FinWell – Tekesin terveydenhuollon teknologiaohjelma

Esitys aiheesta: "FinWell – Tekesin terveydenhuollon teknologiaohjelma"— Esityksen transkriptio:

1 FinWell – Tekesin terveydenhuollon teknologiaohjelma
Terveysteknologiat ja – järjestelmät PlugIT – seminaari Tietoteknia

2 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Valmisteluprojekti (ZEF Solutions Oy) 1.7. – 31.12.2003
Haastatteluihin osallistui Suomesta 123 henkilöä, joista 61 yrityksistä 30 tutkimus- ja koulutusyksiköistä 22 terveydenhuoltojärjestelmästä ja 10 rahoittajilta Ulkomailta 15 henkilöä, joista 3 Iso-Britanniasta 3 Italiasta 5 USA:sta 4 EU:n virastoista Haastatteluissa kirjattiin 578 suullisesti annettua kommenttia 528 kirjallisesti annettua kommenttia

3 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Valmisteluprojekti (ZEF Solutions Oy) 1.7. – 31.12.2003
ZEF –analyysi Kuopio (n=20) 1. Diagnostiset mittaukset ja kuvantaminen 2. Th-järjestelmien IT komponentit 3. Th:n prosessit ja toiminnanohjaus Valmisteluvaiheessa esitetty kysymys: Sijoita yllä olevat, TTT-ohjelmalle hahmotellut painotukset oheiseen ZEF-tauluun siten, että paikka kuvastaa kunkin painotuksen hankkeiden tuotto-odotuksia ja suosittelemaasi suhteellista investointiosuutta ohjelmasta?

4 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Ohjelman positiointi

5 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Arvot, visio ja missio
Ohjelman rahoittamien projektien tulee parantaa ihmisten (kansalaisten / potilaiden), yritysten ja terveydenhuollon organisaatioiden toimintakykyä, ottaa huomioon loppuasiakkaan tarpeet, parantaa tuottavuutta ja tukea terveydenhuolto-organisaatioiden henkilökunnan työtä. Visio (suuntavisio) Ohjelmaan osallistuvat yritykset, palveluntarjoajat ja tutkimuslaitokset luovat terveydenhoitoalan tuotteita, palveluita ja toimintatapoja, jotka ovat aiempaa tehokkaampia, avoimempia ja asiakaslähtöisempiä. Missio Ohjelmaan osallistuvat terveysalan teknologian yritykset luovat kansainvälisillä markkinoilla menestyviä tuotteita ja palveluita. Suomalainen terveydenhuolto selviää rakennemuutoksesta, ja siitä tulee yksi Euroopan parhaimmista järjestelmistä.

6 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Tavoitteet
Ohjelman kesto 5 vuotta – (suunnan tarkistus ohjelman puolivälissä) Syntyvä uusi liikevaihto ja vienti v. 2012 Tavoitearvo 1000 M€, josta viennin osuus 80 %. Tavoitearvoja tarkennetaan ohjelman alussa ja kuluessa Terveydenhuollon tuottavuuden ja laadun paraneminen Tavoitearvoa ei toistaiseksi aseteta. Toimeksianto ohjelman johtoryhmälle tuottavuuden mittareista. Tätä osa-aluetta tarkastellaan erityisesti pilottihankkeiden yhteydessä. Ohjelman kokoluokka Arvio150 M€, josta Tekesin osuus hieman alle puolet (47 %). Luku perustuu aiehakuihin ja alan yritysten arvioitavissa olevaan liikevaihtoon v.2002 (1,7 Mrd); arviosta puuttuvat yritykset, joiden liikevaihdosta terveydenhuollon osuus alle 50 % (esim. isot ohjelmistoyritykset) ja rakentamisen osuus. Alueelliset tavoitteet Hyödynnetään alueellinen ja alueiden välinen yhteistyö ja osaamispohja Käytetään hyväksi hyvinvoinnin osaamiskeskusverkostoa Kansainväliset tavoitteet Terveydenhuollon prosessien, toimintatapojen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen tutkiminen ja kehittäminen (“benchmarking”) valituissa kohdemaissa

7 Terveysteknologiat ja -järjestelmät budjetti
Rahoituslähde 2004 milj. € 2005 2006 2007 2008 Yhteensä Tutkimushankkeet (80 %) Yrityshankkeet (35 %) Tutka (50 %) Tekes yhteensä 5.0 2.0 12.0 5.5 7.0 14.5 9.0 16.5 16.0 4.0 11.0 25.0 35.0 10.0 70.0 Tutkimuslaitokset (20 %) 1.2 1.4 1.0 6.4 Tutka-rahoituksen piiriin kuuluvat (esim. pilotit) (50 %) Yritykset (65 %) 9.3 13.0 16.7 65.0 24,6 30,5 36,5 23,5 151,6 Ohjelman puolivälissä suunnataan ohjelman rahoitusta ja painopisteitä tarvittaessa uudelleen perustuen väliarvioon ja senhetkiseen tilanteeseen.

8 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Painotukset
Diagnostiikan ja hoidon teknologiat sis. mm. kuvantaminen, biosignaalit, in-vitro-diagnostiikka perinteisesti vahvaa vientivetoista teollisuutta Terveystietotekniset tuotteet ja palvelut toiminnonohjausjärjestelmät, e-Health-alueen ohjelmistot ja palvelut muutamia vahvoja kotimaisia ohjelmistotaloja, valtaosa liikevaihdosta syntyy kotimaassa Terveydenhuollon prosessit Uusi, haastava alue Uuden teknologian mahdollistamien uusien toimintatapojen kehittäminen Myös tilaratkaisut

9 Diagnostiikan ja hoidon teknologiat
Osa-alueella on paljon perinteikästä suomalaista tutkimusosaamista, jota käytetään hyväksi alan yritystoiminnassa. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa yhteistyötä ja synnyttää tutkimuksen kautta alalle uutta liiketoimintaa. Suomalaisen osaamisen keihäänkärkiä ovat mm. kuvantaminen ja laskennalliset menetelmät kuten röntgen (3D), magneetti, ultraääni; neurokuvantaminen; kardiologinen osaaminen; valoon liittyvät menetelmät; biosignaalit yhdistettynä esim. liikuntaan; noninvasiiviset terapeuttiset ja kirurgiset menetelmät (esim. ultraääni); laitteiden ja ohjelmistojen valmistus; kliiniskemiallisten ja bioanalyyttisten mittausteknologioiden sekä diagnostisten laitteiden valmistusteknologioiden hallinta ja kemian (reagenssi) osaaminen. Alalla vahvaa vientivetoista teollisuutta Volyymiarvio 80 milj. €, josta IVD 20 milj.€ Esimerkkialueita: biosignaalit ja anturiteknologia implantoitavat langattomat anturit miniatyrisoiminen (mm. anturit ja prosessorit) erilaiset analyysimenetelmät noninvasiiviset terapeuttiset ja kirurgiset menetelmät laboratoriodiagnostiikka, lähitestaus (point of care, POCT), koti- ja itsetestaus, hoidon seuranta erilaiset diagnoositietoon liittyvät tieto- ja näytepankit älykkäät diagnoosia tai hoitoa tehostavat ohjelmistot

10 Terveystietotekniset tuotteet ja palvelut
Terveystietotekniset tuotteet ja palvelut -osa-alue sisältää mm. eHealth-alueen ohjelmistot ja palvelu- sekä toiminnanohjausjärjestelmät. Alueella on vahvoja kotimaisia ohjelmistotaloja, mutta valtaosa liikevaihdosta syntyy kotimaassa. Tavoitteena on vahvistaa alan yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa myös tutkimustoiminnan kautta. Volyymiarvio 30 milj. €, josta toiminnanohjausjärjestelmät 20 milj. € Esimerkkialueita: potilastietojärjestelmien ja sovellusohjelmistojen yhteensopivuus järjestelmäintegraatio standardoinnin edistäminen komponenttipohjaiset järjestelmät älykkäät päätöksentekoa tai hoitoa tukevat järjestelmät palvelut ja teknologiat terveyden ja hoidon seurantaan kotona, matkoilla, työpaikoilla, harrastuksissa jne. teknologiat ja palvelut potilasprosessin eri vaiheisiin ennalta ehkäisevät toimet, riskien minimointi tutkiminen ja diagnosointi tai jatkuva monitorointi hoitovaihe toipuminen langattomat ratkaisut

11 Terveydenhuollon prosessit
Terveydenhuollon prosessit -osa-alue sisältää uuden teknologian mahdollistamien uusien toimintatapojen kehittämisen näkökulman. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja edistää terveydenhuollon kustannustehokkuutta (tuottavuutta) ja kohottaa sen laatua panostamalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnan tutkimiseen ja kehittämiseen. Volyymiarvio 40 Milj. €, josta tilaratkaisujen teknologiat 10 milj. € Esimerkkialueita: terveydenhuollon prosessit ja palveluketjut tuottavuuden ja laadun parantamiseksi tiedon logistiikkaprosesseissa muun liike-elämän oppien soveltaminen terveydenhuoltoon (KIBS, Knowledge Intensive Business Services) uudet tilaaja-tuottajamallit ja Private Public Partnership -mallit tilaratkaisujen teknologioiden painopistealueita: joustava sairaalarakennus; innovatiiviset tilaratkaisut; muunneltavat ratkaisut kilpailuetuna; korjausrakentamisen ratkaisut; tilojen ja olosuhteiden mallinnustyökalut; prosessien simuloinnin työkalut; sisäilman laatu

12 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Painotukset
Diagnostiikan ja hoidon teknologiat sis. mm. kuvantaminen, biosignaalit, in-vitro-diagnostiikka perinteisesti vahvaa vientivetoista teollisuutta Terveystietotekniset tuotteet ja palvelut toiminnonohjausjärjestelmät, e-Health-alueen ohjelmistot ja palvelut muutamia vahvoja kotimaisia ohjelmistotaloja, valtaosa liikevaihdosta syntyy kotimaassa Terveydenhuollon prosessit Uusi, haastava alue Uuden teknologian mahdollistamien uusien toimintatapojen kehittäminen Myös tilaratkaisut

13 Terveysteknologiat ja- järjestelmät Projektityypit
Yritysten t&k-hankkeet Yritysten ja julkisen organisaation yhteishankkeet tyypillisesti pilotointihankkeita Tutkimushankkeet Eri rahoittajien yhteishankkeet (Tekes, Sitra, SA, STM, RAY, Työsuojelurahasto,jne) pelisäännöt ja kriteerit tarkentuvat ohjelman kuluessa

14 Terveysteknologiat ja- järjestelmät Projektityypit
1. Yritysten t&k-hankkeet Yritysprojekteille ei ole rajattua hakuaikataulua. Tavoitteena on yhdistää alan yritysten erikoisosaamisia innovatiivisella, kaikkia osapuolia hyödyttävällä ja ohjelman tavoitteita palvelevalla tavalla. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää tulosten hyödyntämisedellytysten varmistamiseen ja yritysryhmähankkeisiin laajojen ongelmien ratkaisemiseksi riittävällä vaikuttavuudella ja uskottavuudella. Loppukäyttäjien osallistuminen projekteihin on toivottavaa Myös tutkimusyhteistyö on toivottavaa yritysprojekteissa. Yhteydenotto Tekesin teknologia-asiantuntijaan on suositeltavaa jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa. (hanketunnustelu)

15 Terveysteknologiat ja- järjestelmät Projektityypit
2. Tutkimushankkeet Julkisen tutkimuksen hakemukset tulee toimittaa Tekesin kirjaamoon viimeistään Ohjelmassa rahoitetaan sekä tarvelähtöisiä pitkällä, keskipitkällä tai lyhyellä tähtäimellä kaupallistamiseen johtavia soveltavia projekteja tutkimuksellisia että joitakin pitkän tähtäimen projekteja (ns. strateginen perustutkimus) Tekes valitsee ohjelmassa rahoitettavat projektit ohjelman johtoryhmän avustuksella. Etusijalle asetetaan hankkeet, joissa on tutkimusryhmien välistä monialaista, poikkitieteellistä yhteistyötä. Erityisesti halutaan edistää kansainvälisyyttä ja huippuluokan osaamista. Huomiota kiinnitetään tutkimustulosten kaupallistumisen ja hyödyntämisen edistämiseen ja yhteistyöhön yritysten kanssa sekä samaan aihepiiriin liittyvien tutkimus- ja yritysprojektien samanaikaiseen tai limittäiseen toteutukseen. Projektit rahoitetaan pääsääntöisesti vuoden jaksoissa, vaikka projektit voivat kestää kauemminkin. Ohjelmassa järjestetään uusia hakukierroksia mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi sitä mukaa kuin projekteja päättyy.

16 Terveysteknologiat ja- järjestelmät Projektityypit
3. Julkisten organisaatioiden ja yritysten yhteishankkeiden projektit Julkiset organisaatiot (kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, ammattikorkeakoulut, sairaanhoitopiirit) Yhteishankkeiden (pilotointi) tavoitteita terveydenhuollon prosessien/ palvelujen kehittäminen edistetään uusien teknologioiden ja uusien toimintatapojen välistä synergiaa edistetään yritysten ja julkisten organisaatioiden pitkäjänteistä yhteistä kehitystyötä Tärkeitä kehityskohteita tuottavuuden ja laadun parantamiseksi ovat esimerkiksi: systeemi-innovaatiot ja kokonaiset järjestelmät, esim. terveydenhuollon hoitoketjut ja sairaala-koti-kokonaisuus tietotekniikan käyttöönotto, järjestelmäintegraatio ja uudet toimintatavat prosessiosaamisen kehittäminen, ydin- ja tukiprosessien kokonaisuuden hallinta uudet tavat tuottaa terveyspalveluja ja roolien selkeyttäminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla uudet toimintatavat mm. hyödyntäen elinkeinoelämän puolella kehitettyjä toimintatapoja Hankkeiden ensimmäisen kierroksen hakuaika päättyy

17 Terveysteknologiat ja- järjestelmät Projektityypit
3. Julkisten organisaatioiden ja yritysten yhteishankkeiden projektit (jatkoa) tehdään yhteistyötä julkisten toimijoiden kesken sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Suositeltava hankemuoto ovat julkisen organisaation ja yritysten rinnakkaiset kehityshankkeet (kts. ohjeistus hankkeiden tuloksilla on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointipalvelujen tuottavuuteen ja laatuun hankkeet ja niiden tulokset ovat kansainvälisiä edelläkävijöitä ja referenssejä kehityskohteina ovat laajat järjestelmät ja systeemi-innovaatiot, joissa teknologiaa hyödynnetään tulokset ovat monistettavia ja laajasti hyödynnettävissä sekä julkisissa organisaatioissa että yritysten toiminnassa tuloksia voidaan hyödyntää liiketoimintana pitkällä aikajänteellä -poikkeustapauksissa voi riittävä rahoitusperuste olla tulosten hyödyntäminen pelkästään julkisella sektorilla, jos hanke on kansantalouden kannalta erityisen tärkeä ja tuloksia hyödyntäviä yrityksiä ei vielä ole hankkeita suunniteltaessa arvioidaan ennakkoon hankkeiden vaikutuksia ja projektien aikana tehdään vaikuttavuustutkimus

18 Terveysteknologiat ja- järjestelmät Projektityypit
4. Eri rahoittajien yhteishankkeet Tapauskohtaisesti tutkitaan mahdollisuus monen rahoittajan osallistumisesta projekteihin (Tekes, Sitra, SA, STM, RAY, Työsuojelurahasto, jne). Ohjelman kuluessa tarkennetaan yhteisiä pelisääntöjä ja kriteerejä.

19 Teknologiaohjelman sidokset
Tuotteet Palvelut Osaaminen TE-keskukset Tekesin teknologiaohjelma liiketoiminta ja teknologian kehitys yhteistyö muita ohjelmia: NETS, FENIX, COMBIO, NEOBIO… KTM STM EU 6. PO USA Berkeley MIT Citris Japani Sitra Työsuojelu-rahasto Suomen Akatemian ohjelmat Terveyden edistäminen Terveydenhuoltotutkimus RAY Kela Kansallinen terveysprojekti Stakes Finpro Alueelliset ohjelmat eTampere Oulu: Kasvu 2006 Tietoyhteiskunta-ohjelma Finnvera Osaamis-keskukset Tarpeiden määrittely ja projektien toteutus: yritykset, tutkimuslaitokset, julkinen sektori DM# 74683 EeS, PNu

20 Terveysteknologiat ja -järjestelmät Hallinnointi
Tukipalvelut: Viestintä (ulkoistettu) Kansainvälistämispalvelut Liiketoiminnan kehittäminen Informaatiopalvelut Ohjelman johtoryhmä * Hallinnointiprojekti Ulkoinen ohjelmapäällikkö Tekes koordinaattori (Pentti Nummi) ”Neuvottelukunta”*** Tekes ohjausryhmä ** Aihealueryhmät / miniklusterit **** Esim. Diagnostiikka Esim. Kotihoito Projektit ja niitä yhdistävät aihealueryhmät Esim. ohjelmistot Esim. Prosessit