaita, heinä- nurmirehukasveja on oltava 50 %:lla lohkon pinta-alasta.

25

26 Nuorten viljelijöiden tuki
Tuki maksetaan aktivoitujen tukioikeuksien perusteella Tukea maksetaan 90 tukioikeushehtaariin asti Tukitasoarvio tällä hetkellä n. 50 €/ha Hakuehdot: Hakija on perustanut maatilan ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä. Hakijan on ensimmäisen perustukihakemuksen jättämisvuonna korkeintaan 40 vuotta. Vuonna 2015 ehdon täyttää 1975 syntyneet ja tätä nuoremmat. Ensimmäisen vuoden jälkeen ikärajaa ei enää tarkastella. Tukea maksetaan korkeintaan viisi vuotta. Viiden vuoden tukikelpoista jaksoa lyhentää niiden vuosien lukumäärä, jotka ovat kuluneet tilanpidon aloittamisen ja ensimmäisen nuoren viljelijän tukea koskevan hakemuksen jättämisen välillä. Aloitusvuotta ei lasketa viiden vuoden tukikelpoiseen jaksoon. Ensimmäinen tukikelpoista jaksoa lyhentävä vuosi on aloitusvuotta seuraava vuosi. Siis vuonna 2010 aloittaneet saavat vielä vuonna 2015 tätä tukea.

27 Nuorten viljelijöiden tuki
Oikeushenkilöitä ja ryhmiä (maatalousyhtymät, kuolinpesät, aviopuolisot) koskevat erityisehdot: Päätäntävalta toiminnan johtamiseen, etuihin ja toiminnallisiin riskeihin liittyen on oltava nuorella viljelijällä tuen ensimmäisenä hakuvuonna Osakeyhtiö: Nuorella viljelijällä/viljelijöillä on oltava osakeyhtiön osakkeista yli 50 % ja hänen/heidän omistamansa osakkeet tuottavat yli 50 % yhtiön osakkeiden äänimäärästä Maatalousyhtymä: Kaikkien yhtymän osallisten on täytettävä nuoren viljelijän tuen ehdot Kuolinpesä: Kaikkien kuolinpesän osallisten on täytettävä nuoren viljelijän tuen ehdot Aviopuolisot: Molempien on täytettävä nuoren viljelijän tuen ehdot, jos puoliso on omistajana tai haltijana maatilalla.

28 Aktiiviviljelijä Aktiiviviljelijällä ei tarkoiteta päätoimista viljelijää Aktiiviviljelijä on viljelijä, joka hakee tukea (vaikkapa vain 0,05 ha:n lohkosta tai yhdestä sonnista) Mutta jos hakija hallitsee kiinteistöyhtiöitä, vapaa-ajan alueita, vesilaitoksia, lentokenttiä, silloin hakija ei ole aktiiviviljelijä Kuitenkin edellisestä poiketen pieni tuenhakija (= joka edellisenä vuonna on saanut suoria tukia (tilatukea, peltokasvipalkkiota, eu-eläinpalkkioita alle 5000 euroa) on aina aktiiviviljelijä Aktiiviviljelijätarkastelu tehdään joka vuosi Maataloustoiminnan aktiivisuus osoitetaan tukihaun yhteydessä Toiminnan tulee säilyä hyväksyttävänä koko vuoden

29 Lohkojen tukikelpoisuus= korvauskelpoisuus
Tilatuessa lohko tukikelpoinen, kun viljelykunnossa Luonnonhaittakorvaukseen, ympäristötukeen ja luomutukeen ja kansalliseen tukeen yksi tukikelpoisuus, ns. korvauskelpoisuus. v ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa olleet lohkot, jotka maatalousmaata v. 2015 Erikseen määriteltävät lohkot, jotka v maatalousmaata, esim. ns. pudonneet lohkot, (= lohkot, jotka jossain vaiheessa ovat olleet lfa- tai ymp.tukikelpoisia ) Vuoden 2004 jälkeen raivatuille ei luvata korvauskelpoisuutta

30 Lohkojen korvauskelpoisuus
Tukikelpoisuus → korvauskelpoisuus Peruslohkon korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Pl. viljelemättömäksi ilmoitetut/todetut sekä maatalouskäytöstä poistettavat lohkot Korvauskelpoiseen peruslohkoon voidaan lisätä vuosittain enintään 0,1 hehtaaria korvauskelvotonta alaa Tulee mahdolliseksi vasta v. 2016 Peruslohkon korvauskelpoisuudella voi olla yksi kolmesta arvosta: Korvauskelpoinen = voidaan liittää ympäristökorvaus-, LHK- ja luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksille LHK-kelpoinen = voidaan maksaa ainoastaan luonnonhaittakorvausta Pysyvät laitumet sekä pellolla, että pellon ulkopuolella Ei korvauskelpoinen = ei voida liittää sitoumuksille, eikä maksaa luonnonhaittakorvausta Pohjoisten tukien erillinen tukikelpoisuus poistuu

31 Lohkojen korvauskelpoisuus
Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa olevien lohkojen välillä, jos vaihdettavaa tilakohtaisesti vähintään 0,5 hehtaaria. Vaihtoa ei voi tehdä AB-alueelta C-alueelle. Ymp.korv. kohdentamisalueella vain suuremmasta korvauksesta pienempään Ei voi siirtää jos lohkokohtaisen ymp-toimenpiteen toteutus kesken (esim. suojavyöhyke) Jos luomusitoumuslohko, ilmoitettava myös ELY:een!

32 Korvauskelpoiset lohkot 2015
Korvauskelvottomiksi jäävät vuoden 2004 jälkeen ilmoitetut lohkot sekä lohkot, joita ei ole järjestelmiin ilmoitettu Korvauskelpoiset lohkot vuodesta 2015 alkaen: A. Lohkot, jotka olivat tukikelpoisia LFA- ja ympäristötuessa v. 2014 B. Lohkot, joilla oli LFA-, YMP- tai pohjoisten tukien tukikelpoisuus vuonna 2013 C. Tukikelpoisuutensa menettäneet lohkot D. Lohkot, jotka on ilmoitettu jonakin vuosista E. Jonolohkot F. Pysyvät laitumet v mukaan (vain LHK, pellolla ja pellon ulkopuolella) G.20-vuotisten erityistukisopimusten alat, kun sopimus päättynyt Ryhmien B-G lohkolla on täytynyt olla kasvulohkoja myös v tai 2014, eikä ilmoitettu kasvi ole saanut olla viljelemätön. Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus (hakuasetusluonnoksen perusteella) H. Tilusjärjestelylohkot I. Yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä siirtyvät lohkot J. Viljelemättömyyssitoumuksesta vapautuneet lohkot

33 Korvauskelpoinen ala Uudet korvauskelpoisuudet näkyvät viljelijöille Vipu-palvelussa ja paperilla saapuneella esitäyttötulosteella Viljelijällä mahdollisuus ottaa kantaa tukikelpoisuuteen tukihaussa 2015 Kaikkia lohkoja ei saada aukottomasti selville sovelluksesta (yhdistetyt lohkot, useamman kerran jaetut) -> korvauskelpoisuushaku keväällä 2015. Jos jokin lohkoistasi ei ole saanut automaattisesti korvauskelpoisuutta ja se sille lohkolle kuuluisi: TÄYTÄ TUKIHAKEMUKSEN PERUSLOHKON LISÄTIETO-KOHTAAN ILMOITUS, ETTÄ HAET LOHKOLLE KORVAUSKELPOISUUTTA Sekä sähköisessä, että paperisessa haussa

34 Luonnonhaittakorvaus (LHK)
Yhteiset säännöt (LHK, LHK-lisät) 1-vuotinen korvaus (aiemmin 5-v. sitoumus) Täydentävät ehdot ja aktiiviviljelijä Tukialuejako uudistuu A, B, C -> AB ja C LHK maksetaan myös pysyville nurmille (pysyvät laitumet) Yläikäraja poistuu Minimiala 5 ha Sadonkorjuuvaatimus poistuu: Täydentävät ehdot edellyttävät kuitenkin: Viljeltyä peltoa on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia.

35 Luonnonhaittakorvaus (LHK)
Korvauskausi Lohkot hallinnassa korvauskauden ajan: 1.5. – Lohko pois hallinnasta ennen , korvaus peruttava kyseiseltä lohkolta Vuosittain sama korvauskausi (alkaa tuenhausta) Vähimmäispinta-alat tilalla oltava 5 ha korvauskelpoista maatalousmaata Laitumet SEKÄ pellolla sijaitsevat laitumet ETTÄ pellon ulkopuoliset laitumet ovat korvauskelpoisia (= + luonnonlaidun ja –niitty, hakamaa avoin) Viherlannoitusnurmi Enintään 3 vuotta peräkkäin, alkaen vuodesta 2015

36 Luonnonhaittakorvaus (LHK)
C-alue: Tuki yhteensä 242(kasvi)/302(eläin) €/ha Degressio, eli tukitason aleneminen, tilakoon kasvaessa Kesantorajoite: Vuodesta 2015 alkaen: Kesannot + LHP-nurmet enintään 25 % Kesannon vastapainona täytyy olla viljelykasveja, myös monimuotoisuuspellot ja viherlannoitusnurmi lasketaan viljelykasveiksi

37 Luonnonhaittakorvaus-kotieläintila
Eläintiheysraja 0,35 ey/ha Hakuvuoden eläimet ja pinta-ala → lopullinen maksu seuraavan kalenterivuoden puolella Huom. Eläintiheys lasketaan korvauskelpoista peltohehtaaria kohti (ei sis. pellon ulkopuolisia pysyviä laitumia) Jos ei täyty, tukea ei makseta, mutta ei sanktiota Hevoset lasketaan eläintiheyteen Tuotantotauoilla ei ole merkitystä Laskenta kotieläinkorotuksessa Sikojen määristä vähennetään 2 pienintä kk Siipikarjan määristä vähennetään 4 pienintä kk

38 Luonnonhaittakorvaus-kotieläintila
Hevoset ja ponit hakijan hallinnassa ja tunnistettuja Hallinta: saman tiltun alla, perheenjäsenet ok Tunnistettu: Esim. rekisterinumero hevospassissa Eläinmääräilmoitus kotieläinkorotuksessa Koskee hevosia/poneja ja siipikarjaa kirjanpitotieto ilmoitukselle (lomake 461/vipu) mennessä Ei tarvetta, jos eläintiheys täyttyy tilan muilla eläimillä Lomakkeella myöhästymispäivät

39 Ympäristökorvaus/sitoumus
Osia Harri Väisäsen esityksestä

40 Ympäristökorvausjärjestelmä
Vanhat ympäristötukisitoumukset päättyy => haetaan uuteen järjestelmään Samoin osa ELY-keskuksen kanssa tehdyistä erityisympäristötukisopimuksista päättyy Viljelijä voi halutessaan myös purkaa voimaan jäävän sopimuksen Ympäristökorvausjärjestelmä koostuu: Ympäristösitoumuksesta => haetaan kunnasta (sähköinen haku) Ympäristösopimukset => haetaan ELY-keskuksesta (vielä paperilla) Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet => haetaan ELY-keskuksesta Lisäksi on haettavissa ei-tuotannolliset investointituet kesäkuussa 40

41 Ympäristösitoumus Ympäristösitoumus 5 –vuotinen ja mahdollinen jatkovuosi Minimi pinta-ala 5 ha, puutarhatila 1 ha Aktiiviviljelijä, ei yläikärajaa Sadonkorjuuvaatimus poistumassa Ei kotieläintila määritelmää Haku ja valinnat Vipu-palvelussa (tai lomakkeella 470) Uutta Kohdentamisalueet Lohkokohtaiset toimenpiteet 41

42 Sitoumusalan muutokset
Lohkot voi vaihtua sitoutuneiden kesken kuinka vaan Lohko voi siirtyä sitoutumattomalle, korvauskelpoisuus säilyy, jos lohko säilyy maatalousmaana Jos poistuu maatalouskäytöstä oman hallinnan aikana, poistuvan sitoumusalan korvaus peritään takaisin Jos seuraava viljelijä poistaa maatalouskäytöstä, seuraamuksia ei aiheudu edelliselle viljelijälle Sitoumuksiin voi liittää 5 ha sitoumusalaa v – 2018 Alle 5 ha:n sitoumuksissa voi liittää 1 ha:n Jos yli 5 ha / 1ha => uusi sitoumus ( budjettiehto) 42

43 Sitoumuksen siirtäminen
Jos sitoumus tai sitoumuksen osa siirretään, toinen viljelijä voi jatkaa sitoumusta siirrettävällä alalla Jos toinen viljelijän ei jatka sitoumusta, sitoumus raukeaa siirretyn alan osalta => ei takaisinperintää Vuosittainen hakuasetus määrittelee millä ehdoilla voi jatkaa 43

44 Sitoumuksen loppuminen
Sitoumus lähtökohtaisesti voimassa viisi vuotta Raukeaminen Jos sitoumusala laskee alle 5 ha:n / 1ha:n => ei takaisinperintää Luopuminen Ylivoimainen este, ei takaisinperintää Jos muutoin luopuu kesken sitoumuksesta ja jää yli 5 ha/ 1 ha sitoumusalaa => takaisinperintä 44

45 Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet
Ympäristösitoumuksen valinnaiset lohkokohtaiset toimenpiteet Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Alkuperäisrotujen perimän säilytys Ympäristösopimukset - Lietelannan sijoittaminen peltoon - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen - Valumavesien hallinta - Ympäristönhoitonurmet - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla - Peltoluonnon monimuotoisuus - Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - Kosteikkojen hoito - Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito - Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot - Alkuperäisrotujen kasvattaminen Ravinteiden tasapainoinen käyttö: Viljelysuunnitelma, Lohkokirjanpito, viljavuus- analyysit, suojakaistat (keskimäärin 3 m), Peltomaan laatutesti Ruskealla ravinteiden kierrättämistä edistävät toimenpiteet, sinisellä etupäässä vesiensuojelua edistävät toimenpiteet ja vihreällä monimuotoisuustoimenpiteet. Useimmat toimenpiteet ovat kuitenkin useaa tavoitetta samanaikaisesti edistäviä. Ilmastotoimenpiteitä ei ole eritelty. Ilmastonmuutokseen sopeuttavia toimenpiteitä ovat kaikki vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet, sillä ilmastonmuutoksen odotetaan korostavan näitä ympäristöongelmia. Myös ravinteiden kierrätystä edistävät toimenpiteet palvelevat ilmastotavoitteita. Lietelannan sijoittaminen vähentää myös ammoniakkipäästöjä. Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä sekä lannoitustasot Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset), maatalousmaan säilyttäminen Viherryttämistukeen kuuluvista vaatimuksista ei makseta ympäristökorvauksia 45 45

46 Täydentävät ehdot lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset, - mm. 1 m piennar valtaojien varsilla maatalousmaan säilyttäminen 46

47 Vähimmäisvaatimukset
Lannoitustasot typen ja fosforin osalta Erilliset lannoitustaulukot kasvilajeittain Satotasokorjaukset ja karjanlantapoikkeus (myös kasvinviljelytilalla) käytössä Lantapoikkeuksessa voi soveltaa fosforintasausta mutta ei satotasopoikkeusta Kotieläinten lannan typpi ja fosfori huomioon kokonaisuudessaan levitysajankohdasta riippumatta Nyt kesken olevat fosforintasaukset jatkuvat P:n tasausjakso max. 5 vuotta Kasvisuojeluaineiden käyttö ja varastointi kasvisuojelulain mukainen kasvinsuojelukoulutus tai tentti Ruisku testattava 5 vuoden välein 47

48 Lannoitustasot vähimmäisvaatimuksissa, ei ravinteiden tasapainoisessa käytössä
Nitraattiasetus (typpi) ja lannoitevalmistelainsäädäntö (fosfori) säätävät perustason Typpi taulukoissa multavuuden mukaan, ei maalajin Fosfori määräytyy viljavuusluokan perusteella Kotieläinten lannan typpi ja fosfori huomioon kokonaisuudessaan levitysajankohdasta riippumatta Turkiseläinlannan, lihaluujauhon, elintarviketeollisuuden ruokajätteen ja käsitellyn sakokaivolietteen ja puhdistamolietteen kokonaisfosforista 60% Satotasokorjaukset käytössä Nyt kesken olevat fosforintasaukset jatkuvat 48

49 Ravinteiden tasapainoinen käyttö
Tilan kaikkia peltolohkoja koskeva toimenpide Sisältää: Viljelykiertosuunnitelma viisi vuotta Tehdään ensimmäisen vuoden lohkojen perusteella Aiesuunnitelma lohkojen viljelykasveista seuraavan viiden vuoden aikana. Palautetaan mennessä maataloustoimistoon. Viljelysuunnitelma vuosittain Lohkokirjanpito 49

50 Ravinteiden tasapainoinen käyttö
Viljavuustutkimukset Näyte/lohko yli 0,5 ha lohkoista Yli 5 ha lohkoista näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden Alle 0,5 lohkojen osalta voidaan käyttää viereisen lohkon viljavuusnäytettä Viereisellä lohkolla tarkoitetaan lohkoa jolla yhtenäinen rajaviiva tai lohkojen välissä oja tai tie Alle 0,5 ha yksittäinen lohkosta oma näyte Tai valinnaisesti voi käyttää typpilannoituksen osalta runsasmultaisen maiden arvoja ja fosforilannoituksessa hyvän viljavuusluokan arvoja 50

51 Ravinteiden tasapainoinen käyttö, jatkuu
Peltomaan laatutesti Tehdään 3. sitoumusvuoden loppuun mennessä ja palautetaan maataloustoimistoon Tehdään ympäristösitoumukseen kuuluvista yli 0,5 ha peruslohkoista. (lomake nro 480) Suojakaistat vesistöjen varsilla Keskimäärin 3 m, max. 10 metriä leveä Tarpeen voi tarkistaa uomarekisteristä (vipukartta) Vaikeiden rikkakasvien torjunnasta ja tuhoutuneen kasvuston uusinnasta merkinnät lohkokirjanpitoon, ei tarvitse ilmoittaa kuntaan. Koulutuspäivä/verkkotentti suoritetaan kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana Korvaus 54 €/ha peltoviljelykasvit, puutarhakasvit 200 €/ha 51

52 Lohkokohtaisten toimenpiteiden valinta
Toimenpiteet valitaan ensimmäisenä sitoumusvuonna Lohkokohtaista toimenpidettä ei ole pakko valita Kaikkia valittuja toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa joka vuosi Toimenpiteiden määrää ei rajoiteta tilakohtaisesti 52

53 Valintarajoitukset lohkokohtaisille toimenpiteille
Jos luomu, niin ei voi valita Vaihtoehtoinen kasvinsuojelu puutarhakasveilla tai viherlannoitusnurmet Tilalla ei voi olla samaan aikaan Lietelannan sijoittaminen peltoon sekä Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen Kumina ei saa korvausta puutarhakasvien toimenpiteistä Kerääjäkasvit-toimenpiteestä ei makseta ko. kasvulohkolle Lohkolle voi valita toisen toimenpiteistä Suojavyöhykkeet Valumavesien hallinta Lohkolla ei voi samaan aikaan toimenpiteitä Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Puutarhakasvein vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Kerääjäkasvit 53

54 Lohkokohtaisen toimenpiteen muuttaminen
Viljelijä voi valita uuden toimenpiteen kun: Viljelijä aloittaa puutarhakasvien viljelyn tai lisää vähintään hehtaarin tasolle Neuvo 2020 mukaisen neuvonnan avulla mukauttaminen Lohkokohtainen toimenpide voidaan vaihtaa kun: Aloittaa tai lopettaa puutarhakasvien viljelyn tai lisää yli viljelyalan yli 1 hehtaariin sitoumus siirretään (sukupolven vaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto) luomun aloitus tai lopetus Neuvo 2020 mukaisen tilaneuvonnan perusteella Muutosilmoitus kuntaan kesäkuun 15. päivään mennessä 54

55 Lohkokohtaisesta toimenpiteestä voi luopua
Sitoumus siirretään Puutarhakasvien viljelypinta-ala laskee alle 1 ha

56 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Lietelannan sijoittaminen peltoon Tukikelpoisia lantoja: Lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste Levitetään peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla Levitettävä määrä vähintään 20m3/ha/v Levitysalat ilmoitetaan kuntaan vuosittain 30.9 mennessä Korvaus on 40€/ha/v peltoalalle, jolle hyväksytty lanta on levitetty 56

57 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättäminen Peltolohkolle lisätään ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka kuiva-aine pitoisuus on väh. 20% Lannoitevalmistelain mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta tilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta. Tilan oman lanta, turve, olki, niittojäte ym. ei oikeuta tukeen Levitettävä määrä väh. 15m3/ha/v Levitysalat ilmoitetaan kuntaan vuosittain 30.9 mennessä Vastaanotosta tositteena luovutussopimus, maksukuitti tai rahti – tai kuormakirja syksyn maksatushakemuksen liitteenä. Korvaus on 40€/ha/v niille hehtaareille joille orgaanista materiaalia on levitetty 57

58 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Valumavesien hallinta Säätösalaojituksen hoitotoimenpide Lohkolla on säätösalaojitusjärjestelmä, jonka avulla pohjaveden tasoa säädellään sää- ja kasvuolosuhteiden mukaan Säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätys hoitotoimenpiteet Säätökastelussa pellon vesitaloutta säädellään kokonaisvaltaisesti salaojastojen kautta tapahtuvan ojastokastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla. Kuivatusvesien kierrätyksellä tarkoitetaan peltoalueelta kertyvien valumavesien varastoimista kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle. Korvaustaso säätösalaojituksen hoito 70€/ha/v ja säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys 250€/ha/v, sille alalle jolla toimenpidettä toteutetaan 58

59 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Valumavesien hallinta Voidaan valita lohkoille jotka ovat: Happamilla sulfaattimailla kohdentamisalueella I. (E-P luukuun ottamatta Alavus, Lehtimäki, Soini, Ähtäri) Turve tai multamailla (maanäyte analyysi kuntaan 30.9 mennessä) Lohkoille joilla on ollut erityisympäristötuki valumavesien hallinta Vuosittain maksettava ala voi kasvaa kolmena ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimea on toteutettava samalla lohkon alalla vuosittain sitoumuskauden loppuun siitä lähtien, kun toimi on ensimmäistä kertaa hakemuksessa ilmoitettu lohkolle. Vuosittain lohkokortille muistiinpanot tehdyistä toimista 59

60 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Valumavesien hallinta Toimenpiteeseen sitoudutaan lnro 470 ja lohkot luetellaan lnro 463. Liitteenä ovat: Jäljennös salaojasuunnitelman ojastokartasta Viljavuusanalyysi tai Happamien sulfaattimaiden analyysitulos tai Geologian tutkimuskeskuksen ottama näyte lohkosta Liitteet toimitetaan kuntaan 30.9 mennessä Mikäli lohkolla on ollut voimassa oleva erityistukisopimus valumavesien käsittelystä, ei edellä mainittuja liitteitä tarvitse toimittaa(?) 60

61 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Ympäristönhoitonurmet Monivuotiset ympäristönurmet Voidaan perustaa happamille sulfaattimaille, turve- ja multamaiden sekä pohjavesialueiden peltolohkoille Lohkolla kasvatetaan nurmi- ja heinäkasveja koko sitoumuskauden ajan. Sato korjattava vuosittain. Laidunnus sallittua. Voidaan käyttää kasvinsuojeluaineita. Lannoitus sitoumusehtojen mukaan. Jo olemassa oleva nurmi tai voidaan perustaa kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana Kasvusto voidaan uusia vain suorakylvöllä Säilytettävä sitoumuskauden loppuun Lohkolla voi tehdä lyhytaikaisia maan rakennetta ja vesitaloutta parantavia toimenpiteitä Todettava maanäytteen perusteella. Analyysitulos toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 30.9 mennessä Korvaustaso 50€/ha/v 61

62 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Ympäristönhoitonurmet, jatkuu - Suojavyöhykkeet Voidaan perustaa pelloille, jotka sijaitsevat vesistöjen ja valtaojien varsilla, Natura 2000 alueiden ja pohjavesi-alueella sekä ympäristöhoitosopimuksella hoidettavaan kosteikkoon rajoittuville peltolohkoille Yli 3 metriä leveä monivuotinen nurmi Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita Nurmi niitettävä kasvukauden aikana ja korjattava vuosittain Voidaan myös laiduntaa Voidaan ilmoittaa kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana Ilmoittamisen jälkeen säilytettävä sitoumuskauden loppuun Korvaustaso muu alue 450€/ha/v (E-P) (ei ravinteiden tasapainoinen käyttö korvausta) 62

63 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Ympäristönhoitonurmet, jatkuu Luonnonhoitopeltonurmet Joko perustettava nurmi tai vanha jo olemassa oleva nurmi Perustettaessa uusi: max. 20% typensitojakasvien siementä Säilytetään vähintään kaksi kasvukautta Lannoittaa saa vain perustamisen yhteydessä Kasvisuojeluaineiden käyttö kielletty perustamisen jälkeen Tuensaajakohtainen enimmäismäärä 5% (E-P) Enimmäismäärän yli ilmoitettu alue hoidetaan luonnonhoitopeltonurmien ehtojen mukaisesti Korvaustaso 100€/ha/v, (ei ravinteiden tasapainoinen käyttö korvausta) 63

64 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Luonnonhoitopeltonurmien hoito Kasvusto niitettävä joka toinen vuosi Niittojätteen saa hyödyntää Lohkoa voidaan laiduntaa Ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita kasvuston perustamisen jälkeen Kasvuston saa päättää aikaisintaan toisen kasvukauden jälkeen 1.9 alkaen, jos lohkolle kylvetään syyskylvöisiä kasveja niin päättäminen sallittu 15.7 alkaen. Voidaan tehdä maan rakennetta ja vesitaloutta parantavia toimenpiteitä, jos nurmi rikkoutuu niin uusittava 64

65 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelijän on pidettävä kasvipeitteisenä kasvukauden ulkopuolella vähintään 20% maatilan tukikelpoisesta peltoalasta joka vuosi koko sitoumuskauden ajan Kasvipeitteistä alaa voi vuosittain lisätä, vuosittain tehtävillä ilmoituksilla Kohdentamisalueella (E-P PL Ähtäri) 20%, 40%, 60% ja 80% (Muu alue 20%, 40% ja 60%) 65

66 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, jatkuu Hyväksyttävää kasvipeitteisyyttä täyttävät seuraavat aitoon kasvipeitteisyyteen luettavat lohkot: monivuotiset viljellyt nurmet ja talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi monivuotiset puutarhakasvit ja kumina viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti syyskylvöiset viljat ja öljykasvit kuten syysruis, ruisvehnä, syysvehnä ja spelttivehnä, syysrypsi ja syysrapsi sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu 66

67 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, jatkuu 20 %:n vähimmäiskasvipeitettä voidaan täyttää kohdentamisalueella myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen. (Muulla alueella kevennetty syyssänkimuokkaus kelpaa täyttämään talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoa kaikkiin prosenttirajoihin asti.) Kasvipeitteiset lohkot on pyrittävä sijoittamaan vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville lohkoille tai muille vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille 67

68 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, jatkuu Kasvipeitteisyys prosenttia voidaan nostaa vaikkei korvausta maksettaisikaan seuraavilla aloilla: Kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvetään syysvilja tai syysöljykasvi tai joka on nurmen tai sängen peittämä Suojavyöhykkeet, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto sekä monivuotisten puutarhakasvien katettu ala Vanhat pellolle tehdyt erityisympäristötukisopimusalat 68

69 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, jatkuu Korvaustaso 20 % korvaus on 4 €/ha. 40 % korvaus on kohdentamisalueella 18 €/ha ja muulla alueella 9 €/ha. 60 % korvaus on kohdentamisalueella 36 €/ha ja muulla alueella 11 €/ha. 80 % korvaus on kohdentamisalueella 54 €/ha. Korvaus maksetaan tilan koko tukikelpoiselle alalle Kasvipeitteisyyttä ei makseta tiloille, joiden peltoalat ovat peitteisiä muiden tukiehtojen vuoksi osa tiloista, jotka on vapautettu viherryttämisestä 69

70 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, jatkuu Kannattaa laskea, voiko nurmea vähentää alle 75 %:iin, että saisi tätä toimenpidettä Nurmeen lasketaan myös ympin nurmet Viherkesanto, avokesanto, sänkikesanto myös nurmia HUOM! Viherlannoitus, suojavyöhyke, lhp ja monimuotoisuus pellot lasketaan rehunurmien kanssa yhdeksi kasviksi

71 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Viljelijä sitoutuu kattamaan yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai rivivälit niiltä lohkoilta, jotka hän ilmoittaa toimenpiteeseen. Yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla Sertifioidun siemenperunan tuotantoalalla rivien kohdat ja rivivälien maanpinta on katettava oljella Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella 71

72 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla, jatkuu Rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Lohkon voi kattaa kokonaan tai vain rivin tai rivivälin Katettujen lohkojen ala voi vaihdella vuosittain, mutta koko sitoumuskauden ajan vuosittain on ilmoitettava vähintään yksi toimenpiteen täyttävä lohko Korvaus maksetaan niille lohkoille, jotka viljelijä ilmoittaa katetuiksi kevään tukihaun yhteydessä Korvaustaso 300€/ha /v yksivuotisilla puutarhakasveilla ja siemenperunalla 500€/ha/v monivuotisilla puutarhakasveilla 72

73 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Kasvisuojelumenetelmänä voi käyttää: Menetelmäryhmään yksi kuuluvia makroeliövalmisteita, pölyttäjähyönteisten levittämiä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita ja kasvutunneleita Menetelmäryhmään kaksi kuuluvia tuhohyönteisverkkoja, mekaanisesti levitettäviä mikrobiologisia kasvisuojeluaineita sekä rikkakasvitorjuntaa tunnistavalla haralla, traktorikäyttöisellä liekittemellä tai muulla menetelmällä Makroeliövalmisteiden, pölyttäjähyönteislajien ja –tuotteiden sekä mikrobiologisten kasvisuojeluaineiden tulee olla Suomessa hyväksyttyjä Lohkolle voi ilmoittaa vain toisen menetelmäryhmään kuuluvan kasvisuojelutoimenpiteen Vuosittain ilmoitettujen lohkojen ala voi vaihdella mutta vähintään yhdellä kasvulohkolla on koko toimenpidettä toteutettava vuosittain koko sitoumuskauden ajan 73

74 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltoluonnon monimuotoisuus Viherlannoitusnurmet Monimuotoisuuspellot Riista ja maisemakasvit (yksivuotisia) Niitty- ja lintukasveilla perustettavat lohkot (väh. 2 v.) Kerääjäkasvit Saneerauskasvit 74

75 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltoluonnon monimuotoisuus Kerääjäkasvit Tarkoitetaan kasvustoa joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ravinteita Kerääjäkasvina voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila tai nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta, kuitenkin viimeistään 15.8. Kasvuston voi muokata tai kyntää syksyllä aikaisintaan 1. lokakuuta, voi päättää kemiallisesti 15.9 alkaen EI LANNANLEVITYSTÄ SYKSYLLÄ Korvaustaso 100€/ha/v 75

76 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltoluonnon monimuotoisuus Viherlannoitusnurmi Osa tilan viljelykiertoa Perustetaan joko kasvukauden alussa tai edellisenä vuonna suojaviljaan Perustettava nurmi- tai heinäkasvien ja typensitojakasvien siemenillä Kylvösiementen painosta väh. 20% typensitojakasvien siemeniä Lopettaminen ennen syysviljan kylvöä tai jos kylvetään viljelykasvi seuraavana keväänä niin aikaisintaan 1.9 ja muokkaus aikaisintaan Voi päättää kemiallisesti. Enintään kolme vuotta peräkkäin samalla lohkolle Korvaustaso 54€/ha/v (ei ravinteiden tasapainoinen käyttö korvausta) 76

77 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltoluonnon monimuotoisuus Saneerauskasvit Saneerauskasveista voidaan maksaa tilalle, jolla on viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja. öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia. kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Voidaan lannoittaa perustamisen yhteydessä vastaavasti kuin luonnonhoitopeltonurmi Enintään kolmena vuotena peräkkäin samalle lohkolle Korvaustaso 300€/ha/v 77

78 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Peltoluonnon monimuotoisuus Riista- tai maisema kasvi lohkot Vuosittain perustettava Niitty – ja lintukasvi lohkot Vähintään 2-vuotisia Voi ilmoittaa samalle lohkolle kaksi vuotta peräkkäin. Tämän jälkeen lohko ilmoitetaan luonnonhoitopeltonurmena, tai perustetaan uudestaan monimuotoisuuskasvusto tai ilmoitetaan muulle kasville. Molemmat: Joko peruslohko tai kasvulohko, myös yli kolme metriä leveinä kaistoina lohkon reunoille Perustettava erillisillä siemenseoksilla 30.6 mennessä, voidaan lannoittaa Ei saa perustaa suora kylvämällä edellisen vuoden nurmeen Voidaan päättää kemiallisesti Korvaustaso 300 €/ha/v, (ei ravinteiden tasapainoinen käyttö korvausta) Max 15 % sitoumusalasta Ei saa laiduntaa Niitto ei pakollista ja jos niittää niin aikaisintaan 1.8. 78

79 Lohkokohtaiset toimenpiteet
Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta alasta. Riista- ja maisemakasveilla vuosittain perustettavat sekä niitty- ja lintukasveilla vähintään 2-v olevat lohkot Monimuotoisuuspeltoja ja luonnonhoitopeltonurmia voi olla kuitenkin yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta peltoalasta (20 % kohdentamisalueella) Luonnonhoitopeltonurmia voi olla 5% (kohdentamisalueella olla 20%) Prosenttiosuuden ylittävästä alasta ei makseta toimen mukaista korvausta 79

80 Ympäristölainsääntöä
Viljelijää koskee mm. seuraavat toimenpiteet lainsäädäntötasolla Kasvinsuojeluainelaki (mm. ruiskun testaus, ruiskuttajan tentti) Uusi nitraatti asetus (Lannan varastointi, lanta-analyysi, typpilannoituksen kasvikohtaiset rajat, vuotuinen lohkokohtainen kirjanpito typpilannoituksen ja orgaanisten lannoitteiden käytöstä) 1 metrin pientareen valtaojien ja vesistöjen varsilla 80

81 Hoito-ohjeita yhteenveto
Luonnonhoitopeltonurmi; Niitto joka toinen vuosi Kesanto (viher ja avo); Ei enää vuosittaista niittopakkoa, hoidettava niin että viljelymaisema pysyy avoimena ja rikkakasvien leviäminen estettävä Suojavyöhyke; Kasvusto niitettävä ja sato korjattava Viherlannoitusnurmi; ei niittopakkoa, sato voidaan korjata

82 Prosenttilaskua, jotta koko pinta-ala saa LHK
Luonnonhaittakorvaus Kesanto + lhp max. 25 %, josta lhp:n max. 5% Ymppi Lhp+ monimuotoisuus pellot (riista, maisemakasvit, niitty- ja lintukasvit max. 15%, josta monimuotoisuutta 15 % Yhteenveto: Kesanto 20% + lhp 5 %+ 10% monimuotoisuus nurmia = 35% Kesanto 25% + 15% monimuotoisuus peltoja= 40%

83 Uusi tilaneuvonta Tilaneuvontaan osallistuminen on viljelijälle vapaaehtoista. Tilaneuvonnan kautta voi vaihtaa valittuja ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimenpiteitä Neuvontakäynti viljelijälle muuten ilmainen, mutta arvonlisävero pitää maksaa Hyväksytyistä neuvojista rekisteri Mavin sivuille, voi tilata listalta kenet tahansa Neuvonnalle tulee tilakohtainen maksimiraja laskettuina neuvonnan kustannuksista

84 Tilaneuvonta Neuvontaa tarjotaan laajalta alalta täydentävät ehdot,
viherryttäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus, vesien ja maaperän suojelu, innovaatiot, ympäristökorvaus, luomu, kasvinsuojelu ja integroitu torjunta, tuotantoeläinten hyvinvointi ja terveydenhoito energiankäytön tehostaminen uusiutuva energia

85 Peltokasvipalkkio Palkkion ehdot Aktiiviviljelijä
C-alue: tärkkelysperuna, ruis, sokerijuurikas sekä valkuaiskasvit (huom! valkuaiskasveiksi luetaan myös rypsi ja rapsi!) Ei ikärajoja Tärkkelysperunan ja sokerijuurikkaan viljelysopimus Toimitettava kuntaan mennessä Valkuaiskasvi + vilja-seokset ei tukikelpoisia

86 Peltokasvipalkkio Poistuvat ehdot
Suorien tukien yhteenlasketun summa > 200 euroa Myöhästymisprosentti määräytyy työpäivien mukaan Maksut myös tukioikeudettomille hehtaareille Ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta Pienin palkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 ha Poistuvat ehdot Tärkkelysperunasta poistuu vaatimus koulutuspäivistä ja peltomaan laatutestistä Valkuais- ja öljykasveilta poistuu 10 % viljelyalavaatimus

87 Peltokasvipalkkion tukikelpoiset kasvit
Valkuaiskasvit peltoherne härkäpapu makea lupiini kevät- ja syysrapsi kevät- ja syysrypsi auringonkukka öljypellava öljyhamppu ruistankio (camelina) Ruis Sokerijuurikas Tärkkelysperuna

88 Peltokasvipalkkion tukitasot
C-alue Valkuaiskasvit (sis. öljykasvit) 90 euroa/ha ruis euroa/ha sokerijuurikas euroa/ha tärkkelysperuna euroa/ha

89 Kansalliset tuet Yläikäraja ja eläkekytkentä poistuvat
Sadonkorjuuvaatimus poistuu vähimmäisala nousee 5 ha:iin, puutarhatuissa 1 ha:iin ja oltava hallinnassa koko kasvukauden maitotuessa ei hehtaarirajaa Nuoren viljelijän tuen ehdot samaksi kuin EU-nuoren viljelijän tuessa eli aloittamisesta korkeintaan 5v. Pohjoinen tukikelpoisuus sulautetaan korvauskelpoisuuteen

90 Pohjoiset pinta-alatuet
Uutena kasvina tuen piiriin valkuaiskasvusto = seoskasvusto, jossa valkuaiskasvia yli 50 % + viljaa C1 c2 Ruis Vehnä Valkuaiskasvit, öljykasvit, tattari, maissi, kuitupellava ja –hamppu Valkuaiskasvusto Tärkkelysperuna Sokerijuurikas Avomaanvihannekset Nuorten viljelijöiden ha-tuki Yleinen ha-tuki Sokerijuurikkaan kansallinen tuki koko maa 350 euroa/ha

91 Täydentävien ehtojen kokonaisuus
Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputkien torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan Kesantojen hoito Maisemapiirteiden säilyttäminen Kasteluveden otto Pysyvien nurmien ja laitumien säilyttäminen ja hoito Pohjaveden suojelu Lakisääteiset hoitovaatimukset Ympäristö Lannan ja lannoitteiden käyttö ja varastointi Luonnon suojeleminen maatalousmaalla Kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Kasvinsuojeluaineiden käyttö Elintarvikkeiden turvallisuus Rehut Eläintaudit Eläinten hyvinvointi

92 Täydentävät ehdot: hyvä maatalous
Vähintään metrin piennar valtaojien ja vesistöjen varsilla oleville pelloille Jättiputken leviäminen estettävä Kesannot saa päättää 1.9. alkaen tai alkaen jos kylvetään syyskylvöinen kasvi Mutta vaikeissa rikkakasvitapauksissa kemiallinen torjunta sallittu ja siinä ei ole Vna:ssa aikarajoja Kesantojen niittopakko poistuu Kesannon voi ilmoittaa avokesannoksi vain jos torjutaan vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja

93 Nitraattiasetus Voimaan 1.4.2015 Lannan levitys kielletty 1.11-31.3.
Aumat kielletty sallittu vain eläinlääkärin todistuksella (tautisaneeraus) muuna aikana voi työteknisistä syistä perustaa pellolle auman Ilmoitettava ympäristönsuojelusihteerille 14 vrk:n aiemmin Syksyllä levitetyn lannan typpi huomioitava täysimääräisenä Syksyllä kasvipeitteiseen maahan 1.9. jälkeen vain sijoittamalla Pellon kaltevuus-/vesistörajoitukset kiristyvät Kirjanpito typpilannoituksista Kasvikohtaiset typen enimmäismäärät

94 Lannan varastointi, uutta:
Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan edelleen ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat ja laitumelle jäävä lanta, suppeita jaloittelualueita ei oteta enää huomioon. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta, naudoilla enintään neljän kuukauden lanta. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla nautalajeilla voidaan huomioida kuitenkin koko ulkona vietetty kausi lantalatilavuusvaatimusta laskettaessa. Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3 kuivalantaa vuodessa, voidaan lanta varastoida esim. tiiviillä siirtolavalla joka katetaan peitteellä (aikaisemmin 20 m3).

95 Rakenteelliset vaatimukset, uutta:
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla (oltava kunnossa mennessä). Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tiivispohjaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein (oltava kunnossa mennessä). Kattamisvaatimus ei koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juottopaikkoja.

96 Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa, uutta:
Kuivalantaa, jonka ka-pitoisuus on vähintään 30 %, voidaan työteknisestä tai hygieenisestä syystä varastoida aumassa. Patteroinnin muutokset: Alustan muotoilu Pohjalle 20 cm:n nestettä sitova kerros Yhteen patteriin sijoitettava määrä enintään koko lohkolle levitettävä määrä kuivalantaa Patteriin varastoitu kuivalanta on levitettävä patterin perustamisvuonna, talven yli säilyttäminen kielletty Varastointi aumassa on kielletty Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Jos kuivalantaa varastoidaan aumassa poikkeustilanteessa eläintaudista johtuvan hygieenisen syyn vuoksi, voidaan auma säilyttää pellolla talven yli.

97 Lannoitteiden käyttö, uutta:
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty – 31.3. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä (aikaisemmin koskenut vain syksyllä levitettyä). Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty.

98 Typpilannoitemäärät, uutta:
Liukoisen typen vuotuiset enimmäiskäyttömäärät (kg/ha) ovat muuttuneet. Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150kg/ha vuodessa, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta.

99 Lannan ravinnepitoisuuden määrittäminen:
5 vuoden välein lanta-analyysi Liukoinen typpi Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen perusteella. Kokonaistypen taulukkoarvot uutena mukaan.

100 Kirjanpitovelvollisuus, uutta:
Kirjanpitovelvollisuutta täsmennetään: Peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrä sekä niiden sisältämä liukoinen typpi ja kokonaistyppi Satotasot Ajankohta, jolloin lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty pellolle

101 Voimaantulo/siirtymäsäännökset:
Kuormausalueen tiivispohjaisuuden vaatimus voimaan Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen rakenteelliset vaatimukset voimaan Perunan solunesteen osalta levityskielto ja liukoisen typen levitysmäärä enintään 35kg/ha syksyllä tulevat voimaan Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva rakennuslupahakemus on vireillä , sovelletaan asetuksen 931/2000 säännöksiä vähimmäistilavuusvaatimuksista.

102 Täydentävät ehdot: Kasveista ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantohygienia
→Vuonna 2015 Eläintuotantotilojen yleiset elintarvikehygieniaa koskevat vaatimukset laajenevat koskemaan kaikkia eläintiloja (nauta, sika, siipikarja, ym.) Täysin uutena kokonaisuutena valvontaan tulevat kasvintuotantotilojen elintarvikehygieniaa koskevat vaatimukset

103 Elintarvikkeiden alkutuotantoa on…
Kasvisten ja hedelmien sekä viljan ja sienten viljely Maidontuotanto Munantuotanto Tuotantoeläinten kasvatus Alkutuotannon tuotteiden kuljetus tilalta (poikkeuksena maito) Alkutuotannon tuotteiden luovutus suoraan kuluttajalle vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen mukaisesti Kasvintuotantotiloilla omien tuotteiden kauppakunnostus ja pakkaaminen, rahtitoimintana myös muille

104 Elintarvikkeiden alkutuotantoa ei ole…
Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus esimerkiksi kasvisten kuoriminen, yrttien kuivaaminen tai maitotuotteiden valmistus Munien luokittelu eikä pakkaaminen kuluttajapakkauksiin Eläinten teurastaminen

105 Kaikelle elintarvikkeiden alkutuotannolle yhteiset täydentävien ehtojen vaatimukset
1. Elintarvikkeiden on oltava turvallisia, ”kattovaatimus” 2. Tuottajan vastuulla on huolehtia, että elintarvikkeet täyttävät elintarvikelainsäädännön vaatimukset (lueteltu erikseen eläintiloille ja kasvitiloille) 3. Elintarvikkeet on voitava jäljittää tuotantotilalle asti 4. Tuottajalla on vastuu tuottamastaan elintarvikkeesta 5. Tuottajan on ryhdyttävä korjaaviin toimiin valvonnassa havaittujen puutteiden johdosta

106 Jäljitettävyys: Alkutuotannosta ilmoittaminen
Toimijan on ilmoitettava alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle Toistaiseksi ilmoituksen puuttumista ei katsota laiminlyönniksi, toimijaa informoidaan ilmoittamisvelvoitteesta Alkutuotantopaikasta ilmoittaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kunnan valvontaviranomainen saa tiedon toiminnasta toiselta viranomaiselta. Kunnan valvontaviranomaisen on ilmoitettava toimijalle saaneensa tiedot alkutuotantopaikasta toiselta viranomaiselta.

107 Täydentävien ehtojen vaatimukset kasveista saatavien elintarvikkeiden tuotannolle
Jätteitä ja vaarallisia aineita varastoidaan ja käsitellään siten, että estetään saastuminen 2. Käytetään oikein kasvinsuojeluaineita ja biosidejä asianmukaisessa lainsäädännössä vaaditun mukaisesti (kasvinsuojeluaineiden käyttö valvotaan kasvinsuojeluainevalvonnassa) 3. Kirjanpito Analyysitulokset, esim. vesinäytteiden tulokset Kirjanpito kasvinsuojeluaineiden käytöstä Kirjanpito 10 biosidien käytöstä

108 Vesitutkimukset kasvintuotannossa
On tutkittava: Kasteluun käytettävä vesi Kasvien ja sienten sellaisenaan syötävien osien suoraan kasteluun käytettävä vesi Jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävä vesi Kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen osien puhdistaminen ja suora jäähdyttäminen vedellä Käyttöönottotutkimus tehtävä ennen veden käyttöönottoa ja säännöllinen tutkiminen vähintään kolmen vuoden välein Käyttöönottotutkimustodistus säilytettävä pysyvästi ja seurantatutkimustodistukset vähintään 5 vuotta Jos käytössä on vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vesi, tuottajaa ei vaadita tekemään tutkimuksia, mutta on osoitettava liittyminen vesiverkkoon ja tuottajan tiedettävä että oikeat tutkimukset tehdään

109 Eläinosio

110 Täydentävien ehtojen vaatimukset eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotannolle
Jätteitä ja vaarallisia aineita varastoidaan ja käsitellään siten, että estetään eläinperäisten elintarvikkeiden saastuminen 2. Estetään elintarvikkeista ihmisiin siirtyvien tartuntatautien kulkeutuminen ja leviäminen muun muassa toteuttamalla varotoimenpiteitä uusia eläimiä tuotaessa ja ilmoittamalla viranomaiselle epäillyistä tautitapauksista 3. Käytetään oikein rehun lisäaineita ja eläinlääkkeitä (valvotaan toisten hoitovaatimusten kautta) 4. Kirjanpito Analyysien tulokset Eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tarkastusten tarkastuskertomukset

111 Maidontuotantoa koskevat erityisvaatimukset
1. Eläinten terveysvaatimukset, mm. Eläimillä ei ole ripulia, kuumetta, utaretulehdusta Varoaikoja noudatetaan Sairas ja sairaaksi epäilty eläin eristetään 2. Tiloja ja laitteita koskevat vaatimukset, mm. Maitohuone on erotettu eläintenpitotiloista Maitohuonetta käytetään vain maidon ja lypsyvälineiden säilytykseen ja käsittelyyn Maidon jäähdyttämiseksi on asianmukaiset jäähdytyslaitteet (tankkimaidon lämpötilaseuranta, säilytys 1 v.) Automaattisen lypsylaitteiston toiminnasta ja sen seurannasta pidetään kirjanpitoa, säilytys 1 v.

112 Maidontuotantoa koskevat erityisvaatimukset
3. Hygienia lypsyssä, maidon keräilyssä ja kuljetuksessa, mm. Vetimien puhtaus varmistetaan ennen lypsyä Lypsykoneen huolto ja testaus säännöllisesti (todistukset säilytettävä) Maidon säilytyslämpötiloja noudatetaan Maidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävän veden laatu on varmistettu Eläimet, joita hoidetaan lääkkeillä, joista voi jäädä jäämiä maitoon, tunnistetaan; sairaiden eläinten maito ja lääkejäämiä sisältävä maito lypsetään erilleen Tilalta luovutettavan maidon on täytettävä kokonaispesäkelukua ja solupitoisuutta koskevat vaatimukset

113 Munantuotantoa koskevat erityisvaatimukset
1.Munat on tuottajan tilalla ja kuluttajalle myyntiin asti säilytettävä puhtaina, kuivina ja suojattuina hajuilta; munat on suojattava tehokkaasti iskuilta ja suoralta auringonvalolta 2.Munien puhdistamiseen käytettävän veden laatu on varmistettu 3.Kirjanpito tietojen toimittamisesta pakkaamoon

114 Vesitutkimukset maidon- ja munientuotannossa
Maidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävän veden laatu on varmistettu Munien puhdistamiseen käytettävän veden laatu on varmistettu Käyttöönottotutkimus tehtävä ennen veden käyttöönottoa ja säännöllinen tutkiminen vähintään kolmen vuoden välein Käyttöönottotutkimustodistus säilytettävä pysyvästi ja seurantatutkimustodistukset vähintään 5 vuotta Jos käytössä on vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vesi, tuottajaa ei vaadita tekemään tutkimuksia, mutta on osoitettava liittyminen vesiverkkoon ja tuottajan tiedettävä että oikeat tutkimukset tehdään

115 Täydentävät ehdot - Eläinten hyvinvointi
Täydentävien ehtojen vaatimukset ovat jo voimassa olevaa lainsäädäntöä Ei siis uusia vaatimuksia tuotantoeläinten pidolle Kaikkia tuotantoeläimiä koskevia vaatimuksia Pitopaikan yleiset vaatimukset Puhtaus ja turvallisuus Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tilavaatimukset Riittävästi tilaa, vaatimuksia koskien esimerkiksi karsinoiden ja häkkien kokoa

116 Kaikkia tuotantoeläimiä koskevia vaatimuksia
Pitopaikan olosuhdevaatimukset Sopiva lämpötila Sopiva ilmanlaatu ja –kosteus Valaistus sopiva ja riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen Ilmanvaihdon häiriöihin varautuminen Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen Eläinten tarkastaminen vähintään kerran päivässä Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen Kirjanpito kuolleiden eläinten lukumäärästä Juotto ja ruokinta Riittävästi rehua ja vettä Vaatimuksia koskien esimerkiksi ruokintapöydän pituutta ja juomapaikkojen määrää Muutoksia kaikille tuotantoeläimille vuonna 2016

117 Eläinlajikohtaisia vaatimuksia
Naudat –vasikat Vasikoita saa pitää kytkettynä vain tilapäisesti ja lyhytaikaisesti Alle 2 viikon ikäisillä vasikoilla on hyvin kuivitettu makuupaikka Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa Yksittäiskarsinassa vasikan on voitava nähdä ja kosketella lajitovereita Vasikoiden ternimaidon saanti Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä Naudat – yli 6 kk Naudoilla on asianmukainen makuupaikka Parrelle asetetut vaatimukset täyttyvät

118 Eläinlajikohtaisia vaatimuksia
Siat Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkasvatuksen toteutuminen Emakko tai ensikko saadaan pitää erillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikko ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua tiineyteen johtaneesta siemennyksestä tai astutuksesta Ryhmäkarsinan esteettömän pinta-alan ja seinämien pituuden vaatimukset Sikoja ei saa pitää kytkettynä Tutkimis- ja tonkimismateriaalin saanti Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä tutkimis- ja tonkimismateriaalia lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen Sikaloiden betonisia rakolattioita koskevat vaatimukset Sioilla on näköyhteys toisiin sikoihin Sikalan melutaso on riittävän alhainen Porsaat Pikkuporsailla on kiinteä, kuiva ja asianmukainen makuualue Pikkuporsaat suojataan emakolta porsimiskarsinoissa Karjuporsaita kastroidaan ainoastaan alle 8 pv ikäisenä Huom! Sikaloiden vaatimuksia koskien on useita siirtymäaikoja

119 Eläinlajikohtaisia vaatimuksia
Munivat kanat (varustellut häkit, avokanalat) Asianmukaiset orret Pesät munintaa varten Vaatimus pehkualueesta Kanat voidaan tarkastaa vaivatta Lampaat ja vuohet Lampaita ja vuohia saa pitää kytkettynä vain tilapäisesti ja lyhytaikaisesti Turkiseläimet Tilojen ja laitteiden puhtaudesta ja desinfioinnista huolehditaan riittävästi Biisonit Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa melua Strutsieläimet Sähköjohtojen on oltava lintujen ulottumattomissa

120 Kotieläinten ey-kertoimet
Sama eläinyksikkötaulukko luonnonhaittakorvauksen eläintiheyslaskennassa ss-tuen eläintiheyslaskennassa kansallisissa ey-tuissa, eu-eläinpalkkioissa Kotieläinluomussa Eläinten hyvinvointikorvauksessa Alkuperäisrotusopimuksissa Hevosilla pohjoisessa tuessa eri kertoimet kuin luonnonhaittakorvauksen ja ss-tuen eläintiheyslaskennassa ja alkuperäisrodussa

121 Eläinyksikkökerroin muutoksia
Uusia ryhmiä Vasikat alle 6 kk Karitsat ja kilit yli 3 kk- alle 12 kk Vieroitetut porsaat (lukumäärästä otetaan huomioon 2/3)

122 EU-eläinpalkkiot Nautapalkkio Lammas- ja vuohipalkkio
Emolehmät, emolehmähiehot, sonnit ja härät Lammas- ja vuohipalkkio Teuraskaritsat ja teuraskilit C-alueella ei enää uuhipalkkiota eikä uuhikiintiöitä Kansallinen tuki uuhille säilyy, tukeen 20 uuhen alaraja EU-teuraspalkkio karitsoiden lisäksi myös kileille sonnien tukikelpoisuusaika 6-20 kk emolehmähiehoilla ei enää 40 % maksimirajoitusta palkkioeläimistä Kaikki palkkiot rekisteriperusteisia Määräytymisjakso: 1.1.–31.12. Uudet osallistumisilmoitukset jätettävä sähköisesti Vipu-palvelussa tai lomakkeella 184 viimeistään Voimassa toistaiseksi

123 Kansalliset tuet: Pohjoinen kotieläintuki
Koko C-alueella emolehmät, emolehmähiehot, sonnit, härät, teurashiehot, uuhet, kutut ja hevoset Sika-siipikarja Eläintiheyden oltava riittävä Väh. 0,35 ey/tukikelpoinen peltoha (ei kytköstä lfa:han) Kuluvan tukivuoden eläinmäärä ja peltoala eläintiheyden määrittämisessä Keskimääräistä eläinmäärää tarkastellaan koko kalenterivuodelta ( ) Siipikarjan ja hevosten määrät ilmoitettava tarvittaessa sähköisesti tai lomakkeella 461 viimeistään Nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen eläinmäärät suoraan eläinrekistereistä

124 Kansalliset tuet: Pohjoinen kotieläintuki
Pohjoiset nautatuet Nautojen, määräytymisjakso kalenterivuosi Nautatukien osallistumisilmoitusten voimassaolo päättyy → Viljelijän osallistuttava uudelleen vuonna 2015 : Nautojen tuki haetaan osallistumisilmoituksella Sähköisesti Vipu-palvelussa tai lomakkeella 184 viimeistään Voimassa toistaiseksi Jos viljelijä hakee ennakkoa, osallistumisilmoitus palautettava jo ennakkoa haettaessa

125 Kansalliset tuet: Pohjoinen kotieläintuki
Pohjoinen uuhi- ja kuttutuki Uuhien ja kuttujen ey-tuen määräytymisjakso kalenterivuosi Uuhi- ja kuttutuet rekisteriperusteisiksi Uuhien ja kuttujen tuki haetaan osallistumisilmoituksella Sähköisesti Vipu-palvelussa tai lomakkeella 184 viimeistään Voimassa toistaiseksi Jos viljelijä hakee ennakkoa, osallistumisilmoitus palautettava jo ennakkoa haettaessa Uuhituessa ei enää kiintiötä ja 100 päivän pitoaikaa, karitsointipoikkeukset poistuvat Tukikelpoisten eläinten määrää rajaa uuhilla tukivuonna 2014 syntynyt karitsamäärä, kutuilla tukivuoden 2015 hyväksytty maitomäärä Poikimiset rekisteriin mennessä Kuttujen maidontuotannosta kuntaan lomake 410 viimeistään Karitsointipoikkeuksen käytöstä ilmoitettava lomakkeella 468 viimeistään Tukeen oikeuttavia uuhia oltava väh. 2 ey (= 10 kpl) Tukeen oikeuttavia kuttuja oltava väh. 1,0 ey (= 5 kpl) Uuhen ja kutun ey-kerroin 0,20 Pohjoinen hevostuki Samat ehdot kuin viime vuonna!

126

127 Kertaus: Kotieläinten laskenta
Edellisen vuoden eläinyksiköitä ei lasketa enää mihinkään tukeen Laskentajakso on tänä vuonna (vuonna 2016 se on ) Luonnonhaittakorvauksessa Eläinten hyvinvointikorvauksessa Kotieläinluomussa Alkuperäisrotusopimuksissa laskentajakso on Kansallisissa eläinyksikkö- ja teurastuissa Sika-siipikarjatuessa (eläintiheyden laskennassa) EU-eläinpalkkioissa

128 Kertaus: Eläinyksiköiden laskenta
Ruokintapäivien keskiarvo Naudat nautarekisteristä Uuhet ja vuohet lammas- ja vuohirekisteristä Kuukausittainen kirjanpito, laskentapäivä kk:n 1. päivä, laskentapäivien lukumäärien keskiarvo Saa olla tuotantotaukoja Siat sikarekisteristä, keskiarvolaskennasta pudotetaan pois 2 pienintä lukua Siipikarja, kirjanpito tilalla, keskiarvolaskennasta pudotetaan 4 pienintä lukua (broilereillakin on siis 12 laskentapäivää) Hevoset, kirjanpito tilalla Hevosten ja siipikarjan vuoden 2015 kirjanpito on toimitettava kuntaan tammikuussa 2016

129

130 Pohj. t. Ss-tuki a-rotu LHK