Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2015 Pentti Malinen, maakuntajohtaja Ajankohtaiskatsaus.

Esitys aiheesta: "Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2015 Pentti Malinen, maakuntajohtaja Ajankohtaiskatsaus."— Esityksen transkriptio:

1 Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2015 Pentti Malinen, maakuntajohtaja Ajankohtaiskatsaus

2 1. Kainuu itsehallinto- ja sote- uudistuksessa Valtion alue­hal­lin­non ja maakuntahallinnon uudistus ja yhteensovitus sel­vi­tys­hen­ ki­lön asettamispäätös (esitykset valmiina 22.1.2016) –Maakuntajohtajat ovat 9.12.2015 tavanneet sel­vi­tys­hen­ki­lö Lauri Tarastin. –Seuraavat tapaamiset: 12.1.2016 min. Vehviläinen ja 13.1.2016 selvityshenkilö Tarasti –Ministeriöillä aikaa tehdä omat esityksen itsehallintoalueiden tehtävistä 20.12.2015 mennessä –Selvityksen tavoite: millä linjauksilla hallitus ohjaa itsehallintouudistusta Kunnille ja eri sidosryhmille lähetetty (VM&STM) lau­sun­to­pyyn­tö –Lausuntoaika 28.1.2016 saakka (-> seuraavaan mkh:een!) –Kainuun kannalta tärkeitä kysymyksiä ”kolmesta itsehallintoalueesta, joiden tulee järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa” –Kysytään myös muita itsehallintoalueille sopivia tehtäviä Kuntaliiton linjauksia itsehallintoalueista ja tulevaisuuden kunnista –”rakennettava aito itsehallinto” –http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/10/Sivut/Sote-alueille- rakennettava-aito-itsehallinto.aspxhttp://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/10/Sivut/Sote-alueille- rakennettava-aito-itsehallinto.aspx 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

3 Poimintoja Tarastin alustuksesta Selvityksen päätehtävä: Miten mkl:t ja ELY:t lakkautetaan ja perustetaan 18 maakunnalle perustuvat itsehallintoalueet –Pelastustoimen osalta valmiita malleja on laadittu jo aiemmin –ymp. Terveydenhuoloto liittyy enemmän soteen –Tärkeiden tehtävien osalta selvityshenkilö tekee siirtoesitykset Maakunta on selkeä termi / nimi itsehallintoalueille Hallinnollisen käsittelyn määrä tulee rajata –Hallinto mahdollisimman yksinkertaisena! –Ei lautakuntia: valtuusto – hallitus – virasto rakenne riittää –Keskitetty tietohallinto vrt. ELYjen KEHA Keskusteluun mahdollisesti nousevia asioita: –Metropolihallinnon rakentamiseen on mahdollisuus, jos on tahtoa –TE-toimistojen organisaatiot /kokonaisuus –Liikenneasioiden uudelleen pohtiminen -> vastuut valtio/alue/kunta 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

4 Kietäväisen alustuksesta (1) Rahoitusmalli tullee olemaan vaikein ratkaistava asia (nyk. aikataulussa) –”Yhtään pykälää ei ole vielä kirjoitettu” –Näkyvissä kovaa kädenvääntöä järjestämisvastuuta ja rahoitusta koskevista asioista –Kuntaliitto haluaa tehdä valmistelun mahd. avoimeksi Kuntaliitto ajaa mahdollisimman aitoa päätösvaltaa itsehallintoalueille palvelujen järjestämisen osalta –VM:llä ja STM:llä halu saada tiukat järjestämissopimukset (5 v-kausi) eli vahva valtio-ohjaus (mikä luonnollisesti on ristiriidassa itsehallinnon kanssa) Itsehallintoalueiden perustehtävien on oltava mahdollisimman yhtenäiset –Yhteistyörakenteilla ja –sopimuksilla otetaan huomioon alueiden erilaisuus ts. –Kuntien tehtäviä tulee voida siirtää kuntien yht. päätöksin itsehallintoalueille –Itsehallintoalueet voivat sopia yhteistyöstä / delegoida tehtäviään 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

5 Kietäväisen alustuksesta (2) Kiinteistöjen järjestäminen on vaikea osa uudistusta (20% kuntien kiinteistöistä) –VM:llä ja STM:llä halu saada maan yksi valtakunnallinen kiinteistöyhtiö (vrt. Senaatti), jossa maakunnat olisivat osakkeenomistajia –Ts. työryhmässä ei ole kannateta maakunnittaisia kiinteistöyhtiöitä! -> tähän huomiota kuntien lausunnoissa! Työryhmässä on jatkuvaa spekulaatiota mm. 15/18 –kysymyksestä! –Kuntaliiton /mk-liittojen tulkinta: 18 itsehallintoaluetta ovat tehtäviltään yhtenäiset; kolmen IHA:n osalta sopimisen vaatimus koskee kaikkein vaativimpia tehtäviä; itseasiassa kaikki alueet joutuvat sopimaan työnjaosta ja yhteistyöstä ja tämä koskee muitakin kuin sote-asioita Kuntaliitto ajaa noudatettavaksi rahoitusperiaatetta, joka on nyt sääntönä valtion ja kuntien suhteessa Lopullinen rahoitusmalli olisi vero- ja vos-yhdistelmä –Tarvitaan riittävä siirtymäkausi –Tarvevakioitu rahoituksen jako olisi sopiva kannustin –Ministeriöiden virkamiesnäkemys lähtee tiukasta tulosohjausmallista, johon rahoitusmalli kytkettäisiin! 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

6 Poimintoja keskustelusta IHA-lyhenteestä on päästävä eroon (vrt. AVI/ELY): maakunta on kansalaisille ymmärrettävä + Kotimaisten kielten keskuksen suositus Valtion keskushallinnon ja myös aluehallinnon virkamiehillä ei ymmärrystä itsehallintoalueen kansanvaltaisesta luonteesta (vs. valtion ”putkihallinto”) –”Itsehallintouudistuksen ydin on demokratia!” Itsehallintoalueen demokratia tarkoittaa, että uudistuksen logiikkaa tulee tarkastella kansanvaltaisen päätöksentekijän (valtuusto / hallitus) roolista käsin! –> ohjausmallina on sopimusmalli, ei tulosohjaus –> perustehtävät kaikilla ih-alueilla (=+päättäjillä) samat + sovittavat yhteistoimintarakenteet Kannustinelementtiä voisi vahvistaa, jos pystytään määrittelemään, mitä ”ennalta ehkäisevä toiminta” tarkoittaa ja miten sitä mitataan Maakuntien rinnalle ei tule jättää valtionhallinnon ”aluejärjestelmää” –ELYjen tehtävät mahdollisimman laajasti itsehallinnon piiriin –”yleisen edunvalvonta” ratkaistava samalla kun ratkaistaan AVIen tulevaisuus 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

7 Valtion, itsehallintoalueiden ja kuntien työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut ”Yleisen edun” valvontatehtävät Aluehallintovirastojen tehtävät Työ- ja elinkeinotoimistot ? Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela Jne. Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Maakuntaliittojen ja valtion aluehallinnon alue- kehittämistehtävät Maakuntakaavoit us Palo- ja pelastustoimi Muut tehtävät ? Kuntien delegoimat Sopimukselliset yhteistyörakenteet Valtio Itsehallintoalue Kunta 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

8 14.12.2015

9 Lausunnoissa huomioitavaa Kys. 5: ”Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua?” –Poliittisen kompromissin tulos, joka hämärtää itsehallintoratkaisua, jossa perustuslakiin perustuvat alueet perustuvat maakuntiin –Itsehallintoalueiden tehtävät eivät voi poiketa toisistaan; vain erityisen vaativien sote-tehtävien järjestämisessä tarvitaan lainsäännöllä annettavaa velvoitetta –Itsehallintoalueilla tulee olemaan muissakin tehtävissä yhteistoimintarakenteita, joista ne sopivat keskenään (sote ei ole poikkeus) Kys. 6: Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää, mitkä kolme…? –Ensisijaista on maakuntien keskinäinen tahtotila –Jos ohjeistetaan ylhäältä käsin on tärkein kriteeri palvelujen saavutettavuus asiakkaiden kannalta Kys. 7: Mikä tai mitkä ovat alueenne luontaiset yhteistyösuunnat? –Kainuussa voi olla kunnittaisia eroja… –Pohjois-Pohjanmaa yhdessä Keski-Pohjanmaan kanssa! –Osalle maakuntaa Pohois-Savo: KYS lähempänä kuin OYS + ISY:n lääk.koulut. –Kajaanin palvelujen saavutettavuusalue on noin 130 000 asukkaan alue 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

10 Kajaanin asiointialue, kun optimoidaan palvelujen haku lähimpään palveluun Tässä kartassa on asiointimatkojen mukaan optimoitu aluejako, jos sote- alueita olisi 15. –Kartta on julkaistu Sitran verkkosivuilla Koska optimoinnissa ei huomioida maakuntarajoja, muodostuu Kajaanin ”palvelualue” Kainuun hallinnollista maakunta huomattavasti suuremmaksi: väestöpohja po. alueella olisi noin 130 000. Kainuun alue on alueista väestöllisesti pienin, mutta pinta-alaltaan Lapin jälkeen toiseksi suurin. 1.9.2015 Kainuun liitto /Pentti Malinen

11 Lausunnoissa huomioitavaa Kys. 10: Mitä muita tehtäviä olisi tarkoituksenmukaista siirtää ih-alueille? –Kuntien yhden mukaisin päätöksin ih-alueille antamat tehtävät Kys. 11: Keinot.. Varmistaa.. Yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Kys. 12: Huomioita hallituksen aluelinjauksesta –Itsehallintoalueiden (IHA) sijasta tulee päättää maakunta –termin käytöstä, joka on kansalaisille ymmärrettävä –18 itsehallintoaluetta ovat tehtäviltään yhtenäiset; kolmen IHA:n osalta sopimisen vaatimus koskee kaikkein vaativimpia tehtäviä Kys. 13: Huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta –Tulee noudattaa samaa rahoitusperiaatetta, joka on nyt sääntönä valtion ja kuntien tehtävien/rahoituksen suhteessa –Lopullinen rahoitusmalli tulee olla vero- ja vos-yhdistelmä, jossa keskeisin tasausperiaate soten osalta on tarvevakioitujen kustannusten mukainen jakauma –Itsehallintoalueiden ja kuntien kesken tulee sopia kiinteistöjen (ja niihin liittyvien tonttien) omistusten järjestämisestä 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

12 2. Kainuun saavutettavuuden kärkihankkeet ja –suunnitelmat Kainuulaiset kansanedustajat ovat tavanneet ministeri Anne Ber­ne­rin 2.12.2015 –> tapaamisen anti? Liikennehankkeet ovat ol­leet esillä 7.12.2015 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes­kus­ten tulossopimusneuvotteluissa –POP-ELY:n näkemys vain 4-tie on kärkihanke Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntajohtajat ja len­to­lii­ken­teen kehittämishanke ovat olleet eduskunnan liikennepoliittisen va­lio­kun­nan kuultavana 8.12.2015 –Huoli: valtakunnallisessa strategiassa ei nähdä lentoliikennettä elinkeinoelämän (=aluekehityksen) tarpeiden näkökulmasta –Finavian asemaa tulisi arvioida uudelleen: kilpailua vapautettava –Vain yhtä operaattoria ei saa tukea… –Avoin kysymys: miten priorisoidaan perustienpidon kohteet! Kajaanin lentoaseman kehittämissuunnitelma on valmistelussa –Uusi ongelma: syöttöliikenteen tuki voi loppua 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

13 Saavutettavuuden edunajamishankkeet 1. Keskeneräiset liikennehankkeet toteutettava ensin Valtatie 22 (& kt 89) Oulu–Kajaani–Vartius-yhteysvälin kehittäminen (30 M€) –Toteutumassa vasta Oulun kaupungin alueella (2015: 15 M€) –Toteutettava 1. vaihe kokonaisuudessaan ja jatkovaiheet myöhemmin Ratayhteyden Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki kehittäminen (124 M€) –Toteutus syyskuussa 2014 valmistuneen uuden ratasuunnitelman mukaisesti 2. Perusväylänpidon määrärahojen alueellinen allokoinnissa maakuntien tasapuolinen huomiointi –Lähtökohtana Alemman tiestön merkittävyyden arviointi (POP-ELY 2014) 3. Laajakaistaverkon toteuttaminen koko maassa sote- ja muiden palvelujen digitalisoinnin hyödyntämiseksi maaseudulla 4. Vt 5 ja Oulu–Vartius-yhteyden esittäminen EU:n TEN-T ydinverkkoon 5. VR:n liikennepalvelujen turvaaminen Kainuussa ml uudet ratkaisumallit (kokeilut) 6. Puuterminaalien toteuttaminen 7. Pohjois- ja Itä-Suomen lentoliikenteen / Kajaanin lentoaseman kehittäminen ja lentoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

14

15

16 4 §4 § Lentoasemaverkko ja –palvelut: 2011 ”Jos säännöllinen reittiliikenne ja valtion ilmailu ja sotilasilmailu lentoasemaverkkoyhtiön hallinnoimalla lentoasemalla keskeytyy, liikenne- ja viestintäministeriö voi lentoliikenteen jatkumisen selvittämiseksi määrätä lentoasemaverkkoyhtiön jatkamaan lentoaseman ylläpitoa enintään 12 kuukauden ajan.” LENTOLIIKENNESTRATEGIA EI SUOSI SUORIA REITTILENTOJA  Jos jollekin verkostoon kuuluvalle lentoasemalle säännöllinen markkinaehtoinen reittilentoliikenne toiselta verkoston lentoasemalta loppuu, Finavia Oyj voi luopua lentoaseman ylläpidosta.  Lento-asemaverkon tulevaisuuden osalta on valittu strategian päälinjaukseksi se, että Finavia Oyj:n ylläpitovastuu lentoasemaverkostoon nykyisin kuuluvista lentoasemista säilyy siihen asti, kunnes lentoasemaverkoston välisillä lentoasemilla eli käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja maakunnallisten verkostolentoasemien välillä on säännöllistä, markkinaehtoista reittilentoliikennettä.

17 Skenaario 1 Nykytilavaihtoehto Vanhentunut Skenaario 5 Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki-Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Varkauden ja Porin liikenne loppunut Helsinki-Malmin lakkauttamisesta päätetty Lappeenrannan lentoaseman yksityistämisneuvottelut odotustilassa Skenaario 3a Finavian ylläpitovastuu poistuu myös Savonlinnan ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Savonlinnaan ei ole markkinaehtoista liikennettä Kemi-Tornion lentokapasiteetti puolitettu Skenaario 3b Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 2 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Enontekiön ja Maarianhaminan lentoasemilta, mutta Tampereen ja Turun lentoasemat säilyvät verkostossa. Enontekiöllä ei ole säännöllistä, markkinaehtoista reittiliikennettä. Skenaario 4 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Jyväskylän, Tampereen ja Turun lentoasemilta. LENTOLIIKENNESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN ?

18 KOTIMAAN LIIKENTEEN ENNUSTE STRATEGIASSA Suomen alueellisen lentoliikenteen positiivisin skenaario on nykytila. Käytännössä toteutetaan skenaarioita, joissa lakkautetaan ja yksityistetään lentoasemia. NYKYTILASKENAARIO: ”Todennäköistä kuitenkin on, että nykytilaskenaarion mukaisesti matkustajamäärät jatkavat kotimaan lentoliikenteessä tasaista laskua, joten myös lentoyhtiöiden tarjoama palvelutarjonta jatkaa laskuaan, vaikka lentoasemaverkko olisikin nykyisen tasoinen.” ”Skenaario 5 (4 lentoaseman lakkauttaminen/yksityistäminen) on se, jonka mukaisesti on strategiavalmistelun aikana päädytty käytännössä etenemään.”

19  Globaalisti lentoliikenne on ollut yksi nopeimmin kasvaneista toimialoista.  Suomessa lentoliikenteen kehitys on jäänyt selvästi jälkeen globaalista kehitysvauhdista, mutta myös naapurimaiden kehityksestä.  Suomen lentoliikenteen heikon nykytilan takana on selkeitä syitä: esim. monia lentoliikenteen kysyntää merkittävästi nopeuttaneita ilmiöitä, kuten alueellisten lentoasemien suoria kansainvälisiä reittilentoja ja halpalentoyhtiöitä, ei ole rantautunut Suomeen. Suomen tulisi varautua kilpailun lisääntymiseen ja avautumiseen.  Tilanteen korjaaminen ei vaadi suuria investointeja. Lähde: Total Impact of an Airport, ACI Europe 01/2015

20  Lentoasemien ylläpitäminen on yhteiskunnan näkökulmasta erittäin kustannustehokas ratkaisu: lentoasemaverkosto on edullista infrastruktuuria, johon satsatut investoinnit palautuvat – oikein tehtynä – moninkertaisina kansantalouteen.  Lentoasemat ovat valtion kannalta kriittistä infrastruktuuria, jonka kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävät päätökset tulisi olla – markkinoiden päätösten sijaan – poliittisia. Esim. Norjassa lentoaseman lakkauttamisesta päättää eduskunta.  Muualla Euroopassa ei keskustella laajasta lentoasemaverkoston supistamisesta. Sen sijaan kenttien alueellistamista ja yksityistämistä tapahtuu jatkuvasti.  Lentoliikennestrategia on ristiriitainen suhteessa lakiin lentoaseman ylläpitämisen jatkumisesta.

21 TEHDÄÄN 1.Lentoasemien yksityistämisprosessi tulisi olla selkeä, läpinäkyvä ja kaikille avoin. Lentoaseman uudelleenkäynnistäminen on lähes mahdotonta. 2.Lennonvarmistuksen, muiden viranomaistehtävien ja maahuolinnan erottaminen Finaviasta 3.Rahoituslinjaukset 4.Valtion ja alueiden rooli määrittäminen 5.Lentoliikenteen kehittäminen EI TEHDÄ 1.Lentoasemien lakkauttaminen ei ole järkevää kansantalouden tai liikennejärjestelmän näkökulmasta. Mittaamattoman arvokasta infrastruktuuria ei tulisi tuhota. 2.Vain yhtä lentoyhtiötä ei tulisi subventoida 3.Lennonvarmistuksesta ei tehdä Finavian tytäryhtiötä TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Kilpailua edistävän toimintaympäristön luominen

22 3. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut Hallitus on linjannut 20.10.2015 talouspoliittisessa mi­nis­te­ri­va­lio­kun­nas­sa alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) kärkihankkeeseen liittyvän ra­ hoi­tuk­sen kohdentamisen periaatteista AIKO-rahoitus on 30 milj.€ 3 vuodessa; v. 2016 budjettina 9 milj. € Rahoituksesta noin puolet koh­den­tuu jo aiemmin harjoitettuihin kasvusopimusmenettelyyn ja ke­hi­tys­käy­tä­vä­hank­kei­siin (1-2) –Kajaanin mahd. pääsy tämän rahoituksen piiriin on edelleen heikko (=mahdollista hakea verkostohankkeena) Puolet rahoituksesta kohdentuu maa­kun­nil­le rakennemuutosten ennakointiin (erm) –Tätä rahoitusta varten maa­kun­tien yhteistyöryhmien tulee täydentää maakuntaohjelman toi­meen­pa­no­suun­ni­tel­mia ns. varautumissuunnitelmilla helmikuun 2016 loppuun mennessä. –Voidaan käsitellä mkh tammikuussa; MYR hyväksyy helmikuussa –Kainuun saanto 60 - 70 000 €, jos allokoidaan väestöosuuksilla 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

23 Kokeileva Kainuu –ohjelman tilanne Kainuun liitto on heinäkuun alussa toimittanut työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­öön listan kärkiaihioista Kainuun kokeiluhankkeiksi Maakuntahallitus valtuutti liiton viraston yhdessä eri si­dos­ryh­mien kans­sa jatkamaa Kokeileva Kainuu -toimenpide-esityksiä hal­li­tus­oh­jel­maan liittyvää kokeiluohjelmaa varten. 1) Yrittäjyysmaakuntakokeilu nähdään valmisteltavista ehdotuksista tär­keim­pä­ nä ja kiireellisimpänä. 3) Digitalisaatioon liittyvien kokeilujen valmistelua tulee jatkaa pitäen esil­lä yhteyksiä yrittäjyys-, sote- ja koulutuskokeiluihin. 4) Kainuun sote valmistelee hallituksessaan käsiteltyjä so­te-ko­kei­lu­ja. 5) Perustulokokeiluun Kainuun liitto haluaa ottaa kantaa saatuaan hal­li­tuk­sen tarkemmat linjaukset kokeilun sisällöstä Kunnilta pyydetty esityksiä, vain Kuhmolta tuli ehdotus 6) Vihreä puukoulu –hanke lisättiin Kokeileva Kainuu -esityksiin 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto

24 4. Aluekehityspäätös Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt kommentoitavaksi "Aluekehittämispäätös 2016 - 2019 - Alueiden kilpailukyky ja ihmisten sujuva arki" -asiakirjan. –Kommentoinnin takaraja on 18.12.2015 -> viraston lausunto Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) 2016–2019 = pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. 14.12.2015 Pentti Malinen/Kainuun liitto