A Ammattiosaamisen näytöt Vers Light /

A006005 Ammattiosaamisen näytöt Vers Light / 09.06.2006

Ammattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia. ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtilanteita antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa käytännön töissä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn keskeisen osaamisen sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ovat osa opiskelijan arviointia annetaan kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista.

Historiaa: Taustalla aikuisten näyttötutkinnot, joista ensimmäinen laki v Kolme erilaista tutkinto Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto ja Erikoisammattitutkinto Lisätietoja: Näyttötutkinto-opas, käsikirja tutkintojen järjestäjille ja tutkintotoimikunnille. OPH 2003.

Aikuisten näyttötutkinnoissa kolme keskeistä periaatetta: Kolmikantayhteistyö: työnantaja- ja työntekijätahojen sekä opetusalan tiivis yhteistyö tutkintorakenteesta päätettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa sekä näyttöjä toteutettaessa ja arvioitaessa. Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta. Ammattitaidon osoittaminen näytöillä.

Aikuisten näyttötutkinnot Tutkinnossa kolme eri tasoa: perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta Näytöt ovat ainoa virallinen tapa osoittaa osaamista Arviointi tapahtuu kolmikantaperiaatteella Näyttöä ei voi mukauttaa Tutkintomaksu 50,50€. Ammattiosaamisen näytöt Yksi tutkinnon taso (perustutkinto) Tutkinnon suorittamiseen liittyy aina koulutus Näytöt ovat osa opiskelijan arviointia Näytön arvioijista päättää toimielin, arvioijille ei aseteta ehtoja Näyttö voidaan mukauttaa (Huom. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto!) Ei tutkintomaksua

Mitä se ammattiosaamisen näyttö siis tarkoittikaan? uutta pakollista arviointimenetelmää ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksiin opiskelija osoittaa käytännön työtä tekemällä miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon näytöt järjestetään ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä, mutta ne voidaan toteuttaa myös oppilaitoksessa tai muilla työpaikoilla

Keskeistä on … opiskelijalla on näyttöjä koko koulutuksen ajan niin, että hänellä on ollut mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen näyttöä opiskelijalle on tärkeää saada näyttää osaamisensa tutussa ja aidossa työelämäntilanteessa näytöissä tulee olla mahdollisuus erilaisiin tapoihin osoittaa samaa osaamista eri ajankohtina ja erilaisissa paikallisissa olosuhteissa

Keskeistä on myös… näytön tulee olla niin kattava, että muita arviointimenetelmiä voidaan vähentää näytön arviointi ei saa tulla muun arvioinnin päälle Näyttöjä määrittävät lait asetukset määräykset kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto

Juhani Kettunen/

Miksi ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön: varmistamaan koulutuksen laatua ja vahvistamaan työelämäyhteyksiä yhtenäistämään opiskelijan arviointia ja antamaan palautetta opiskelijan käytännön ammattitaidosta helpottamaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään antamaan koulutuksen järjestäjille tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta tuottamaan tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin.

Opiskelijan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä antavat mahdollisuuden näyttää ammatillinen osaaminen käytännössä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua helpottavat työllistymistä.

Koulutuksen järjestäjän ja opettajan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman perusteiden ja muuttuvan työelämän tarpeiden suuntaiseksi monipuolistavat opiskelijan arviointia ja arviointimenetelmiä edellyttävät opettajien välistä sekä opettajien ja työelämän tiivistä yhteistyötä tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen ja muuhun opetukseen auttavat opettajia ylläpitämään ammattitaitoa antavat koulutuksen järjestäjälle välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi.

Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt antavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu varmistavat alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden helpottavat rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä varmistavat ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuutta eri oppilaitoksissa haastavat työyhteisön oppimaan.

Mikä on kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineisto? Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin on laadittu kansalliset ammattiosaamisen näyttöaineistot voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät, opettajat ja työpaikkaohjaajat voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistoja hyödyntävä koulutuksen järjestäjä voi varmistua siitä, että näytöt kattavat keskeisen tutkinnossa vaadittavan ammatillisen osaamisen.

Ammattiosaamisen näytöt ( vrt. entinen Nuorten näytöt! ) Lain ja asetuksen muutokset vahvistettu heinäkuussa 2005, laki voimaan Laki 601/2005 ja asetus 603/2005. Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön ammatillisessa peruskoulutuksessa alkavasta koulutuksesta lukien. Näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Ammattiosaamisen näytöillä varmistetaan koulutuksen laatu ja työelämän edellyttämän riittävän ammattitaidon saavuttaminen. Näyttöjä tulee olemaan keskimäärin … 4 / tutkinto ja ne tullaan kytkemään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisjaksojen yhteyteen. Lisätietoja Opetushallituksen ammatillinen ESR –sivuilta: Lisäksi OPH tukee oppilaitoksia mm. julkaisemalla näyttöoppaan: OPH Ammattiosaamisen näytöt käyttöön.

Keskeisimmät muutokset aiempaan verrattuna: Arviointia koskevat säädökset  osaamista arvioidaan muun arvioinnin ohella ammattiosaamisen näytöillä käytännön työtilanteissa (kirjallinen koe ei ole näyttö!) Työelämän edustajat entistä laajemmin mukaan arviointiin Arvioinnin oikaisumenettely: toimielin, ei enää LH! Osaamisen tunnustaminen, ei enää hyväksilukeminen Tutkintotodistus Ammattiosaamisen näytöt koskevat uusia opiskelijoita, arvioinnin muutos (toimielin) koskee kaikkia

Näyttöjen organisointi Koulutuksen järjestäjä vastaa: näyttöjen organisoinnista ja kansallisten oppimistulosten arviointiin osallistumisesta yhteistyössä työelämän kanssa asettavat toimielimen ja sen mahdolliset jaostot määrittää toimielimelle kuuluvat tehtävät

Toimielimen tehtävät (L601/2005, 25a§, kokonaan uusi pykälä) hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja arviointia koskevat suunnitelmat varmistaa, että ammattiosaamisen näyttöjen periaatteet toteutuvat päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset Lisätietoja:

Toimielimestä: toimielimeen kuuluu koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat, opiskelijat (huom. yli 15 v.) toimielimen jäsenten lukumäärää ei ole rajoitettu toimielimen puheenjohtaja voi olla joko koulutuksen järjestäjän tai työelämän edustaja, ei opiskelija toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistuksen toimielimen alla voi toimia toimielimelle tietoa tuottavia tiimeja toimielimen nimi on vapaasti valittavissa, vrt. Oulun seudun ammattiopiston näyttöjen arviointitoimikunta!

Toimielimestä valitaan korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan miksi vain yksi toimielin? - toimielin linjaa koulutuksen järjestäjän ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät toimintaperiaattet kaikille aloille - ei tule alakohtaisia eroavaisuuksia Miksi alakohtaisia, ueampia toimielimiä? - alakohtainen toimielin voi päästä syvemmälle asioissa

Opiskelijan arviointi (L601/2005, 25§) Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti. Opiskelijan ammatillista osaamista tulee muun arvioinnin ohella arvioida työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa työtilanteissa tai – tehtävissä antamien ammattiosaamisen näyttöjen perusteella.

Opiskelijan arvioinnin yleiset perusteet (A603/2005, 10§) opiskelijan osaaminen ja kehittyminen on arvioitava riittävän usein koulutuksen aikana ja sen päättyessä ammattiosaamisen näytöt arvioidaan viisiportaisella asteikolla T1 … K5 erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti, ei siis tarvitse tehdä *T1 … *K5 –asteikkoa. Lähdetään siis mukauttamaan T1:stä alaspäin.

Opiskelijan arviointi Yleiset arvioinnin kohteet näytöissä ovat: työtehtävän hallinta työprosessin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta yhteiset painotukset kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Huom: Tutkintokohtaisten kansallisten näyttöaineistojen hyödyntäminen!

Opiskelijan arviointi opiskelijan näyttöä ohjaa ja seuraa joko opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai jompikumpi yksin toimielimen päätöksen mukaan näyttötilanteen arviointikeskusteluun osallistuvat opettaja, opiskelija ja työelämän edustaja toimielimen päätöksen mukaan näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla ammattialan asian- tuntijoita (A603/2005, 11§) työssäoppimisen arvioinnista päättävät opettaja ja työelämän edustaja yhdessä (L601/2005, 25b§) opintosuoritusten ja osaamisen arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä (L601/2005, 25b§)

Osaamisen/oppimistulosten arviointi Työssäoppimisen jaksoilla/ammattiosaamisen näytöissä työn tekemisen seuraamisessa kiinnitetään huomiota etukäteen sovittuihin asioihin (arvioinnin kohteet) - ei tarvita välttämättä arviointilomakkeita arviointikeskustelussa opettaja, opiskelija ja työpaikan edustaja käyvät läpi opiskelijan työn tekemisen esimerkiksi siten, että opettaja kertaa eri tasoille vaadittavan osaamisen ja sen pohjalta kukin antaa arvosanan tai siten, että opiskelija ja työpaikan edustaja kertovat miten työ meni ja sen pohjalta käydään keskustelu siitä, mille tasolle osaaminen kuvausten perusteella asettuu ja opettaja kirjaa tulokset – tavoitteena yhteinen näkemys osaamisesta PL

Mutta kuitenkin – mistä tässä olikaan kysymys – elikkäs mitä se ammattiosaamisen näyttö tarkoittikaan? uutta pakollista arviointimenetelmää ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksiin opiskelija osoittaa käytännön työtä tekemällä miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon näytöt järjestetään ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä, mutta ne voidaan toteuttaa myös oppilaitoksessa tai muilla työpaikoilla

… jolle on keskeistä: opiskelijalla on näyttöjä koko koulutuksen ajan niin, että hänellä on ollut mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen näyttöä opiskelijalle on tärkeää saada näyttää osaamisensa tutussa ja aidossa työelämäntilanteessa näytöissä tulee olla mahdollisuus erilaisiin tapoihin osoittaa samaa osaamista eri ajankohtina ja erilaisissa paikallisissa olosuhteissa

Oppilaitoksessa opiskelija oppii ops:n tavoitteiden mukaisesti Työssäoppimispaikassa opiskelija oppii ops:n tavoitteiden mukaisia asioita ja harjaantuu jo oppimassaan Opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä (ammattiosaamisen näytöt) arvioidaan opiskelijan oppimisprosessia ohjaamalla ja kannustamalla sellaisia OPS:n mukaisia tavoitteita, joita ammattiosaamisen näytössä ei arvioida arvioidaan, kuinka hyvin on saavutettu OPS:n mukainen ja työelämän kannalta keskeinen osaaminen (kansalliset näyttöaineistot)

Näyttöjen uusiminen Koko hylättyä näyttöä ei tarvitse uusia vaan pelkästään hylätty osio. jos arvosanaa korotetaan, niin silloin uusitaan koko näyttö! Pohdi, kuinka ohjauksen määrä vaikutta opiskelijan arviointiin: ennen näyttöä näytön aikana jne.

Arvioinnin oikaisumenettely (L601/2005, 25c§) opiskelijan on tehtävä oikaisupyyntö 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon arvioinnistaan, joko suullisesti tai kirjallisesti opettajalle, rehtorille tai muulle arvioinnin tehneelle henkilölle jos hän ei ole tyytyväinen oikaisupyyntönsä tulokseen, niin hänellä on 14 vuorokautta aikaa edellisestä tiedon saatuaan tehdä oikaisupyyntö kirjallisesti toimielimelle toimielin voi päättää suorittamaan uuden arvioinnin

Arviointiaineiston säilyttämien (A603/2005, 11a§) arvioinnin perusteena oleva aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta Kysymys: Mitä on se arviointiaineisto? Menettelytavat lienee luotava oppilaitoksissa. Opinnoissa eteneminen ja arvosanan korottaminen (A603/2005, 12§) ammattiosaamisen näytöt tulee suorittaa hyväksytysti, jotta voi edetä opinnoissaan opiskelijalla on oltava mahdollisuus uuteen ammattiosaamisen näytön antamiseen (uusinta, arvosanan korotus)

Näyttöjen dokumentointi Näyttöjen dokumentointi on tärkeää jo siksi, että näyttöön joudutaan palaamaan mm. seuraavissa tilanteissa: todennettaessa, että kaikki näytöt ovat hyväksyttävästi suoritetut koko opintokokonaisuuden arvosanaa määrättäessä uusittaessa hylättyä näyttöä näytön arvosanan oikaisutilanteessa tutkintotodistuksen liitteeksi tulevaa näyttötodistusta kirjoitettaessa kansallisen oppimistulosarvioinnin toteuttamisen yhteydessä Näytöt dokumentoidaan niin, että kunkin arviointiin osallistuneen antamat arvosanat arvioinnin kohteittain on dokumentoitu erikseen.

Tutkintotodistus Tutkintotodistus on kaksiosainen ja sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. saadakseen tutkintotodistuksen opiskelijan on suoritettava kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien näytöt vähintään tyydyttävästi (T1) päättötodistukseen tuleva opintokokonaisuuden arvosana muodostuu näytön ja muun arvioinnin perusteella. Arvosana voi muodostua myös pelkän näytön perusteella! näytön vaikutus tutkintotodistukseen tulevaan opintokokonaisuuden arvosanaan määritellään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevassa arviointisuunnitelmassa näyttötodistukseen arvosanat tulevat näyttöjen perusteella.

Pohdittavaa: mitä työelämän edustaja on oikeutettu vaatimaan oppilaitokselta, opettajalta, ja opiskelijalta hyvissä ajoin ennen ammattiosaamisen näyttöä ja sen toteuttamisen erivaiheissa (suunnittelu, arviointi, toteutus)? mitä jää työelämän edustajan vastuulle ammattiosaamisen näytössä? mitä jää opiskelijan vastuulle? miten varmistetaan, että työpaikkaohjaaja tmv. arvioi opiskelijaa asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti? miten työpaikkaohjaaja erottaa toisistaan TOP:in ja ammattiosaamisen näytön?

Ammattiosaamisen näytöt koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa
Laki ja asetukset Opetussuunnitelman perusteet Koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma Yhteinen osa opiskelijan arvioinnin periaatteet näyttöjen toteuttamisen periaatteet opinto-ohjaukseen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen Tutkintokohtainen osa suunnitelma opintokokonaisuuksien muodostumisesta ja opetusjärjestelyistä, esim. opintojaksot / projektit / työssäoppiminen / muu opintokokonaisuuden arviointikohteet, arviointikriteerit ja arviointitavat Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mm. opiskelijan opintojen valinnat, hyväksílukemiset, työssäoppiminen ja näytöt

Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Yhteinen osa määrittelee toiminnan keskeiset periaatteet periaatteet opiskelijan arvioinnista ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat tutkinnon rakenne opintokokonaisuuksittain (tavoitteet, sisältö, toteutussuunnitelma, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit) arviointisuunnitelma (mitä, miten milloin,kuka/ketkä) sisältää näyttöjen toteutussuunnitelman

Tutkintokohtainen arviointisuunnitelma sisältää siis opintokokonaisuuksittain suoritukset, jotka edellytetään opintokokonaisuuden arvosanan saamiseksi arvosanan muodostumisen periaatteet arvosanan antamisen ajankohta arviointimenetelmät ketkä osallistuvat arviointiin arviointikohteittain arviointikriteerit

A Ammattiosaamisen näytöt Vers Light /

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "A Ammattiosaamisen näytöt Vers Light /"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

A Ammattiosaamisen näytöt Vers Light /

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "A Ammattiosaamisen näytöt Vers Light /"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute