Helmikuun ja Lokakuun 1917 vallankumoukset historiapolitiikassa

Esitys aiheesta: "Helmikuun ja Lokakuun 1917 vallankumoukset historiapolitiikassa"— Esityksen transkriptio:

1 Helmikuun ja Lokakuun 1917 vallankumoukset historiapolitiikassa
Helmikuun ja Lokakuun 1917 vallankumoukset historiapolitiikassa * * * Leninin ja Stalinin historialliset hahmot todellisuudessa ja historiapolitiikassa. Stalinismin maineen kasvu ja tämän ilmiön juuret.

2 Nikolai II:n perheen jäännöksien hautaaminen Pietarin ja Paavalin tuomiokirkkoon 17. heinäkuuta 1998

3 Ikoni, joka on omistettu Nikolai II:lle perheineen
Nikolai II perheineen julistettiin pyhimykseksi 20.elokuuta 2000. Muistopäivä on 17. (4.) heinäkuuta.

4 Monien keskustelujen ja erimielisyyksien jälkeen Nikolai II kanonisoitiin perheensä kanssa vuonna 2000. Todennäköisesti päätös tehtiin suurilta osin kirkkopoliittisista syistä, koska vuonna 1981 Nikolai II:n kanonisoi Venäjän ortodoksinen ulkomaankirkko. Neuvostoliiton hajottua vuoden 1991 jälkeen alkoi lähestymisprosessi Venäjän ortodoksisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen ulkomaankirkon välillä. Nikolai II:n kanonisointi vaikutti myönteisesti tähän prosessiin.

5 Kohtaus elokuvasta ”Romanovit. Kruunupäinen perhe”
Kohtaus elokuvasta ”Romanovit. Kruunupäinen perhe”. Ohjaaja Gleb Panfilov, Tsaariperheen idealisoitu kuva. Venäjällä on syntynyt ideologinen liike, jota voisi kutsua Nikolai II:n ylistykseksi.

6 Nikolai II:n patsas Taininskojen kylässä Moskovan alueella
Nikolai II:n patsas Taininskojen kylässä Moskovan alueella. Ensimmäinen muistomerkki viimeiselle tsaarille. Tekijä V. Klykov. Asennettu vuonna 1996, räjäytetty vuonna Pystytetty uudelleen vuonna 2000.

7 ”Nimi Venäjä” (”Imja Rossija”) –televisioprojektin tulokset (joulukuu 2008)
Ensimmäisellä sijalla oli pyhä ruhtinas Aleksanteri Nevski (1221–1263); Toisella sijalla vuosien 1906–1911 pääministeri Pjotr Stolypin; Kolmannella sijalla vuosien Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin; Nikolai II joutui sijalle 20.

8 ”Nimi Venäjä”-ohjelman katsojien mielipiteitä Nikolai II:sta:
”Nikolai II on asianhaarojen ja ovelan vapaamuurarien salaliiton uhri. ”Verisunnuntainpa” tarinan vääristelivät kommunistit, koska tämä oli heille hyödyllistä … Häpeää Leninille ja Stalinille! Kunnia Tsaarille!” - ”Nikolai II on vastuussa noista kauheista tapahtumista, jotka koki Venäjä 1900-luvun alussa. Hänen lyhytnäköinen, raukkamainen, itsepäinen politiikka vei kahteen vallankumouksiin ja, epäsuorasti, Lokakuun vallankumoukseen ja kansalaissotaan. Hän on samanlainen pyhimys kuin Boris Jeltsin”. - ”Isä-Tsaari Nikolain ja Pyhän Venäjän puolesta!” - ”Oikeasti [he] tekivät että teloittivat [häntä]. Harmillista, ettei teloittivat teitä, monarkisteja ja rukoilijaa! Olisi pitänyt.” - ”Nikolai II on Venäjän ylpeys! Ainoastaan hän on Nimi Venäjä – arvoinen. Jumala, suoja Tsaaria!” - ”Juu, pojat. Jos olette Nikolai II:n puolesta, mistäpä voi teidän kanssa jutella…” - ”Nikolai II on suuren Kotimaamme historian häpeällinen sivu!” - ”Hän oli hyvä ihminen. Ei onnistunut vaan hallituskauden kanssa…”

9 Nikolai Verinen 44% marttyyri 32% Ei kantaa 24% (1156 äänestäjiä)
Aikakauslehti ”Diletant’in” kyselyn vastauksia, 2. marraskuu Kysymys: kuka on teille Nikolai II? Nikolai Verinen 44% marttyyri 32% Ei kantaa 24% (1156 äänestäjiä)

10 Venäläisten historiallisessa muistissa suhtautuminen Nikolai II:een on edelleen ambivalenttia negatiivisuuteen taipuen; Kuitenkin on olemassa ideologinen liike, jota voisimme kutsua Nikolai II:n ylistykseksi.

11 Ohjaaja Aleksei Utšitel tekee elokuvaa ”Matilda” Nikolai II:n ensimmäisestä rakkaudesta. Kuvassa: kohtaus Nikolai II:n kruunajaisseremoniasta

12 Nuori tanssija Matilda Feliksovna Kšesinskaja, jonka kanssa Nikolailla oli suhde vuosina 1890-1894.

13 Aleksei Utšitel Nikolai II:sta: ”Haluan avata katsojien silmät näkemään Nikolai II:n. Koulusta saakka olemme kuulleet heikosta, tahdottomasta henkilöhahmosta, joka vei maata kohti tragediaa. Mutta hän oli kaikkein viisain ja sivistynein henkilö, joka muutti Venäjän kukoistavaksi valtioksi.”

14 Nikolai II:n ja Aleksandra Fjodorovnan patsas Pietarissa, pystytetty vuonna 2013.

15

16 Helmikuun ja Lokakuun 1917 vallankumoukset historiapolitiikassa

17 Lokakuun vallankumouksen johtajat Trotski, Lenin ja Kamenev ja vallankumoukselliset matruusit

18 Bolševikkijoukot valloittavat Talvipalatsin ja vangitsevat Väliaikaisen hallituksen 25. lokakuuta Gravuuri

19 Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen puoluekoostumus:
Sosiaalivallanku-moukselliset (eserrät) 370 ed. Bolshevikit 175 Vasemmistososi-aalivallankumouk-selliset 40 Perustuslailliset demokraatit 17 Menshevikit 15 Vähemmistökan-sojen edustajat 86

20 ”Kaikki valta Perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle
”Kaikki valta Perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle! Tervehdys Venäjän maan parhaimmille kansalaisille!”

21 Perustuslakia säätävään kokouksen istunto
Perustuslakia säätävään kokouksen istunto. Ensimmäinen ja viimeinen istunto pidettiin 5. (18.) Bolševikit hajottivat kokouksen.

22 Koko neuvostoperiodin aikana Lokakuun vallankumousta pidettiin maan historian tärkeimpänä käännekohtana. Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen päivää juhlittiin vuodesta 1918 alkaen. Vuodesta 1927 alkaen kaksi päivää, 7. ja 8. marraskuuta, tuli vapaapäiviksi. Kuvassa: Juliste ”Eläköön sosialistinen vallankumous”!

23 Mielenosoituksia lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen kunniaksi neuvostoaikana

24 ”Mitäpä juhlitaan?” ”Sovinnon ja sovun päivä”
Vuonna 1996 presidentti Jeltsinin ukaasin mukaan alettiin 7. marraskuuta juhlia Rauhanrakentamisen ja sovun päivää: (”Den’ primirenija i soglasija), 7.11 (juhlittiin ). ”Mitäpä juhlitaan?” ”Sovinnon ja sovun päivä”

25 Postikortti ”Rauhanrakentamisen ja sovun päivä 7. marraskuuta”
Postikortti ”Rauhanrakentamisen ja sovun päivä 7. marraskuuta”. Tekstissä lukee myös ”Venäjän sotilaskunnian päivä” ja ”Suuren Lokakuun sosialistisen vallankumouksen juhlavuosi”

26 ”Onnittelut rauhanrakentamisen ja sovun päivän johdosta!”

27 Tarvitaanko Venäjällä sellaista juhlaa kuten ”Rauhanrakentamisen ja sovun päivä”? tarvitaan - 44% ei tarvita - 40% ei kantaa - 16% (Yhteiskunnallisen mielipiteen säätiö, 2004)

28 Hyväksyttekö päätöksen poistaa Lokakuun suuren vallankumouksen juhla
Hyväksyttekö päätöksen poistaa Lokakuun suuren vallankumouksen juhla? (Levada-keskus, lokakuu 2011) Kyllä % Ei % Ei kantaa %

29 Lokakuun vallankumouksen mielenosoitus Novosibirskissa 2011

30 Olivatko Lokakuun vallankumouksen seuraukset enemmän myönteisiä tai kielteisiä? Myönteisiä – 40% Kielteisiä – 29% ei kantaa – 31% (Yhteiskunnallisen mielipiteen säätiö, 2007)

31 Duuman päätös vuodelta 2004:
Rauhanrakentamisen ja sovun päivän poistamisesta "kalenterin punaisien päivien" listasta (tämä merkitsee, että se ei tule enää vapaapäiväksi); Sen sijaan 4.-lle marraskuuta päätettiin luoda uusi "kalenterin punaisien päivien" juhla - "Kansan yhtenäisyyden päivä", jonka historialliseksi pohjaksi valittiin Moskovan vapauttaminen puolalaisista sotajoukoista 4. marraskuuta v

32 Kansan yhtenäisyyden päivä Moskovan puolalaisista
”Kansan yhtenäisyyden päivä” (”Den’ narodnogo jedinstva”), 4.11 (vuodelta 2004) Kansan yhtenäisyyden päivä Moskovan puolalaisista valloittajista vapauttamisen päivä

33 Tiedettäkö Te, mitä juhlitaan 4. marraskuuta?
Rauhanrakentamisen ja sovun päivä % Kansan yhtenäisyyden päivä % Vapautuminen puolalais-liettualaisesta miehityksestä % Lokakuun vallankumouksen päivä % Jotain muuta % Ei kantaa % (Levada-keskus, tutkimus vuodelta 2010, lokakuu).

34 Mitä Te aiotte juhlia? Kansan yhtenäisyyden päivä 4.11 14%
Lokakuun vallankumouksen päivä % Ei kumpaakaan % Ei kantaa % (Levada-keskus, tutkimus vuodelta 2010, lokakuu).

35 Venäläisen nationalistit ”yksityistivät” ”Kansan yhtenäisyyden päivän”
Venäläisen nationalistit ”yksityistivät” ”Kansan yhtenäisyyden päivän”. Kuvassa ”Venäläinen marssi”

36 ”Venäläinen marssi” 4.11.2014 Moskovan Ljublinon laita-alueella.

37 Venäjän intellektuaalinen eliitti on selvästi jakautunut eri ryhmittymiin suhtautumisessaan Lokakuun vallankumoukseen: Liberaalimieliset ajattelijat erottavat Helmikuun ja Lokakuun vallankumoukset toisistaan ja asettavat ne toisiaan vastaan. Heidän mielestään olisi Helmikuun vallankumous voinut mahdollistaa Venäjän modernisoinnin ja demokratisoinnin, alun sen siirtymisestä länsimaiden suuntaan; Konservatiiveille, päinvastoin, molemmat vallankumoukset ovat vastenmielisiä. Heidän mielestään, vuoden 1917 tapahtumien syynä olivat ennen kaikkea yhteiskunnan aktiivisten sosiaalisten kerrostumien suuret ambitiot. s.o [se on] sivistyneistön ja ”alimmaisten luokkien” suuriluuloisuus. Venäjällä ei ollut vakavia sisäisiä ristiriitoja ja syitä vallankumoukseen.

38 24. 10. 14 Vladimir Putin piti pitkän puheen nk
Vladimir Putin piti pitkän puheen nk. ”Valdain foorumissa” (kansainvälinen keskustelukerho ”Valdai”). Vastaten kysymyksiin hän mainitsi, että hän on ”terveen konservatiivisuden” edustaja, ja että hän on vallankumouksien vastustaja. ”Vallankumous on huono asia. Me olemme ahmineet liikaa vallankumouksia 1900-luvulla. Me tarvitsemme evoluutiota”.

39 ”Yhtenäinen oppikirjakonseptio” Lokakuun vallankumouksesta:
annetaan pehmeä ja konfliktivapaa kuva: valtiovallan haasteena oli ongelmia, jotka piti ratkaista, ja se suoritti uudistuksia (esimerkkinä esitetään Aleksanteri II:n ja Stolypinin reformeja); opettajaa ehdotetaan korostamaan yhteiskunnan ja valtiovallan yhteistyötä, välttääkseen keskustelua valtiovallan virheistä tai haluttomuudesta kuunnella opposition mielipidettä; mutta, jatketaan ”konseptiossa”: ”radikaalit yhteiskunnalliset piirit pyrkivät löytämään Venäjän kehityksen vaihtoehtoisia teitä, joiden sisältönä olisi historiallisesti muotoillun systeemin vallankumouksellinen purku”; eli, ”konseption” mukaan, ”yhteiskunnan” on hyvä olla yhteistyössä valtiovallan kanssa; ”konseptio” ehdottaa uutta käsitettä ja termiä – ”Venäjän suuri vallankumous” vuodelle Tässä yhdistetään Helmikuun ja Lokakuun vallankumoukset, joiden tuloksena oli Venäjän valtion suurin ja perinpohjaisin transformaatio.

40 Utopian toteuttamisen alku: kansalaissota ja uusi talouspolitiikka
Utopian toteuttamisen alku: kansalaissota ja uusi talouspolitiikka. Leninistä Staliniin.

41 luotiin Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan). Elokuvassa: Tšekan jäsenet ja sen johtaja Felix Dzeržinski

42 Vuodelta 1918 alkoi Sotakommunismin vaihe, jolle oli tyypillistä hallinnon suora ohjaus ja sotilaskomento. Sen elementtinä oli  elintarvikediktatuuri. Nk. elintarvikeryhmät ja köyhien komiteat takavarikoivat viljaa talonpojilta. Tuloksena: talonpoikaisväestön jakautuminen erilaisiin keskenään riiteleviin ryhmiin.

43 Köyhien komitea – ”kombed”

44 3. maaliskuuta 1918 Brest-Litovskin kaupungissa solmittiin rauhansopimus keskusvaltojen, eli Saksan, Itävalta-Unkarin, Bulgarian sekä Turkin ja Neuvosto-Venäjän välillä, joka päätti ensimmäisen maailmansodan itärintamalla.  Venäjä menetti suuren alueen lounaassa (kuvassa).

45 Kansalaissodan kartta

46 Keväällä 1921 nälkä levisi koko maassa
Keväällä 1921 nälkä levisi koko maassa. Kaikkein huonoin tilanne oli Ukrainan alueella, Krimillä, Keski-Venäjän ja Uralin alueilla. Kuvassa: Nälkäpakolaisia, 1921

47 Mstislav Dobužinski: Petrogradin elämästä vuonna 1920. 1920

48 Mstislav Dobužinski: Taiteiden talon piha. 1920.

49 Syksystä kevääseen 1921 Tambovin alueella tapahtui suuri talonpoikaiskapina. Kapinaan osallistui noin henkeä. Kapina kukistettiin julmasti, ensimmäisen kerran Venäjän historiassa valtiovalta käytti kapinallisarmeijoita vastaan kemiallisia aseita. Kuvassa: partisaanitalonpoikaisarmeijaa.

50 Kuuluisan elokuvaohjaajan Andrei Smirnovin elokuva ”Olipa kerran eräs akka” (2011). Se oli omistettu talonpoikaisen Venäjän tuholle. Sponsoreina olivat 2000-luvun liberaalismieliset valtiovallan edustajat ja oligarkit. Smirnovin elokuvaa kutsuttiin ”kaikkein rehellisimmäksi elokuvaksi kansalaissodasta”.

51 Elokuvan ”Olipa kerran eräs akka” kohtauksia.

52 Virallisessa historiamuistissa vältetään talonpoikaiskapinan muistelemista. Muistoa bolševikkivastaisista talonpoikaiskapinoista pitävät yllä kansallismieliset ryhmät. Julisteessa lukee: ”Sankarit eivät kuole! ”

53 16. elokuuta 2015 Moskovassa pidettiin nk
16. elokuuta 2015 Moskovassa pidettiin nk. ”Venäläisen sektorin” memoriaalimielenosoitus Tambovin kapinan uhrien muistoksi. Julisteessa lukee: ”Kansanmurha Tambovin alueella”.

54 Mielenosoittajat kutsuivat Nyky-Venäjän valtiovaltaa ”neobolševikeiksi” ja vaativat sitä katumaan syntejään.

55 Valtiovallat eivät tee mitään Tambovin kapinan uhrien muiston ikuistamiseksi. Useammista Tambovissa pystytetyistä monumenteista, joihin rahaa kerättiin asukkailta, on jäänyt jäljelle vain yksi.

56 Muistomerkki Tambovin musikalle Tambovissa. 2007

57 Maaliskuussa 1921 tapahtui merkittävä kapinayritys bolševikkejä vastaan, Kronstadtin laivastotukikohdan sotilaiden kapina. Joukko anarkistimatruuseja ja sotilaita nousi bolševikkivaltaa vastaan. Kuvassa: Kronstadtin kapina, maaliskuu 1921.

58 17. ja 18. maaliskuun välisenä yönä Kronstadt valloitettiin; noin 2200 henkeä ammuttiin, karkotettiin Kuvassa: Puna-armeija hyökkää Kronstadtiin.

59 Vuonna 1994 presidentti Boris Jeltsin allekirjoitti ukaasin luoda muistomerkki kapinan uhrien muistoksi ja rehabilitoida heidät. Kuitenkin muistomerkkiä ei ole valmistettu.

60 Ainoa muistomerkki Kronstadtin uhrille: teksti ”Kronstadtin kapinan uhrien muistoksi” lisättiin Kronstadtin Ikuiseen tuleen vuonna 2014.

61 Sosiaaliset protestit ja kapinat näyttivät, että sotakommunismin politiikka ei voitu jatkaa. Vuonna 1921 maaliskuussa otettiin käyttöön nk. ”Uusi talouspolitiikka” (NEP). Sen pääsisältönä oli: elintarvikkeiden takavarikoinnin (prodrazvjorstka) poisto ja elintarvikeveron ottaminen käyttöön sen sijaan; sallittiin yksityiskauppa; sallittiin pitää erimuotoista omaisuutta; sallittiin vapaa yksityiskauppaa; sallittiin erimuotoista omaisuutta; sallittiin ulkomaiset lainat.

62 Kauppa Uuden talouspolitiikan aikana

63 Vitriinejä ja mainoksia Uuden talouspolitiikan aikana.

64 Mainoksia Uuden talouspolitiikan aikana

65 29. joulukuuta 1922 allekirjoitettiin sopimus Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan, Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan, Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan ja Taka-Kaukasian sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan välillä Neuvostoliiton luomisesta. Kuvassa: Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, 1922

66 Stalin ottaa vallan käsiinsä
Stalin ottaa vallan käsiinsä. Neuvostoliitto 1930-luvulla: kollektivisointi, suuret rakennustyöt ja suuri terrori

67 Lenin kuoli Jono halukkaita surusaliin hyvästelemään Leninin kanssa (Liittojen talo, Moskova).

68 Väliaikainen puinen mausoleumi, johon haudattiin talvella 1924 Leninin balsamoitu ruumis.  

69 Kolmas Leninin mausoleumi, konstruktivismin muistomerkki
Kolmas Leninin mausoleumi, konstruktivismin muistomerkki. Arkkitehti Aleksei Štšusev, rakennettu vuonna 1930.

70 Lenin oli neuvostoajan historiallisen mytologian päähahmo, jopa silloin kuin maassa vallitsi Stalinin henkilökultti. Leninin hahmo ikään kuin pyhitti Stalinia. Juliste ”Kunnia Lokakuun suurille johtajille!” 1930-luku.

71 Juliste ”Suuri Lenin valaisi tiemme!” 1970-luku.

72 Juliste ”Lenin, Lokakuu, Rauha”. 1987

73 Vuonna 1991 koko Neuvostoliitossa oli vähän yli 14 000 Leninin patsasta.

74 Neuvostoajan jälkeisessä historiallisessa mytologiassa Leninin hahmo jäi tarpeettomaksi, samalla tavalla kuin vallankumouksen ylistäminen. Maan jeltsininaikainen liberaalimielinen johto oli selkeästi bolševikki- ja kommunistisvastainen; Putinin ajan uusi historiapoliittinen konsepti, johon kuuluu mm. vallankumousvastaisuus, myös suhtautuu Leninin hahmoon välinpitämättömästi ellei kielteisesti; Kuitenkin yhteiskunnallisen sovun säilyttämisen tarkoituksessa lähes kaikki Leninin patsaat ovat edelleen paikoillaan ja Leninin mausoleumikin seisoo edelleen Kremlin edessä.

75 Leninin kuoleman jälkeen jäi neljä puolueen johtajista valtaanpyrkijöiksi: Lev Trotski, Josef Stalin, Grigori Zinovjev, Lev Kamenev

76 „Oikeisto-opposition“ johtaja Nikolai Buharin. Teloitettu vuonna 1938
„Oikeisto-opposition“ johtaja Nikolai Buharin. Teloitettu vuonna Rehabilitoitu vuonna 1988.

77 Stalin sai vallan käsiinsä Leninin kuoleman jälkeen eräitten puolueensisäisten intrigien avulla:
ensiksi hän liittoutui Kamenevin ja Zinovjevin kanssa taistelemaan Trotskia vastaan; vuonna 1925 taisteli Kamenevia ja Zinovjevia vastaan; vuonna 1927 liittoutui Buharinin kanssa Trotskia, Kamenevia ja Zinovjevia vastaan, ja voitti; tämän jälkeen Stalin otti käyttöön osittain Trotskin ja puolueen vasemmistosiiven ”talousdiktatuuria” ja ”huipputeollistamista” muistuttavan ohjelman ja taisteli Buharinia (oikeisto-oppositiota) vastaan (1928).

78 Vuonna 1929 Stalin pääsi diktaattoriksi
Vuonna 1929 Stalin pääsi diktaattoriksi. Juliste ”Neuvostojen maan kapteeni vie meidät voitosta voittoon!”

79 Juliste «Teollistamisen puolesta
Juliste «Teollistamisen puolesta!» Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma (1. pjatiletka)  (1928—1932) Toinen viisivuotissuunnitelma  (1933—1937) Kolmas viisivuotissuunnitelma   (1938—1942)

80 Neuvostoliiton teollisia komplekseja 1930-luvulla

81 Dnjeprin vesivoimala eli DneproHES Zaporožjessa. Rakennettu 1932
Dnjeprin vesivoimala eli DneproHES Zaporožjessa. Rakennettu Valokuva vuodelta Nykyään Ukrainan suurin vesivoimalaitos.

82 Turkestanin-Siperian rata (Turksib), Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman yksi ensimmäisistä rakennuskohteista. Yhdisti Keski-Aasian ja Siperian. Rakennettu vuonna 1930.

83 Kaivos- ja teollisuuskaupunki Magnitogorskin rakentaminen tyhjästä
Kaivos- ja teollisuuskaupunki Magnitogorskin rakentaminen tyhjästä. Rakennettu vuonna 1929  

84 Magnitogorskin tehtaan rakentajia

85

86

87 15. toukokuuta 1935 avattiin Moskovan metron ensimmäinen linja
15. toukokuuta 1935 avattiin Moskovan metron ensimmäinen linja. Valokuvassa: metroasema ”Komsomolskaja”.

88 Kesästä 1929 alkoi talonpoikaiston pakkokollektivisointi
Kesästä 1929 alkoi talonpoikaiston pakkokollektivisointi. Juliste ”Mene kolhoosiin”

89 Stalin väitti, että 5% talonpojista, eli 6,2 miljoonaa ovat ”kulakkeja”, jotka pitää likvidoida luokkana. Juliste: ”Kulakki-nylkyri”, ”Leipähämähäkki”

90 Juliste ”Tuhotaan kulakki luokkana”

91 ”Kulakkiperhe” karkotettu omasta talostaan
”Kulakkiperhe” karkotettu omasta talostaan. Donetskin alue, 1930-luvulla.

92 ”Kulakkien” omaisuuden takavarikointi, Udatšnoje’n kylä, Donetskin alue, 1930-luku.

93 Kulakiston poiston ja kollektivisoinnin uhreja:
Ainoastaan virallisten raporttien mukaan oli pakkosiirretty omilta asuinpaikoiltaan perhettä, eli noin kaksi miljoona henkeä. Kokonaisuudessa pakkosiirrettyjä oli huomattavasti enemmän; OGPU:n (Yhdistetty valtiollinen poliittinen virasto, eli entinen Tšeka) salaisen raportin vuodelta 1934 mukaan kuoli matkan varrella noin 90 000 kulakkia tai perheenjäsentä ja vielä 300 000 kuoli karkotuspaikoilla nälkään ja sairauksiin; Kulakkien pakkosiirto ja omaisuuksien takavarikointi jatkui seuraavinakin vuosina. Tutkijoiden mukaan, kokonaisuudessa kulakkivastaisen politiikan uhreiksi joutui 4 miljoonaa henkeä, joista pakkosiirrettyjä oli 2,5 miljoonaa. Karkotuspaikoilla kuoli henkeä.

94 Kulakiston poiston ja kollektivisoinnin tulokseksi vuosina 1932—1933 Neuvostoliitossa alkoi nälkä. Kuolivat seitsemästä kahdeksaan miljoonaa henkilöä. Kaikkein kärsineinä alueina olivat Ukraina, Volgan alue, Pohjois-Kaukasia, Kazakstan ja Siperia.