Diabeteshoitotyön osaaminen

Esitys aiheesta: "Diabeteshoitotyön osaaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Diabeteshoitotyön osaaminen

2 Taustaa Terveydenhuollon nykyiset toimintakäytännöt, tietotaito ja käytettävissä olevat resurssit eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla diabetesta sairastavan tavoitteellista ja pitkäjänteistä hoitoa ja hoidonohjausta. Diabeetikoiden määrä on niin suuri, että enää ei riitä organisaatioiden diabetesvastuuhenkilöillä olevat tiedot ja taidot, vaan yhä laajemman työntekijäjoukon tulee hallita diabeteshoitotyön perusosaaminen.

3 Diabeteshoitotyön perusosaaminen Sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet hoitotyön ammattilaiset
Jokaisen sairaanhoitajan tulisi hallita peruskoulutuksen jälkeen perusdiabetesosaaminen: Ymmärtää tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn perusperiaatteet Ymmärtää diabetesta sairautena Tietää diabeetikon hyvän hoidon tavoitteet Osaa ohjata diabeetikkoa peruspalvelujen käytössä Ymmärtää diabeetikon hoidonohjauksen perusperiaatteet ja osaa toteuttaa tavoitteellista asiakaslähtöistä diabeteshoitotyötä.

4 Diabeteshoitotyön erikoisosaaminen Diabeteshoitaja / Diabetesvastuuhoitaja
Diabeteshoitotyön erikoisosaamista tarvitsevat diabetesvastuuhoitajina ja diabeteshoitajina toimivat henkilöt. Diabeteshoitotyön erikoisosaamista voi hankkia monesta eri lähteestä: Työkokemus diabeetikoiden hoidossa Diabeteshoitotyön ammatilliset erikoistumisopinnot Diabeteskeskuksen ammatillisen henkilöstön kurssit Sairaanhoitopiirien lisäkoulutus Kansainvälinen European Nurses Diabetes Collaborative University Program

5 Diabeteshoitajan toiminta
Diabeteshoitajalla on diabeteksen hoidon erityisasiantuntemus. Hän osallistuu sekä kliiniseen hoitotyöhön, että sen kehittämiseen. Diabeteshoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana hoitotiimissä. Hän suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää diabeetikoiden hyvän hoidon toteutumista ja ennaltaehkäisevää työtä. Diabeteshoitaja edistää asiantuntijuudellaan paikallista ja alueellista yhteistyötä. Lisäksi hän toimii sovitusti voimavarana ja konsulttina yksikkönsä hoitohenkilökunnalle sekä yksittäisten diabeetikoiden hoitoa koskevissa kysymyksissä että diabeteshoitotyön laadun kehittämisessä.

6 Diabeteshoitotyön osaamisen kehittäminen
Diabeteshoitotyön koulutusohjelma on ollut neljässä ammattikorkeakoulussa, jotka yhteistyössä Dehkon, Suomen Diabetesliitto ry:n ja Diabeteshoitajat ry:n kanssa ovat kehittäneet diabeteshoitotyön ammatillisia erikoistumisopintoja sisältöjä uudelleen luokittelemalla ja opintojaksoihin uudelleen sijoittamalla. Ammatilliset erikoistumisopinnot on pilotoitu kaikissa hankkeeseen osallistuneissa ammattikorkeakouluissa. Pilotointiin yhdistettiin myös vertaisarviointi, joka toteutui ammattikorkeakoulujen välisenä toimintana Opintosuunnitelman kuvaus tarkemmin Dehko-raportissa 2006:1; Diabeteshoityön osaamisen tehostaminen terveysalan koulutuksessa

7 Lopuksi diabeteshoitotyön perusosaamisesta
Diabeteshoitotyön perusosaaminen määritelty ensimmäistä kertaa Perustutkintojen koulutuksen kehittämiseksi ammattikorkeakoulujen hankkeessa luotiin diabeteksen verkko-opintojakso yhteistyössä virtuaaliammattikorkeakoulun kanssa

8 Lopuksi diabeteshoitotyön erikoisosaamisesta
Määritelty diabeteshoitotyön erikoisosaaminen, joka on edellytyksenä diabeteshoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan osaamisen tunnistamisessa ja diabeteshoitaja-nimikkeen auktorisoinnissa Diabeteshoitotyön ammatillisiin erikoistumisopintoihin kehitettiin valtakunnallinen opetussuunnitelma, jonka avulla pystytään laajentamaan hoitotyöntekijöiden diabetesosaamista ja luomaan erikoisosaamista Hankkeessa todettiin lisäksi, että erikoistumisopintojen lisäksi käytännön työkokemus on tarpeen diabeteshoitajaksi pätevöidyttäessä

9 Lisätietoja hoitohenkilökunnan koulutuksesta ja osaamisesta löytyy useista eri DEHKO-raporteista.
Diabeteshoitotyön osaamisen tehostaminen terveysalan koulutuksessa. Rintala T-M, Himanen O, Jokela K, Luukkanen M, Niittyniemi H, Nikkanen P ja Seppänen S. Dehko-raportti 2006:1. Diabeteshoitajien koulutus – esiselvitys. Tuomi J. Dehko-raportti 2003:2. Täydennyskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen – vastaus Dehkon haasteisiin? Himanen O ja Ilanne-Parikka P. Dehko-raportti 2003:1.