Suvi Jutila, w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto

Esitys aiheesta: "Suvi Jutila, w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Suvi Jutila, w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto
TOIMIVA OPETUSSUUNNITELMA OPINTOJEN MITOITTAMISEN NÄKÖKULMASTA Suvi Jutila, w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto Kuva Jukka Savilampi

2 RAKENNETAAN TOIMIVA OPETUSSUUNNITELMA YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN
PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS 1. ANALYSOIDAAN KOULUTUKSEN PERUSTEHTÄVÄ 2. MÄÄRITELLÄÄN KOMPETENSSIT JA ASETETAAN TAVOITTEET 4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN 3. VALITAAN OIKEA OPETUSSUUNNITELMAMALLI 5. PYSTYTETÄÄN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ SEURANTAA VARTEN Kun määritellään ydinsisältöjä ja mitoitetaan opintojaksoja, täytyy 3 ensimmäistä prosessin kohtaa olla hyvin tehtynä, jotta mitoittaminen ja esim. ydinainesanalyysit olisi mahdollista, mielekästä ja järkevää tehdä. Akateeminen opetussuunnitelmatyö ja Anna Aikaa Ajatella -kirjat löytyvät osoitteesta

3 OPINTOPOLKU OPETUSSUUNNITELMASSA
4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN Onneksi tehtiin ydinainesanalyysit kunnolla CORE-EDIT MITOITUS OPAS TYÖ- TAVAT ENPÄ UNOHDA TEHDÄ KUNNOLLISTA OPINTO-OPASTA Anna aikaa ajatella YDINAINES INNOSTAVA HAVAINNOLLINEN OPINTO-OPAS OPINTOPOLKU OPETUSSUUNNITELMASSA Kun muotti on valittu, se täytetään ydinsisällöillä ja opetusmenetelmillä, jotka annostellaan mitoitusohjeen mukaan. Ylitäyttöä on aivan erityisesti varottava. Asko 2004

4 Myös henkilökunta pystyy seuraamaan opiskelijoiden etenemistä
OPINTOJEN ETENEMINEN KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE Ajankäytön seuranta AJANKÄYTÖN HALLINTA Olli opiskelija TOTTA TOTISESTI! KEVÄÄN TASOTESTI LÄHESTYY. TÄYTYNEE OPISKELLA TÄYDELLÄ TEHOLLA HOPS TYÖELÄMÄ OPINTOPOLKU 1.vsk. 2.vsk. 3.vsk. 4.vsk. 5.vsk. Myös henkilökunta pystyy seuraamaan opiskelijoiden etenemistä tehokkuus- ja vaikuttavuus mittareiden avulla TYÖELÄMÄ PALAUTE

5 Mitoittamisen reunaehdot selvitettävä tarkoin
TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN Mitoittaminen joko todellisen tiedon perusteella tai annettujen ohjeiden mukaan (esim. Anna aikaa ajatella –kirjan avulla). (vrt. intuitiivinen mitoittaminen ja kertoimien käyttö) Mitoitusoppaan kertoimet pohjautuvat syvällisen oppimisen tavoitteluun ei selviytymiseen ja minimityöhön, jolla opintojaksoista pääsee läpi Jokaisella opetustavalla on omat kertoimensa, jolla voidaan määritellä opiskelijalle oppimiseen varattava kokonaisaika Mitoittamisen reunaehdot selvitettävä tarkoin Mitoituksessa keskityttyvä pelkästään työtunteihin ei ajatteluun pisteillä MITOITUS OPAS Anna aikaa ajatella INTUITIIVINEN MITOITUS: Jos kaikki opettajat intuitiivisesti mitoittavat yhteen laskettaessa tunteja huomataan, että tutkinto on liian laaja. Jos ei keskustella yhteisistä pelisäännöistä (paljonko aikaa annetaan opiskelijalle esim. yhtä luentotuntia kohden omatoimiseen opiskeluun) opintopiste ei ole yhteismitallinen MITOITUSOPPAAN AVULLA: Mitoitusopas on ohjenuorana, kun aletaan sopimaan mitoittamisen periaatteista. Raami = reunaehtoja, jossa opettajat liikkuvat esim. salivaraukset, periodin jaksotus ja muut opintojaksot, rahalliset resurssit ja opiskelijamäärät Opintoviikkokäsitteen vääristymä ja kurssien ylikuormittuneisuus, Lukujärjestyksen laatiminen Jos yhteistyö osastossa ja laitoksissa ja yliopistoissa/korkeakoulussa ei toimi ja asioita ei ole perusteellisesti suunniteltu kokonaisuutta ajatellen, on yksittäisen opettajan mahdotonta alkaa yksin mitoittamaan omaa kurssiaan. Mitoitusvirhe on luvallista tehdä vain positiiviseen suuntaan, jolloin aikaa varataan hieman yli todellisen tarpeen

6 SISÄLTÖJÄ PAISUTTAMATTA
MITOITTAMINEN Työajan ainoa käyttökelpoinen perusyksikkö on tunti UUSI 300 op 1 opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan työtä, joka on 60 opintopistettä (op) Vuotuinen työaika on 1600 h, jos tehollisia opiskelukuukausia on 10 kk  työaika 160 h/kk ja kun kuukaudessa on 21 työpäivää, yhdelle päivälle jää 7,6 h työaikaa. 1600 h opiskelijan työtä on 60 opintopistettä  1 op = 1600/60 = 26,67 h opiskelijan työtä eli 1 h = 0,0375 op X op * 26, 67 = Y h eli (1) X op = Y h * 1/26,67 = Y h * 0, (2) , missä X = opintopistemäärä ja Y = opiskelijan opiskelutyö tunteina 1.kaava:Tiedetään että 3 op kurssi  3*26,67 h = 80 h opiskelijan työtä 2.kaava:Tiedetään, että opiskelijan pitäisi käyttää 150 h tähän työtä, jotta hän voisi hallita kaikki asiat  150 h*1/26,67 =150h*0,0375 = 5,625 op TÄYDELLINEN UUSMITOITUS SISÄLTÖJÄ PAISUTTAMATTA 2 x 1600 tuntia = 2 x 60op =120 op 3200 tuntia Jos tehollisia opiskelukuukausia on 9 niin työaika on n.8,5h/työpäiväpäivä 3 x 1600 tuntia = 3 x 60op 180 op 4800 tuntia vuodet rakenteellisesti yhteismitallisia

7 Opetusmuodot ja mitoitus
OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN Anna Aikaa Ajatella -kirjassa Opetusmuodot ja mitoitus Punaisella merkityt ykköset ovat opettajan pitämiä kontaktiopetustunteja Opetusmuodot Opetusmuodot on luokiteltu käytettyjen opetusmenetelmien mukaan Tärkeimmät opetusmuodot ovat esittävä opetus, toiminnallinen opetus, tehtäväohjattu opetus, kirjallisuudella opetus ja virtuaaliopetus Arviointimenetelmä vaikuttaa opiskelun kuormittavuuteen. Syventävät opinnot ja aine-/perusopinnot erotetaan toisissaan mitoitettaessa. Syventävissä opinnoissa opiskelijan itsenäisen opiskelun kerroin on kerrottava 2:lla. Suhdeluvut aine- ja perusopinnoille Esittävä opetus Suhdeluku Opiskelijan kokonaistyömäärä luennot: 1:1 tai 1:3 => harjoitukset: 1:2 => 3 Toiminnallinen opetus minimi kerroin 1:2 => 3 aktivoivat luennot: 1:2 => 3 ohjatut harjoitukset: 1:3 => 4 aktivoiva havainnollistaminen: 1:1 tai 1:2 => Työharjoittelu Ongelmakeskeinen opetus: 1:5 => 6 seminaarit: 1:2 => 3 Tehtäväohjattu opetus Esim. kirjallinen tuotos, artefakti, esittävä tuotos, autenttinen tehtävä Kirjallisuudella opetus kirjallisuus oheislukemistona Kirjallisuus suoritetaan erikseen kirjatenttinä (Anna Aikaa Ajatella, s.58) Kirjallisuudesta vaaditaan erillinen suorite (yksi lukukerta lasketaan s.59) Kirjallisuus hakuteoksen tapaan käytettynä (yksi lukukerta lasketaan s.59) Virtuaaliopetus Samat kertoimet, mutta huomioidaan 8-24h opetusympäristöön tutustumista Tehtäväohjattu opetus= ei lainkaan kontaktiopetustilanteita OPINTO-OPAS Opetusmuodot  Kertoimet tutkimustiedon pohjalta

8 Suhdeluvut mitoittamisessa
Anna Aikaa Ajatella -kirjassa suhdeluvut esitetty muodossa 1:2 tai 1:1 jne. Suhdeluvuista vähän tutkimustietoa saatavissa Tärkeää koulukohtaisesti sopia, että kaikki opettajat käyttävät samoista opetusmuodoista samoja suhdelukuja -> kurssien kuormittavuus keskenään vertailukelpoista Suhdeluvut suuntaa antavia Varmistettava, että opiskelija pystyy myös käytännössä tekemään suunnitellut opiskelutunnit. Arviointimenetelmät ovat hyvä keino ohjata opiskelijan ajankäyttöä!

9 Arviointimenetelmän vaikutus mitoitukseen
Arviointimenetelmiä: Perinteinen tentti muunnoksineen Tehtäväksi annot Jatkuva arviointi Mitoittaminen: Perinteinen tentti: jokaista 40h opiskelijan työtä varataan 8h tenttiin valmistautumisaikaa Tehtäväksi annot: Jos kirjallinen tuotos Siihen varattava aikaa. Myös kirjallisuuteen perehtymiseen varattava aikaa. Jatkuvassa arvioinnissa ei tarvitse opiskelijalle varata aikaa erikseen kurssin suoritukseen. Huom. tällainen menetelmä lisää opiskelijoiden aktiivisuutta kurssin aikana yleisesti VAIKUTUS MITOITTAMISEEN Arviointimenetelmä ohjaa opiskelijan ajankäyttöä

10 opintojaksot opetussuunnitelmaksi
CoreEdit opintojaksot opetussuunnitelmaksi Esite osoitteessa:

11 opintojaksojen ryhmittely kokonaisuuksiin
opintojaksoista perustiedot ydinainesanalyysi mitoitus opintopisteinä opetusmuodot & arviointimuodot opintojaksojen ryhmittely kokonaisuuksiin esim. perus-, aine-, syventävät opinnot kokonaisuuksien laajuudet opintopisteinä opetussuunnitelmasta koulutusohjelman tavoitteet (tavoiteltavat kompetenssit) ja kompetenssien ja opintojaksojen väliset yhteydet opintojaksojen hierarkia graafinen esitys opetuksen tuottajatahot

12 CoreEditin yhteistyötä edistäviä elementtejä
1. CoreEdit tekee näkyväksi opetussuunnitelman kokonaisuuden Ohjelman kompetenssiyhteenvedon avulla voidaan jo suunnitteluvaiheessa seurata opetussuunnitelmalle annettujen tavoitteiden toteuttamista kokonaisuuksittain tai opintojaksoittain. CoreEditissä opintojaksoja voidaan järjestellä erilaisiksi kokonaisuuksiksi valitun opetussuunnitelmamallin mukaan. CoreEdit tekee näkyväksi koko koulutusohjelman tavoitteiden ja yksittäisten opintojaksojen yhteydet. Kompetenssien yhteenveto

13 2. CoreEdit mahdollistaa yhteisen ja yhtäaikaisen opetussuunnitelman laatimisen ja kehittämisen
CoreEdit on kaikille yksikön opettajille yhteinen työtila, jossa jokaisen käyttäjän tekemät muutokset näkyvät välittömästi toisille käyttäjille. Tiedon reaaliaikaisuudella ja avoimuudella pyritään poistamaan opintojaksojen sisältöjen päällekkäisyydet ja sillä voidaan esittää opintojaksojen keskinäiset riippuvuudet. Opintojaksojen riippuvuusgraafi 3. CoreEdit varmistaa, että yksikön opetuksen mitoittaminen tapahtuu samoilla periaatteilla Eri opetusmuototyypeille on annettu tietty kerroin sen perusteella, voiko oppiminen tapahtua pelkästään kontaktiopetuksessa vai tarvitaanko itsenäistä työtä. Kertoimet kuvaavat paljonko opiskelija tarvitsee aikaa suhteessa kontaktiopetustunteihin oppiakseen tarvittavat tiedot ja taidot. CoreEdit mahdollistaa näiden kertoimien muokkaamisen kunkin yksikön tarpeisiin sopivaksi. Tällöin tehdyt muutokset päivittyvät jokaisen opintojakson mitoituksen laskentakaavaan. Näin varmistetaan yksikön sisällä opintojaksojen mitoitusperusteiden yhdenmukaisuus.

14 Esimerkkejä opintojen mitoittamisohjeista
Kukin yliopisto on toiminut oman toimintakulttuurin mukaan opintojen mitoituksessa HELSINGIN YLIOPISTO, Bioteknillisen tiedekunnan opintolaskuri OULUN YLIOPISTO, Teknillinen tiedekunta OULUN YLIOPISTO, Humanistinen tiedekunta HELSINKI, teologinen tiedekunta KoMiTi-hankkeen mitoituskehikko verkko-opinnoille KoMiTi-hankke: Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi toisissa yliopistoissa johto määrää, miten mitoitetaan, kun taas toisissa yliopistoissa laitokset ovat saaneet päättää hyvinkin pitkälle mitä ja miten mitoitetaan. On myös koulutusaloittain koko Suomen yliopistojen yhteisiä mitoitusfoorumeja Toisissa yliopistoissa/laitoksissa on julkaistut ohjeet, mutta monissa ei julkaista ainakaan koko kansan nähtäville.

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Tehtävä 1. Aiemmin Algebran kurssi (2ov) sisälsi 27h luentoja ja 39h harjoituksia. Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen kurssinsa olisi Anna Aikaa Ajatella kirjan mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli? Algebran kurssi on peruskurssi. Huom. 2ov on 80h opiskelijan työtä ja siis uuden opintopistelaskennan mukaan tämä työmäärä vastaa 3 opintopistettä. 2ov on 80h opiskelijan työtä ja siis uuden opintopistelaskennan mukaan pitäisi olla 3 opintopistettä. Yliopistossa korostetaan oman työskentelyn/opiskelun tärkeyttä. Opiskelu tapahtuu ajassa ja nimenomaan opiskelijan omassa ajassa.

16 Ratkaisu 1. (Peruskurssi)
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijan luennoista ja harjoituksista kertyvä työmäärä: A) aktivoivat luennot + toiminnalliset/ohjatut harjoitukset = 27h*3 + 39h*4 = 237h B) esittävät luennot + esittävät harjoitukset = 27h*2 + 39h*3 = 171h Arviointimenetelmän vaikutus opiskelijan työmäärään: Jos kurssilla on perinteinen tentti: (X/40h)*8h = esim. (171h/40h)*8h = 34,2h Jos kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia: Ei lisää opiskelijan työmäärää. Jos kurssilla vaaditaan erillinen tuotos: Tapauskohtaisesti selvitettävä Kurssin opiskelijan työmäärä on, jos siihen sisällytetään perinteinen tentti, 171h + 34,2h = 205,2h tai 237h +47,4h =284,4h. Opintopisteinä tämä on 205,2h * 0,0375 = 7,70 tai 284,4h * 0,0375 = 10,67 (tavoitteena, että 2 ov (80h) on 3 op (80h)) Suvi 2004

17 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
CASE TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Lasketaan Turun Ammattikorkeakoulun mitoitusohjeen (Koostanut Eeva Harjulahti) avulla kuvitteellisen kurssin opintopistemäärä

18 Oppimismuodot Opiskelijan itsenäinen työ/1 kontaktiopetustunti tehtävä 1. Opettajan esitys 1.1 Luento Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; luento tiedonhakupaikkana Ennakko- tai jälkitehtävä; tehtävän suoritus osoitettava 1.2 Demonstraatio Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; dem. tiedonhakupaikkana ½-2 Valmistautuminen tai jälkitehtävä; ½ tuntia/aihealue tai vaativuus 2. Toiminnallinen opetus 2.1 Työpaja (=tehtäväohjattu) Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; tehtävä työpajan alussa Valmistautuminen (½-1) tai jälkitehtävä (½-1) 2.2 Laboraatio ½-1 Valmistautuminen (sis. harjoitt.); ½ tuntia/aihealue tai vaativuus 2.3 Näyttölaboraatio Harjoittelu ½/aihe 2.4 Opintokäynti Ei ennakko- eikä jälkitehtävää; tiedonhakupaikkana 1-2 2.5 Harjoittelu / Kliininen harjoittelu Itsen. työsk. sisältyy tuntimäärään; arvioidaan erikseen 2.6 PBL-tutoriaalit 2 Tieto ja jäsentely osoitetusta kirjallisuudesta 3 ed. + tiedonhaku, arviointi ja jäsentely 2 tietokannasta 4 itsenäinen tiedonhaku, arviointi ja jäsentely väh. 2 tietokannasta 2.9 Seminaari Osallistuminen; työhön tutustuminen Oma esitys tai opponointi 2.10 Projekti Tehdään projekteittain 2.11. Instrumenttiopetus 3. Kirjallisuuteen pereht. Luettuja sivuja/tunti 3.1 Oheislukemisto Sisältyy itsenäiseen työskentelyyn 3.2 Tentittävä 10 Helppo tai luennoilla käsitelty 5 terminologialtaan vaikea tai itsenäinen kirjatentti 4. Kirjallinen tuotos Kirjoitettuja sivuja/tunti 4.1 Päiväkirja tms. 1 Ei kirjallisuutta 4.2 Essee, referaatti Kirjallisuuspohjainen; kirjoitelma + lähteiden käyttö 4.3 Opinnäytetyö 1/4 tutkimuksellinen työ 5. Muu Tenttiin valmistautuminen luentomuistiinpanojen kertaus 5t/op Verkossa oppiminen määräytyy samoin perustein kuin muukin opetus, 1.kerrala huomioidaan

19 Opetusmuodot ja mitoitus
OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN AMK (Turku) Opetusmuodot ja mitoitus Kirjallisuuteen pereht Luettuja sivuja/tunti Oheislukemisto Tentittävä (helppo/ luennolla käsitelty) Tentittävä (terminologialtaan vaikea tai itsenäinen kirjatentti) Kirjallinen tuotos Kirjoitettuja sivuja/tunti Päiväkirja tms. 1 Essee, referaatti 1/2 Opinnäytetyö ¼ Verkossa oppiminen määräytyy samoin perustein kuin muukin opetus, 1.kerrala huomioidaan Tenttiin valmistautuminen luentomuistiinpanojen kertaus 5t/op Opetusmenetelmän suhde opiskelijan työmäärään Suhdeluku =>Opiskelijan työ Opettajan esitys (esittävä opetus) luennot: 1:0 tai 1:0,5 => 1 – 1,5 h Demonstraatio: 1:0 tai 1:2 => 1 – 3 h Toiminnallinen Työpajatyöskentely/tehtäväohjattu opetus: 1:0 tai => 1 h 1:0,5 – 2 => 1,5 – 3 h Laboraatio: 1:0,5 tai 1:1 => 1,5 – 2 h Näyttölaboraatio: 1:0,5 tai 1:1 => 1,5 – 2 h Opintokäynti: 1:0 tai 1:1 – 2 => 1 – 3 h Harjoittelu / Kliininen harjoittelu: 1:0 => 1 h PBL-tutoriaalit 1:2 – 4 => 3 – 5 h seminaarit: 1:0,5 tai 1:2 => 1,5 – 3 h Projekti Instrumenttiopetus OPINTO-OPAS+ OPETTAJIEN YHTEISTYÖ Opetusmuodot  Suhdeluku opiskelijan työlle Suvi 2005

20 Tehtävä 2. Aiemmin tosiologien opintojakso (2ov) sisälsi 20h luentoja ja 10h työpajatyöskentelyä. Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen opintojaksonsa olisi uusilla mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli?

21 Ratkaisu 2. Opiskelijan luennoista ja työpajasta kertyvä työmäärä:
luennot 1:0 + työpajatyöskentely 1:0 => 20h*1 + 10h*1 = 30h luennot 1:0 + työpajatyöskentely 1:1 tai 1:2 => 20h*1 + 10h*2 = 40h tai => 20h*1 + 10h*3 = 50h luennot 1:0,5 + työpajatyöskentely 1:0 => 20h*1,5 + 10h*1 = 40h luennot 1:0,5 + työpajatyöskentely 1:1 tai 1:2 => 20h*1,5 + 10h*2 = 50h tai => 20h*1,5 + 10h*3 = 60h Tenttiin valmistautumiseen varataan aikaa 5 h/op ja 1op on 26,67 h opiskelijan työtä -> yhdestä opintopisteestä varataan aikaa prosentteina 5/26,67*100 = 18,74%. Opiskelijan lopullinen työmäärä (y) tunteina, kun mukana on tenttiin valmistautuminen, voidaan laskea kaavalla 30 h + y*0,1874 h = y 30 h = y(1-0,1874) y = 30 h / (1-0,1874) y = 36,92 h Opintopisteinä tosiologian opintojakso tämä on 36,92 h*0,0375 = 1,38 op tai maksimissaan 73,85 h*0,0375 = 2,77 op

22 YLIKUORMITTUNUT OPISKELIJA MINIMOI OMAN
AJANKÄYTTÖNSÄ JA KESKITTYY VAIN KURSSIN LÄPÄISYYN YMMÄRTÄVÄÄN OPPIMISEEN VAADITTAVA TODELLINEN TYÖMÄÄRÄ MINIMILÄPÄI- SYYN VAADIT- TAVA TODEL- LINEN TYÖMÄÄRÄ OPISKELIJA- POLUN MAH- DOLLISTAMA TODELLINEN TYÖMÄÄRÄ TODELLINEN OPISKELIJAN TEKEMÄ TYÖ VAIKUTTAA: -YKSILÖLLISET TEKIJÄT (MOTIVAATIO, KYVYT..) -OPPIMISEN KUMULOI- TUMINEN -VAIKEUSTASO -OPETUKSEN JA OHJAUKSEN LAATU VAIKUTTAA: -OPINTOJEN RAKEN- TEEN SAMANA PYSY- MINEN (TENTIT, HARJOITUSTYÖT...) NÄYTTÄÄ VAKIOITU- VAN VAIKUTTAA: -YHTÄ AIKAA TOTEUTU- VIEN OPINTOJAKSO- JEN MÄÄRÄ -KURSSIEN PIRSTALEI- SUUS -OPISKELIJAN KURSSI- AHNEUS VAIKUTTAA: -EDELLISTEN LISÄK- SI MYÖS OPISKE- LUN ULKOISET TEKIJÄT (PERHE, TYÖ, ELÄMÄNTI- LANNE, TOIMEEN- TULO...) 40 t 8 t 20 t 12 t JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:

23 AIKA JA OPISKELU? -OPISKELIJAN TEHTÄVÄ:
KÄYTTÄÄ AIKAA OPISKELUUN (MIN 40 h/vk); OPPIMINEN TAPAHTUU OPISKELIJAN AJASSA -OPPIMINEN EI YLEENSÄ EHDI TAPAHTUA OPETUS- TILANTEEN AIKANA -OPISKELU JOKA EI PALVELE OPPIMISTA SITOO SEKÄ OPISKELIJAN ETTÄ OPETTAJAN AIKAA -JOS OPISKELIJA EI KÄYTÄ TARPEEKSI AIKAA YMMÄRTÄÄKSEEN ASIOITA, OPISKELU EI PALVELE KETÄÄN -OPISKELIJAN KANNATTAA PYRKIÄ KILPAJUOKSUSTA AJAN KANSSA YHTEISTYÖHÖN AJAN KANSSA (AJANKÄYTÖN HALLINTA)

24 Lukujärjestys 30h Elektroniikan koulutusohjelman lukujärjestys (2004)
Nimi: Kalle Kiila Lukujärjestys viikko: 41 klo ma 4.10. o.tapa ti 5.10. ke 6.10. to 7.10. pe 8.10. la 9.10. su 7-8 8-9 Mat.PKI H Johd.o L L  Johd.o   Li 9-10 10-11 FY Tekn.eng Mat.alg   11-12 12-13 Mat.alg  L 13-14 Mat.alg  14-15 H  15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 24-01 Elektroniikan koulutusohjelman lukujärjestys (2004)

25 Varataan opiskelulle aikaa
Varataan aikaa ½ h luennoille (2h luento) valmistautumiseen Varataan aikaa 3h harjoituksiin (2h harjoitukset) valmistautumiseen Ajankäytön ohjaus ja suunnittelu: Pienryhmäohjaajien sivut  Aina Ajoissa? 

26 Lukujärjestys 48 h ½ h omaa opiskelua 2h luentoa kohden
Nimi: Kalle Kiila Lukujärjestys viikko: 41 klo ma 4.10. o.tapa ti 5.10. ke 6.10. to 7.10. pe 8.10. la 9.10. su 7-8 8-9 Mat.PKI H Johd.o L L  Johd.o   Li 9-10   Johd.o HT  10-11 FY Tekn.eng Mat.alg   11-12 HT 12-13 Mat.alg  L  FY OL  13-14 Mat.alg  HTR  14-15 H  HTR OL   15-16  OL 16-17 17-18 18-19 OL 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 24-01 ½ h omaa opiskelua 2h luentoa kohden 3h omaa harjoittelua 2h harjoitusta kohden

27 Opetussuunnitelman arviointi yliopistoihin ja korkeakouluihin
SEURANTAA: - OPETUSSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ (mitoitus, kuormittavuus, kurssisisällöt, ydinainesanalyysit) OPINTOJEN ETENEMINEN; OPINTOPOLUT (ajankäyttö,valmistuminen, kurssien läpipääsyprosentit, työssä käynti) OPETUKSEN JA OPPIMISEN LAATU (sisällöt, prosessit, arviointimenetelmät, tasotestit, Hopsit/portfoliot) PALAUTEET JA VIESTINNÄN LAATU (opiskelijapalaute kursseista ja koulutuksesta, OPS-viestintä, mielikuvat, imago) TYÖELÄMÄPALAUTE JA TYÖLLISTYMINEN PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS 1. ANALYSOIDAAN ARVIOINNIN KOHTEET 2. MÄÄRITELLÄÄN TOIMINTATAPA JA ASETETAAN TAVOITTEET Mitkä kohdat otetaan arvioinnin kohteeksi? Mitä on jo arvioitu? Perustuuko arviot todelliseen tietoon vai yksittäisten henkilöiden mielipiteisiin? Mitä näistä kohdista voi joku yksittäinen professori tai laitosjohtaja tehdä yksin? Mikä olisi hyvä jättää ulkopuoliselle arvioijalle? Mitä voidaan tehdä yhdessä? 4. KÄSITELLÄÄN TUOTETTU TIETO YHDESSÄ JA PÄÄTETÄÄN JATKOTOIMENPITEET. KEHITETÄÄN TOIMINTAA 3. VALITAAN TEKIJÄT JA TUOTETAAN TIETOA 5. JAETAAN HYVÄT KOKEMUKSET OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINISTA MUIDEN YLIOPISTOJEN KANSSA Hyvällä opetussuunnitelman arvioinnilla voidaan kehittää opetuksen ja oppimisen laatua