1805MATKAILU KLUSTERI ROVANIEM S U O M E I N L E N T O L I I K E N N E.

Esitys aiheesta: "1805MATKAILU KLUSTERI ROVANIEM S U O M E I N L E N T O L I I K E N N E."— Esityksen transkriptio:

1 1805MATKAILU KLUSTERI ROVANIEM S U O M E I N L E N T O L I I K E N N E

2 LENTOLIIKENNESTRATEGIA Suomen maakuntalentoasemien lakkauttamistarvetta on perusteltu verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa € vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia € vuodessa), summa on pieni. Lentoliikennestrategiassa esitetyt lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten kanssa.

3 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto. Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Strategian taloudellisen vaikutusarvion tulos 0 €

4 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. -5,5 M€ -4 lentoasemaa

5 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M€ -6 lentoasemaa

6 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M€ -9 lentoasemaa

7 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +1180 M€ -12 lentoasemaa

8 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +1185 M€ -12 lentoasemaa

9 LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoliikenteen merkitystä elinkeinoelämää palvelevana liikennemuotona ei ole huomioitu skenaariotarkastelussa KANSAINVÄLINEN MATKAILU VIENTITEOLLISUUS JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO 4,2 mrd € vuodessa 40 % BKT:stä = 93 mrd € vuodessa Kansalaisten liikkuminen Helsinkiin tai via HEL ei huomioitu huomioitu

10 - Lentoasemien yksityistäminen on ollut yleinen trendi Euroopassa kilpailun avautumiskehityksen jälkeen. Laajamittaista lentoasemien sulkemista – ilman korvaavaa ratkaisua – ei sen sijaan ole tapahtunut. - Lentoasemaverkkoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. - Lentoasemat ovat valtion kannalta kriittistä infrastruktuuria, jonka kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävät päätökset tulisi olla – markkinoiden päätösten sijaan – poliittisia. Esim. Norjassa lentoaseman lakkauttamisesta päättää eduskunta. - Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulisi huomioida lentoaseman ylläpitämisessä - Nykyisenkaltaisen lentoasemaverkoston ylläpitäminen on edullista, mutta kerran suljetun lentoaseman uudelleen käynnistäminen maksaisi moninkertaisesti nykyiseen alijäämään verrattuna. Uudelleen avaaminen voi lupaprosesseista ja aikatauluista johtuen olla jopa mahdotonta. - Strategiapaperi ei selkeytä lentoaseman yksityistämisprosessia. LENTOLIIKENNESTRATEGIA

11 Skenaario 1 Nykytilavaihtoehto Vanhentunut Skenaario 5 Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki-Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Varkauden ja Porin liikenne loppunut Helsinki-Malmin lakkauttamisesta päätetty Lappeenrannan lentoaseman yksityistämisneuvottelut odotustilassa Skenaario 3a Finavian ylläpitovastuu poistuu myös Savonlinnan ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Savonlinnaan ei ole markkinaehtoista liikennettä Kemi-Tornion lentokapasiteetti puolitettu Skenaario 3b Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 2 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Enontekiön ja Maarianhaminan lentoasemilta, mutta Tampereen ja Turun lentoasemat säilyvät verkostossa. Enontekiöllä ei ole säännöllistä, markkinaehtoista reittiliikennettä. Skenaario 4 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Jyväskylän, Tampereen ja Turun lentoasemilta. LENTOLIIKENNESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN ?

12 LENTOASEMIEN SULKEMISEN VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN *Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita Lentoliikennestrategian mukaan lentoasemien lakkauttaminen on Suomessa kannattavaa, vaikka muut tutkimukset osoittavat lentoaseman lakkauttamisen tuottavan selkeää kansantaloudellista tappiota. Lentoliikennestrategiassa esitetyt tulokset ovat päinvastaisia ruotsalaisiin tutkimuksiin verrattuna ja ristiriidassa Suomesta tehtyjen Oxford Economicsin ja ACI Europen tekemien tutkimuksien kanssa. Ruotsissa lentoaseman aluetaloudellinen vaikutus on sitä suurempi, mitä syrjäisempi sijainti sillä on. Lentoasema Vaikutus- alueen väkiluku Lentoaseman matkustajamäärä Lentoaseman sulkemisen vaikutus vuodessa (palkkasummaan*) Sundsvall Timra 2013 223 000272 000 - 41 M € Höga Kusten 2013 43 00016 890 - 9 M € Örnsköldvik 2013 60 00080 123 - 12 M € Kalmar 2010 162 000166 000 - 6 M € Västerås 2009 250 000173 187 - 1 M € Växjö 2010 740 000163 000 - 9 M € Lentoliikennestrategian skenaariot Kansantaloudellinen vaikutus Suomen BKT:hen 1: nykytila 0 € 2: suljetaan 12 lentoasemaa + 1 185 M € 3: suljetaan 6-9 lentoasemaa + 60 M € 4: suljetaan 12 lentoasemaa + 1 080 M € 5: suljetaan 4 lentoasemaa - 5,5 M €

13 LENTOASEMAVERKKOTARKASTELU, case Norja ‐ Avinor on ministeriön aloitteesta arvioinut pienempien lentoasemien tarpeellisuutta. ‐ Arvioinnin pohjana käytettiin seuraavia kriteerejä: ‐ Ajoaika lähimmälle lentoasemalle pienempi kuin 1,5 tuntia ‐ Ajoaika lähimmälle suurelle (= pitkä kiitotie) lentoasemalle pienempi kuin 2,5 tuntia ‐ Kokonaismatka-aika Osloon pienempi kuin 4 tuntia ‐ Alueen tiet ovat suljettuna huonon sään takia vähemmän kuin 15 päivää vuodessa ‐ Lentoaseman tappio jaettuna PSO-tuen määrällä pienempi kuin 1000 NOK ‐ Lentoaseman vaikutusalue käyttää toista lentoasemaa yli 50 prosenttisesti ‐ Analyysin perusteella päädyttiin lopputulokseen, ettei yhtään lentoasemaa suljeta. ‐ Seuraava tarkastelu tehdään vuonna 2019. ‐ Kahden lentoaseman osalta Avinor ilmoitti, että sulkeminen myöhemmin voisi olla mahdollista ja näiden kahden alueen kanssa on käynnistetty yhteistyö lentoliikenteen ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi. Esimerkiksi mahdollisuuksia hyödyntää kuntien henkilökuntaa lentoasemalla on tutkittu, sillä pienempien lentoasemien on haastavaa tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä. Lähde: http://media.avinor.no/documents (Lufthavnstruktur rapport 20. Mai 2015)http://media.avinor.no/documents

14 FINNAIRIN REITIT

15 Jopa 70%:lle matkustajista Helsinki on päätepiste 15,3 miljoonaa matkustajaa Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Finavia Helsinki - Vantaa Eurooppa 9,4 miljoonaa matkustajaa Kotimaa 2,4 miljoonaa matkustajaa Aasia 1,8 Tilaus- liikenne 1,4 Muu maailma 300 000

16 Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) Lähde: capstats.com

17 Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma Lähde: capstats.com FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

18 Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma Lähde: capstats.com FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

19 FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) Lähde: capstats.com Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma

20 Lähde: capstats.com Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

21 Lähde: capstats.com Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

22 Lähde: capstats.com AASIAN REITTIEN KAPASITEETTI 2014 ( ISTUIN, LÄHTEVÄT )

23 LENTOASEMIEN LIITYNTÄLIIKENNE

24

25