Kohtuullinen korvaus. •Kohtuullinen korvaus tässä yhteydessä tarkoittaa kohtuullista korvausta tekijänoikeuden siirron osalta. •Muissakin tekijänoikeudellisissa.

Esitys aiheesta: "Kohtuullinen korvaus. •Kohtuullinen korvaus tässä yhteydessä tarkoittaa kohtuullista korvausta tekijänoikeuden siirron osalta. •Muissakin tekijänoikeudellisissa."— Esityksen transkriptio:

1 Kohtuullinen korvaus

2 •Kohtuullinen korvaus tässä yhteydessä tarkoittaa kohtuullista korvausta tekijänoikeuden siirron osalta. •Muissakin tekijänoikeudellisissa kysymyksissä voidaan puhua kohtuullisesta korvauksesta. •Kohtuullisen korvauksen asemesta olisi syytä puhua kohtuullisista sopimusehdoista.

3 Tilanne Ruotsissa •Ruotsissa kohtuullissääntely poistettiin tekijänoikeuslaista vuonna 1976. •Nykyinen kohtuullissääntely perustuu Suomen tapaan yleiseen sopimusoikeuteen. •Nimenomaisen tekijänoikeuslain kohtuullisuussäännön palauttamista on ehdotettu (SOU 2010:24 ja SOU 2011:32). •Kohtuullisen taso jäisi käytännön varaan. •Ruotsissa kohtuullisen korvauksen mahdolliset lainsäädäntötoimet aloitetaan syksyllä 2014.

4 Tilanne Saksassa •Tekijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen. •Toisena on niin sanottu bestseller-pykälä eli jos saatu korvaus on selkeässä epäsuhdassa teoksella saatuun tuottoon voidaan sopimusta kohtuullistaa. •Kohtuullisen korvauksen taso määritellään standardilla, jonka määrittävät tekijät ja siirronsaajat yhdessä. •Saksassa kohtuullistamissääntely on koskenut suurelta osin kirjallisuus- ja käännösaloja. •Käytännön tasolla sääntely on ollut ongelmallinen.

5 EU •EU:ssa useita hankkeita luovan talouden kehittämisestä ja itsensä työllistäjien aseman parantamisesta. Kilpailuoikeuden kannalta hankkeet tarkoittavat, että itsensä työllistäjiä olisi mahdollista kohdella eri tavalla kuin yli yhden hengen yrityksiä. •EU:ssa kohtuullinen korvaus on ollut esillä 2010-luvun alusta saakka ja uusimpana Euroopan parlamentin selvitys, jossa todetaan nykytilanteessa olevan vertailumaissa (Suomi ei joukossa) olevan ongelmia, jotka tulisi ratkaista tekijän aseman parantamiseksi.

6 Selvityksen havainnot •Useilla aloilla on käynnissä suuria muutoksia, jotka heijastuvat yritysten tulokseen ja sitä kautta aiheuttavat epävarmuutta. •Neuvottelukulttuuri on huonontunut taloudellisen laskusuhdanteen myötä ja kollektiivisista sopimuksista on luovuttu. •Ongelmaksi koetaan, että neuvottelukulttuuri on huono ja toinen osapuoli pyrkii sanelemaan sopimusehdot. •Selvyyttä siitä, ovatko sopimuskäytännöt kohtuuttomia ei ole. •Kohtuullisuussääntelyn ei tule turvata tiettyä elintasoa tai asettaa minimihintoja, jos sitä vain voidaan välttää. •Bestseller-säännös ei sovellu Suomen olosuhteisiin.

7 Säilytetään nykytilanne •Ongelma tai ongelmiksi koetut kysymykset eivät ratkea. •Markkinoiden kannalta kevyin ja helpoin ratkaisu. •Edellyttää neuvottelukulttuurin kehittymistä ja kaikkien osapuolten halua ratkaista ongelmat ilman lainsäätäjän puuttumista.

8 Erityinen kohtuullistamissäännös •Antaa mahdollisuuden korostaa alan sopimustapaa ja kollektiivisia menettelyjä kohtuullisuuden määrittelyssä. •Aiheuttaa vähän markkinahäiriöitä ja hallinnollista taakkaa. •Kilpailuoikeudelliset vaikutukset vähäisiä. •Sääntely olisi linjassa luovan talouden kehittämishankkeiden ja itsensä työllistäjien asemaa parantamaan tähtäävien hankkeiden kanssa. •Mahdollinen toteuttaa, jos eri osapuolilla on aitoa halua kehittää sääntelyn edellyttämää yhteistoimintaa ja parantaa neuvottelukulttuuria.

9 Kohtuullistamis- ja riidanratkaisumalli •Ratkaisisi keskeiset ongelmat säätämättä kollektiivisen menettelyn pakolliseksi. •Poistaisi kohtuullisuusongelman riidanratkaisutilanteista. •Tulee kysymykseen, jos eri intressitahot eivät muutoin löydä yhteistä näkemystä kohtuullisuuskysymyksen ratkaisemiseksi. •Kilpailuoikeudelliset kysymykset ovat mahdollinen ongelma. •Hallituksen esityksen vaatimassa aikataulussa toteuttaminen voi olla haasteellista, mutta mahdollista.

10 Lopuksi •Kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä. •Sana on vapaa!