Kriisiauttaminen ja hoidon uudet suositukset

Kriisiauttaminen ja hoidon uudet suositukset
Soili Poijula Oulun Lääninhallituksen Mielenterveyspalvelut ja psykososiaalinen kriisiapu - seminaari @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

@ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd
Kalle Achte’ (1981) ”Kriisipalvelujen tulisi olla hyvin toimiva osa laajempaa terveydenhuoltojärjestelmää ja koko yhteiskuntaa” - Aguilera & Messick (1981) KRIISIHOITO, teoria ja käytäntö @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Onnettomuustyypit Katastrofi: kuolonuhreja yli 100 Suuronnettomuus: ei ole hallittavissa päivittäisen perusvalmiuden organisaatiolla ja voimavaroilla: kuolonuhreja on lukuisia/ loukkaantuneita on kymmeniä/ kuolemanvaara uhkasi lukuisia/ taloudelliset menetykset ovat suuret Arkipäivän onnettomuus @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kansainvälisiä suosituksia
WHO (2003): Mental Health in Emergencies NICE (2005): The management of PTSD in adults and children in primary and second care APA: Practice Guideline for the Treatment of Patients with Acute and Post-traumatic Stress Disorder (2004) NCTSN, NCPTSD: Psychological First Aid: Field Operations Guide (2006) ASIANTUNTIJOIDEN KONSENSUSSUOSITUKSIA: ISTSS, ESTSS, National Institute for Mental Health, National Center for PTSD, National Child Traumatic Stress Network @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

WHO (2003): Mental Health in Emergencies
Tavoitteena terveys Altistus äärimmäisille stressoreille on riskitekijä mielenterveydellisille ja sosiaalisille ongelmille Koskee suuria määriä ihmisiä YLEISET PERIAATTEET: Valmistautuminen ennen hätätilannetta Mielenterveyden hoito integroidaan perusterveydenhuoltoon. Palvelut kaikkien saatavilla – pääsy palveluihin Pitkän aikavälin perspektiivi tarpeen hätätilanteen akuuttivaiheen välittömän, lyhytaikaisen psyykkisen stressin lievittämisen sijasta. @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

National Institute for Clinical Excellence (the NICE)
Suuronnettomuusvalmiussuunnittelu ja täysin koordinoitu psykososiaalinen responssi suuronnettomuuteen Kaikkien terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden huomioitava traumaattisen tapahtuman psykologinen vaikutus välittömässä selviytyneiden auttamisessa ja tarjottava käytännöllistä, sosiaalista ja emotionaalista tukea. Ei rutiinisti lyhyitä, yhden istunnon interventioita, jotka keskittyvät traumaattiseen tapahtumaan (psykologinen debriefing) Lievästi (0-4 viikkoa) oireileville tarkkailu ja seurantakontakti kuukauden kuluttua Traumakeskeistä KB-terapiaa niille, joilla vakavia TSH:n oireita tai TSH kk kuluessa tapahtumasta Lääkkeellinen hoito ei ensisijainen, tarpeellinen tilapäinen oireita lievittävä hoito @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kansallinen suositus Murtomaa,M., Narumo, R., Poijula, S., Ponteva, M., Rousu, S., Saari, S. (1998). Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1. @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Sosiaali- ja terveysministeriö
Suuronnettomuuden psykososiaalisen tuen ja palvelun asiantuntijaryhmän raportti (2006) - Suuronnettomuuksien jälkihoidossa puutteita Asiantuntijatyöryhmä ohjaa ja tukee kuntia määrällisesti ja laadullisesti riittävän psykososiaalisen kriisiavun antamisessa onnettomuuden uhreille ja lähiomaisille avun tarve, palvelujen tarjonta ja saatavuus; parannusehdotukset interventioiden vaikuttavuus Stakesin selvitykset tekee esityksiä palvelujen kehittämiseksi @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Lainsäädäntö Pelastuslaki (468/2003, 6§) ja –asetus viranomaiset huolehtivat yhteistoiminnassa muiden asiantuntijoiden kanssa psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestämisestä niille, jotka uhreina, uhrien omaisina tai pelastajina ovat joutuneet osallisiksi onnettomuuteen. Kansanterveyslaki 14§: lääkinnällinen pelastustoiminta Erikoissairaanhoitolaki: lääkinnällinen pelastustoiminta + Hoitotakuu @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Lainsäädäntö STM: n, lääninhallitusten, sairaanhoitopiirien, kuntien ja kuntayhtymien psykososiaalinen tuki ja palvelut tukeutuvat poikkeusoloissakin normaaliin palvelujärjestelmään. Tehtävät ja työnjako on määritelty nykyisessä lainsäädännössä Psykososiaalisen tuen asiantuntijat tulee nimetä eri tasojen organisaatioihin ja sen tulee näkyä valmiussuunnitelmissa @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Nykytila: Psykososiaalinen tuki ja palvelut
Kuntien kriisipalvelut: noin 90% kunnista kriisiryhmä tai ostopalvelu v ja 2005 Kunnan oma arvio: - n. 50 % kriisityön järjestelmä toimii hyvin - kriisityön määrälliset ja osaamisresurssit normaalitilanteessa riittävät 4:ssä kunnassa 5:stä Ongelmia: tavoitettavuus ei riittävä (2/3:lla kunnista palvelu vai virka-aikana) välitön ensiapu 0-24 h (1/3-1/2) seuranta ja jatkohoitoon ohjaus vähentynyt @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kehitettävää kriisityö sisällytetty valmiussuunnitelmaan 57%:ssa kunnista ja 1/5 ei organisoitu lainkaan ei kokemusta eikä toimintasuunnitelmia epätietoisuutta mitä psykosos. tuen tulisi olla ja miten toteuttaa jatkohoidon (kriisi- ja traumahoidon) resurssit ja osaaminen riittämätöntä @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kehitettävää Kriisiryhmien toimintaedellytysten puutteita henkilöstöresurssien riittämättömyys korvausten puuttuminen (yli)töistä työnohjauksen puuttuminen @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Asiantuntijaryhmän esitykset
Valmiusjärjestelmä Poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukuntaan perustetaan psykososiaalisen tuen ja palveluiden jaos/työryhmä osallistuu valtakunnallisen toiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja seurantaan tekee esityksiä neuvottelukunnalle/ministeriölle ohjeiksi ja suosituksiksi päivittäminen STM: suositusten antaminen kunnille, sairaanhoitopiireille ja lääninhallituksille STM:n alaiset laitokset ja tulosohjausmenettely: KTL, TTL + WHO Collaborating Centre for Mental Health Promotion, Prevention and Policy @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Lääninhallitusten tehtävät
yhteen sovittaa kuntien ja sairaanhoitopiirien suunnitelmat; alueellinen suunnitelma, johto, työnjako, organisointi suunnitelman ylläpito ja päivitys, harjoittelu @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

SAIRAANHOITOPIIRIEN TEHTÄVÄT
SHP KOORDINOI ALUEELLAAN PSYKOSOSIAALISTA TUKEA JA PALVELUITA (KUNTIEN VALMIUSSUUNNITELMISSA PSYKOSOS. TUEN SUUNNITELMAT) SHP:LTÄ EDELLYTETÄÄN RIITTÄVÄÄ psykososiaalisen tuen asiantuntemusta Nimetty vastuuhenkilö Sairaanhoitopiirien tehtävä on tukea paikallisia (kuntien) kriisiryhmiä SHP: llä koulutusvastuu suhteessa kuntien terveydenhuoltoon @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

KUNNAT / KRIISIRYHMIEN TEHTÄVÄT
Johto- ja järjestämisvastuu niin arkielämän äkillisissä järkyttävissä tapahtumissa kuin suuronnettomuustilanteissa on terveyskeskuksilla Kriisiavun käytännön toteutuksesta huolehtivat kriisiryhmät, joilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

KRIISIRYHMÄ Kansanterveyslaki: lääkinnällisen pelastustoiminnan osaksi lakiin maininta moniammatillisesta kriisiryhmästä -kriisiryhmät osa lääkinnällistä valmiustoimintaa Kriisiryhmien hallinnollinen asema terveyskeskuksessa tulee määritellä ja jäsenet kriisiryhmään virallisesti nimetä @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kriisiryhmien tehtävät suuronnettomuustilanteessa
kriisiavun tarpeen ja kriisiryhmän määrällisten ja laadullisten resurssien arviointi huolehtii välittömästä psyykkisestä ensiavusta; tarjolla riittävästi ja kattavaa toteuttaa selviytymistä tukevia varhaisia kriisi-interventioita, jotka kohdistuvat perheisiin, laajennettuihin perheisiin sekä koulu-, työ- ja muihin yhteisöihin tunnistaa jatkoavun tarpeessa olevat ja ohjaa palveluihin välittää tiedon kriisiavun tarpeesta onnettomuuden uhrien kotipaikkakuntien terveyskeskuksiin ja kriisiryhmille @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kriisiryhmät HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ: Toiminta edellyttää tehokasta ja kattavaa hälytysjärjestelmää Hälytysjärjestelmän toimivuudesta huolehtiminen tehtävänä Ensilinjan auttajat tunnistavat ja tarjoavat kriisiapua - ottavat yhteyden kriisiryhmään jatkuva yhteydenpito ja koulutus kriisiryhmien ja ensilinjan auttajien välillä KRIISIRYHMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET: Riittävät resurssit: jäsenet, työaika, ylityön korvaaminen virkaehtosopimuksen mukaan Työ vaatii erityisosaamista; siihen on järjestettävä koulutus Työ edellyttää purkumahdollisuuksia ja työnohjausta (Työterveyslaki, Työsuojelulaki) @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kriisiryhmien yhteystiedot
Yhteystietojen oltava ajantasaisina saatavissa valtakunnan, alue- ja paikallistasolla STM: n valmiusyksikön sivuilla on kriisiryhmien yhteystiedosto Stakes päivittää tiedoston vuosittain STM:N toimeksiannosta Lääninhallitus ylläpitää yhteystiedostoa alueensa kriisiryhmistä Paikallistasolla yhteystietoja ylläpitää kriisityöstä vastaava taho (terveyskeskus tai sosiaalitoimi) @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Viestintä Tilanteen hallinta ja turvallisuuden tunne Kaikki viranomaiset kehittävät valmiuksiaan tehostettuun neuvontaan kriisi- ja erityistilanteissa Tehostettu neuvonta VN:n kansiaan neuvontakeskusvalmius: puhelin- ja verkkopalvelu (asiantuntijat vastaamassa) Kaikilla tasoilla (valtakunta, alue, paikallinen) viestintäsuunnitelmat, sis. psykosos. tuesta ja palveluista tiedottaminen. Viestinnän vastuut ja toimijat määriteltävä kaikilla tasoilla. Viestinnälle määriteltävä asiantuntijatuki. Kriisitilanteen hoitoon osallistuvien henkilöstön kokonaisuudessaan saatava valmennus kriisiviestintään STM: n valmiusyksikön sivuilla oltava aineistoa ja ohjeita psykosos. tuesta; tuleva jaos valmistelee aineistoa kuntien ja sairaanhoitopiirienkäyttöön @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Tietosuoja Suuronnettomuustilanteessa tulee koota tiedot (nimilistat) onnettomuuden uhreista avun tarjoamista varten oikeusministeriöllä koordinointivastuu: tietojen kerääminen, rekisterin pito, tietojen luovuttaminen eri hallintoalojen kesken - lainsäädäntökokonaisuus @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Yleiset periaatteet Kaikilla on oikeus saada psykososiaalista tukea suuronnettomuustilanteissa Terveysviranomaiset ovat ensisijaisessa vastuussa psykosos. tuesta ja palveluista, myös muiden vastuutahojen tulee osallistua avunantoon johto- ja järjestämisvastuu terveyskeskuksella; kriisiryhmät työkalu toteutuksessa Palvelut noudattavat vaiheistusta: valmisteluvaihe, pelastus- ja tointumisvaihe, korjausvaihe ja jälleenrakennusvaihe. Psyykkisen sopeutumisen vaiheet (sokki, reaktio-, työstämis- ja käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe selviytyneet ja uhrit hakeutuvat huonosti palveluihin; toivovat yhteydenottoa viranomaisilta ja aktiivista palveluiden tarjoamista, myös ajan kuluessa Lisäresurssit tarvittaessa Shp: n esh tukee perusterveydenhuollon henkilökuntaa kriisikeskukset voivat täydentää järjestelmää @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Psyykkinen ensiapu (viikoilla 0-1)
Psyykkinen ensiapu on aktiivista kuuntelemista, läsnäoloa, käytettävissä olemista, elämän hallinnan tunteen palauttamista, käytännön apua ja rauhoittamista; ei yksin jättämistä, yhteys perheenjäseniin ja muihin läheisiin. Auttajat eivät saa avata aktiivisesti traumaattisen kriisin käsittelyprosessia. kaikkien pelastustoimintaan osallistuvien tulee tuntea psyykkisen ensiavun periaatteet kriisiryhmät toteuttajina, sairaalassa katastrofipsykiatrinen työryhmä + lisäresurssit seurakunnilta, SPR:ltä ja SMS: ltä @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Varhainen interventio (viikot 2-4)
psyykkinen sopeutuminen hitaampaa suuronnettomuuden jälkeen tarjottava aktiivisesti, yhteydenotto auttaa kohtaamaan tapahtunut ja sen aiheuttamat reaktiot, normalisoida, tarjota ohjantaa ja neuvontaa selviytymiseen ja stressinhallintaan yhteisö-, ryhmä-, ja yksilöinterventioita, kohdistuvat perheisiin sekä koulu-, työ- ja muihin yhteisöihin @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Myöhempi seulonta ja hoitoon ohjaus
terveyskeskus vastuussa jatkohoidon tarpeen arviointi ja hoitoonohjaus osana varhaisinterventiota seulonta 1 kk kuluttua tapahtumasta TSQ, IES @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kriisi- ja traumahoito
traumaperäisten häiriöiden riittävä ja asianmukainen hoito edellyttää nykyistä suurempaa painoarvoa kriisi- ja traumahoidolle mielenterveyspalveluissa ja panostamista osaamiseen vastuu erikoislääkärijohtoisilla mielenterveysyksiköillä @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Ammatillisesti johdettu vertaistuki
pitkäaikainen tuen muoto esim. Kelan rahoittamana harkinnanvaraisena kuntoutuksena @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Sosiaalitoimen palvelut
Sosiaalipäivystys. Kansalaiset saavat kiireelliseen tarpeeseen perustuvan sosiaalihuollon palvelut ja viimesijaisen toimeentuloturvan kaikkina vuorokauden aikoina yhteistyö järjestöjen ja kirkon diakoniatyön kanssa (valmiussuunnittelu) Katastrofirahaston tarvetta selvittäneen työryhmän raportti. STM, Selvityksiä 2006:63. Sosiaalihuollon tulee kehittää yhteistyötä muiden päivystävien tahojen kanssa, ja työtä tulee yhteen sovittaa erityisesti kriisiryhmien kanssa. @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Lasten ja nuorten palvelut
valmiussuunnitelmiin lasten ja nuorten tukea ja palveluja koskeva osa koulujen, päiväkotien ja muiden vastaavien laitosten valmiussuunnitelmat kriisiryhmissä tulee olla jäseniä, joilla on psykologien asiantuntemus lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn suuronnettomuuden tapahduttua koottava heti lasten, nuorten ja perheiden yhteistyöryhmä kriisiryhmän yhteyteen perustason tehtävät shp: valmiussuunnitelma, jossa on huomioitu lasten ja nuorten erityistarpeet @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kirkon palvelut Kirkon palvelut huomioidaan kuntien valmiussuunnittelussa ja varautumissuunnitelmissa suuronnettomuuksien varalle. @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kriisityön koulutus ja työnohjaus
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat vastuun kriisityön perusteiden sisällyttämisestä sosiaali- ja terveysalan peruskoulutukseen sekä kriisityön erikoistumiskoulutuksesta (mm. erikoislääkäri ja erikoispsykologikoulutus) Psykoterapiakoulutuksen tulee sisällyttää myös kriisi- ja traumaterapiakoulutus väestölle kriisitietämyksen perusvalmius /peruskoulun terveyskasvatus @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Työnohjaus Työterveyslaki Työsuojelulaki (738/2002): Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tällöin on otettava huomioon työhön, työoloihin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. vain 1/3:lla kriisiryhmistä työnohjausmahdollisuus v. 2002 Kriisityöntekijöiden mahdollisuuksia työnohjaukseen on kunnissa parannettava ja työnohjauksen resursseja kehitettävä. @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Käypä hoito - suositus Duodecim: Traumaperäiset stressireaktiot ja –häiriöt” @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Tutkimus- ja kehittämistoiminta
kumppanuussopimus, tavoitteena kriisi- ja traumatutkimuksen osaamiskeskus STM: n kehittämishankerahoitusten kehittämispainopiste @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Julkaisuja POIJULA, S. (2005). Kriisityöstä psyykkisen trauman hoitoon. Suomen Lääkärilehti 14, POIJULA, S. (2005). NICE:ltä ohjeet traumaperäisen stressihäiriön hoidosta. Suomen Lääkärilehti, 35, POIJULA, S. (2005). Traumapotilaiden itseapuneuvonta – hyödyksi vai haitaksi? Suomen Lääkärilehti, 35, 3413. POIJULA, S. (2004). Myyrmannin räjähdys – uhrien ja omaisten psyykkinen selviytyminen ja hoidon merkitys. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2004:13. @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Uusia julkaisuja Aalto, K., Hautala, J., Rantsi, N ). Poliisit ja papit tsunamityössä. Helsinki: Kirkkohallitus. Nurmi, L. (2006). Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita. Sosiaali- ja terveysministeriö (2006). Katastrofirahaston tarvetta selvittäneen työryhmän raportti. Selvityksiä 63. Saari, S. (toim.) (2006). Ammatillisesti johdettu vertaistuki ja tsunamin psyykkisistä seurauksista selviäminen. Suomen Punaisen Ristin psykologinen vertaistukitoiminta menehtyneiden omaisille. Väliraportti. Helsinki: Punainen Risti. @ Soili Poijula / Oy Synolon Ltd

Kriisiauttaminen ja hoidon uudet suositukset

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kriisiauttaminen ja hoidon uudet suositukset"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Kriisiauttaminen ja hoidon uudet suositukset

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kriisiauttaminen ja hoidon uudet suositukset"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute