Julkisten hallintotehtävien hoitamisen perustuslailliset reunaehdot

Esitys aiheesta: "Julkisten hallintotehtävien hoitamisen perustuslailliset reunaehdot"— Esityksen transkriptio:

1 Julkisten hallintotehtävien hoitamisen perustuslailliset reunaehdot
Kalastusoikeusjaoston kokous vanhempi hallitussihteeri Heidi Aliranta lähde: Marietta Keravuori-Rusanen: Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä – Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle

2 Oikeudelliset reunaehdot
Julkinen toiminta Oikeusvaltioperiaate demokratiaperiaate Virkamieshallintoperiaate Hyvän hallinnon periaatteet

3 Käsitteistä – mitä ovat julkiset tehtävät
Julkinen tehtävä laaja ja elastinen käsite, ei täsmällisiä kriteereitä eikä yksiselitteistä sijaintia oikeudenalasystematiikassa yleensä lainsäädännössä tietylle taholle nimenomaisesti osoitettu tehtävä, joka suoritetaan julkisen tai yleisen edun nimissä yleensä perustuu poliittisen päätöksenteon tuloksena (eduskuntalaki) olevaan julkiseen tehtävänantoon

4 Mikä tekee julkisesta tehtävästä hallinnollisen?
Julkinen hallintotehtävä tarkoitettu tulkittavaksi laajasti; heterogeeninen kokonaisuus ulkopuolelle jää lainkäyttövalta sekä oikeusnormien asettaminen PL:n esityöt: hallinnollista toimeenpanovaltaa eli lakien toimeenpanoa sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia ja etuja koskevaa päätöksentekoa ydintä: ulkopuolisiin kohdistuvien velvoitteiden, rajoitusten ja kieltojen asettaminen, lupien, avustusten ja etuisuuksien myöntäminen raja yksityisoikeudellisen ja julkisoikeudellisen toiminnan välillä on hämärtynyt -> siihen liittyvät argumentit eivät sovellu hyvin kriteeriksi PeVL viimeaikainen käytäntö: painoarvo tehtävän oikeudellisen luonteen asemasta sen suorittamisesta aiheutuville oikeudellisille vaikutukselle (arvioidaan vaikutuksia yksityisten asemaan ja oikeussuojan tarpeeseen).

5 PL 124 § Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

6 Keskeinen sisältö Periaate: julkista hallintoa voidaan harjoittaa viranomaiskoneiston ulkopuolellakin Kuitenkin sisällöllisesti ilmentää ajatusta siitä, että julkiset hallintotehtävät tulee hoitaa ensisijaisesti viranomaisiksi organisoiduissa toimielimissä Tehtävien hoidon oikeudelliset laatuvaatimukset eivät saa riippua sitä hoitavan tahon organisatorisesta asemasta Yhtäältä sallii, toisaalta rajoittaa julkisten hallintotehtävien yksityistämistä Yksittäiset hallintotehtävät voidaan yksityistää -> ei lähtökohtaisesti valtuutusta laajojen hallinnollisten tehtäväkokonaisuuksien ulkoistamiseen Subdelegoinnin kielto

7 PL 124 § Tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
- oikeudelliset edellytykset, joiden arvioiminen lainsäätäjän harkinnassa Tehtäviä yksityisille, vain siltä osin kuin olemassa perusteltu tarve Arvioitava myös, miten tehtävä voitaisiin hoitaa viranomaisorganisaatiossa Hallinnon tehokkuus ja sisäiset tarpeet (hallinnollinen ja taloudellinen tarkoituksenmukaisuus (kustannusten säästö, hallinnonalakohtaiset vom-resurssipuutteet, vakiintuneen käytännön toimivuus) Yksityisten tarpeet (palveluperiaate – riittävä saatavuus, tasapuolisuus) Hallintotehtävän erityisluonne (yksityissektorin erityisalakohtaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen kun vom-resurssit rajalliset)

8 PL 124 § Perusoikeussuojan vaarantamiskielto
Oikeusturva ja hyvä hallinto Virkavastuu Tehtäviä hoitavien pätevyys ja sopivuus Tehtävän hoitamisen valvonta ja ohjaus Sääntelyn täsmällisyys (erityisesti toimivaltuuksien täsmällisyys ja tarkkarajaisuus) Tehtävää hoitavan toimintaedellytykset

9 Yksityistämisen esteet – merkittävän julkisen vallan käyttö
Vallankäytön intensiteetti eli voimakkuus ja välittömyys arvioituna sen kohteena olevan näkökulmasta Perusoikeuksiin puuttuminen – ytimen (?) koskemattomuus Harkintavallan määrä ja itsenäisyys (erit. voimankäyttöoikeus) Toimivaltuuksien laatu ja laajuus

10 Osakaskuntien tehtävät
jakamattomien yhteisten vesialueiden osakkaiden yhteisten etujen hoitaminen kalastuksen ja kalakannan hoidon järjestäminen osakaskunnan vesialueella niin, että kalastuslain 1 §:ssä mainitut tavoitteet otetaan huomioon (KalL 2 §) siltä osin kuin ne eivät kuulu kalastusaluehallinnon alaan eivätkä viranomaisille (tarvittaessa myös oikeus rajoittaa pyyntiä)

11 Kalastusalueen nykyiset tehtävät
pyrkimyksenä poistaa omistussuhteisiin liittyvästä kalavesien pirstoutuneisuudesta aiheutuvia haittoja oikeudellinen luonne erityislaatuinen (vailla vertauskohteita); julkisoikeudellinen yhdistys kalastuslakiin perustuvat tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä voidaan pitää julkisen vallan käyttönä 7 § 2 mom. kalastuksesta päättäminen yleisellä vesialueella järvessä (mm. verkko-, viehekalastus-, sekä nuottaus- ja troolilupien myöntö ja maksun periminen niistä) 11 § 3 mom. yleiskalastusoikeuden kieltäminen ja rajoittaminen (onki- ja pilkkikiellot, oikeus hakea viehekalastuskielto TE-keskuksesta) 26 § 2 ja 4 mom. kalastuskieltoalueen pidentäminen padotussa vedessä 32 § 2 mom. kalastusasetuksesta poikkeavien määräysten antaminen pyydysten sallitusta silmäkoosta 32 § 3 ja 37 § 2 mom. kieltää tai rajoittaa muutoin luvallisen pyydyksen käytön tai tietynlaisen kalastustavan 35 § 2 mom. kalastusasetuksesta poikkeavan ja muun alamitan määrääminen suuremmaksi (eli tiukennus kalastusasetukseen) 43 § 1 mom. ja 46 § rauhoituspiirin perustaminen ja lakkauttaminen Lisäksi kalastusalue voi asettaa omia kalastuksenvalvojiaan, joilla laajahkot toimivaltuudet kalastuslain 13 luvun mukaisesti.