TtM-opiskelija Heli Kettu

Esitys aiheesta: "TtM-opiskelija Heli Kettu"— Esityksen transkriptio:

1 TtM-opiskelija Heli Kettu
Päiväkirurgisen potilaan ohjaus sairaanhoitajan näkökulmasta -Pro gradu-tutkielma TtM-opiskelija Heli Kettu

2 Pro gradu-tutkielman aihe
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien näkemyksiä päiväkirurgisesta potilasohjauksesta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten sairaanhoitajat toteuttavat potilasohjausta sisällöllisesti ja menetelmällisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää päiväkirurgista potilasohjausta.

3 Tutkimuksen toteutus Tutkimus oli survey-tutkimus.
Aineistonkeruumenetelmänä oli kyselylomake Tutkimuksen aineisto kerättiin aikaisemmin kehitetyllä ja käytetyllä kyselylomakkeella, jota modifioitiin päiväkirurgiseen potilasohjaukseen sopivaksi.

4 Kyselylomake Kyselyssä selvitettiin hoitajien toimintaa tiedon jakamisen, taitojen opettamisen, kognitiivisen toiminnan, emotionaalisen-, sosiaalisen-, eettisen- ja taloudellisen tukemisen alueilla potilasopetuksessa. Kysely sisältää potilasohjauksen sisällön ja potilasohjauksen menetelmät sekä sairaanhoitajien näkemyksiä potilasohjauksesta. Näkemyksiä mittaavat väittämät käsittelivät työn kuormittavuutta, kiireen vaikutusta työhön, potilasohjauksen tärkeyttä ja määrää työssä, omia vahvuuksia ja heikkouksia, ohjaustaitojen perustaa, ohjauksen kehittämistä.

5 Kyselylomake Sisällölliset väittämät oli jaoteltu oppimistarpeen määrittelyyn, ohjauksen tavoitteisiin, biofysiologiseen, toiminnalliseen, kognitiiviseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen, eettiseen ja taloudelliseen ulottuvuuden. Menetelmälliset väittämät oli jaoteltu ohjausmenetelmiin, ohjauksen ajankohtaan ja ohjausympäristöön.

6 Tutkimuksen kohdejoukko
Tutkimuksen perusjoukko oli päiväkirurgisissa yksiköissä työskentelevät sairaanhoitajat. Tutkimusaineisto kerättiin yliopistollisten keskussairaaloiden päiväkirurgisista yksiköistä, N=7. Tutkimukseen otos oli N=206 sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät päiväkirurgisissa yksiköissä. Tutkimukseen osallistuvia osastoja ei verrattu keskenään.

7 Tutkimuksen tulokset: Sairaanhoitajien näkemykset potilasohjauksesta
Tutkimukseen vastasi 168 sairaanhoitajaa, heistä 47 palautti tyhjän kyselylomakkeen. Tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 82 %. Kaikki vastaajat olivat sairaanhoitajia, erikoissairaanhoitajia, sairaanhoitaja AMK:ta tai terveystieteiden maistereita.

8 Tutkimustulokset/taustaa
Vastaajien keski-ikä oli 39 vuotta. Vastaajien ikä vaihteli 20-ikävuodesta 59-ikävuoteen. Keskimäärin sairaanhoitajat olivat työskennelleet terveydenhuollossa 12 vuotta. Keskimäärin nykyisessä päiväkirurgisessa yksikössä sairaanhoitajat olivat työskennelleet viisi ja puoli vuotta. Vastaajien työhön kuului paljon potilasohjausta.

9 Työn kuormittavuus Sairaanhoitajista 47 % koki työyksikkönsä useimmiten fyysisesti jonkin verran kuormittavaksi. Sairaanhoitajat kokivat enimmäkseen työyksikön psyykkisesti jonkin verran kuormittavaksi 57 %. Lähes kolme neljästä vastaajista koki kiireen haittaavan päivittäistä työntekoa melko paljon. Keskeisimmäksi ongelmaksi työyksikössä potilasohjauksessa koettiin olevan kiire ja ajan puute.

10 Ohjauksen tärkeys Suurin osa (89 %) sairaanhoitajista koki potilasohjauksen hyvin tärkeäksi. Kukaan sairaanhoitajista ei kokenut, että potilasohjaus ei olisi tärkeää.

11 Potilasohjausta edistävät tekijät
Potilasohjausta edistävinä tekijöinä yleisimmin mainittiin pitkä työkokemus, potilaan motivaatio, hyvät tiedot ohjattavista asioista, rauhallinen ympäristö, riittävästi aikaa toteuttaa potilasohjausta, oma hyvä asenne potilasohjausta kohtaan ja hyvät saatavilla olevat kirjalliset materiaalit.

12 Potilasohjausta estävät tekijät
Potilasohjausta estävinä tekijöinä koettiin olevan kiireen ja ajan puutteen lisäksi huonot ja riittämättömät tilat, huonot kirjalliset materiaalit ja opetusvideot, melu ja häly, henkilökunnan vähyys, tiedon puute ohjattavista asioista ja potilaiden huono motivaatio ohjaustilanteeseen.

13 Sairaanhoitajien omat kehittämiskohteet potilasojauksessa
Omina kehitettävinä alueina potilasohjauksessa sairaanhoitajat kokivat olevan yleisimmin tiedon lisääminen. Tietoa kaivattiin yleisesti lisää monelta alueelta, kuten toimenpiteistä, kuntoutuksesta ja hoidosta. Kehitettävinä alueina koettiin myös eri opetusmenetelmien hyödyntäminen, ajankäytön hallinta ja potilaiden oppimisen arviointi

14 Mihin potilasohjaus perustuu
Sairaanhoitajien toteuttama potilasohjaus perustui eniten osaston potilaskäytäntöihin tai omaan työkokemukseen. Sairaanhoitajien toteuttama potilasohjaus perustui melko vähän tutkimustuloksiin kotimaisissa hoitotieteellisissä julkaisuissa. Ulkomaalaisissa hoitotieteellisissä julkaisuissa oleviin tutkimustuloksiin potilasohjaus perustui melko vähän tai ei lainkaan. Kukaan vastaajista ei kertonut kansainvälisten tieteellisten julkaisujen vaikuttavan potilasohjaukseen erittäin paljon. Hoitoalan ammattilehtiin potilasohjaus perustui keskimäärin melko paljon tai melko vähän.

15 Työyksiköissä olevat ongelma-alueet potilasohjauksessa
Työyksikössä olevat ongelma-alueet potilasohjauksessa ovat useimmiten liittyväisiä ajan puutteeseen ja riittämättömiin tiloihin. Kiire koettiin yleisimmäksi ongelmaksi toteuttaa onnistunutta ja hyvää potilasohjausta. Kiireeseen läheisesti yhdistettiin myös henkilökunnan vähyys. Riittämättömät, huonot, ahtaat tilat koettiin lähes yhtä usein ongelmaksi kuin ajanpuutekin. Työyksikössä muita yleisiä ongelmia olivat huonot kirjalliset ohjeet ja muut ohjausmateriaalit.

16 Miten ohjausta kehitetty työyksiköissä
Sairaanhoitajista viidennes koki että heillä on hyvät mahdollisuudet kehittää potilasohjausta omassa työyksikössään. Sairaanhoitajista 44 % koki mahdollisuuksien olevan melko hyvät ja 32 % melko huonot. Potilasohjausta oli kehitetty päiväkirurgisissa työyksiköissä eniten kirjallisten potilasohjeiden osalta. Potilasohjeita oli kehitetty, uudistettu ja päivitetty.

17 Miten kehitetty Osastoilla oli järjestetty osastotunteja potilasohjauksesta ja luotu mahdollisuuksia osallistua potilasohjausta koskeviin koulutuksiin. Osastoilla oli myös keskusteltu potilasohjauksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Joillakin osastoilla oli remontoitu ohjaukseen tarkoitettuja tiloja ohjaukseen soveltuvammiksi. Myös osastoilla oli panostettu uusien hoitajien perehdytykseen ja vastuualueiden hoitajien toteuttamaan sairaanhoitajien perehdytykseen.

18 Kiitos Tässä ehdin käsitellä vain tuloksia sairaanhoitajien näkemyksistä. Potilasohjauksen sisällöllisten ja menetelmällisten asioiden käsittelyyn olisi tarvinnut lisää aikaa.