Vanhustyön hyvät käytännöt Hanna Hyttinen

Esitys aiheesta: "Vanhustyön hyvät käytännöt Hanna Hyttinen"— Esityksen transkriptio:

1 Vanhustyön hyvät käytännöt 29.4.2010 Hanna Hyttinen

2 Mikä on hyvä käytäntö? Hyvä käytäntö on suhteellinen ja yhteistuottamiseen perustuva toimintasysteemi, joka koostuu inhimillisistä toimijoista (esim. asiakas, lääkäri, hoitaja, muu ammattilainen, lähijohto, asiakkaan perheenjäsen tai muu läheinen), näiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta sekä resursseista, joita nämä mobilisoivat toiminnassaan (esim. työvälineet, tilat, teknologiat, säännöt, periaatteet, tiedot ja taidot, ihmissuhteet) Asiakas/potilas on siis käytännön aktiivinen toimija, ei työntekijäkeskeisten toimenpiteiden kohde. (Koivisto 2009)

3 Voiko hyviä käytäntöjä siirtää ?
Käytännöt eivät ole universaalisti tosia tai toimivia. Ne syntyvät ja toimivat tietyt elementit omaavissa toimintaympäristöissä. Käytäntöjen siirtäminen, käyttöönotto ja toimeenpano on räätälöintityötä, jossa rakennetaan inhimillisistä toimijoista, resursseista ja toiminnoista koostuva käytäntö sekä tälle sopiva ympäristö. (Koivisto 2009)

4 Hyvien käytäntöjen siirtäminen on aina tapauskohtaista
Hyvien käytäntöjen siirtäminen (implementointi), käyttöönotto ja toimeenpano ovat räätälöintiä, jossa rakennetaan toimijoista, resursseista ja toiminnoista koostuva toimintamalli sekä tälle sopiva ympäristö. Käytännöt saavat omanlaisiaan muotoja eri sovellusympäristöissä. Implementointiosaamista voi kehittää kuten muutakin kehittämisosaamista perehtymällä erityisesti ihmisiä innostaviin ja yhteistyötä vahvistaviin menetelmiin ja hyödyntämällä vertaisarviointia.

5 Miten hyvyys arvioidaan?
Käytännöllä itsellä ei ole pysyviä, sisäisiä ominaisuuksia (esim. toimiva, kestävä tai vaikuttava) Ne ovat käytännön avulla saavutettavia tuloksia jossakin toimintaympäristössä

6 Käytännön hyvyyden arviointi
Käytäntöä voidaan arvioida esim. siltä kannalta, millaisia seuraamuksia se saa aikaan ikääntyneen voimaantumisen kannalta, ammattilaisten hyvinvoinnin kannalta tai sitä soveltavan organisaation kustannus- tehokkuuden kannalta.

7 Sentteri -hanke hyvien käytäntöjen levittäjänä
Sentterin -hankkeen tavoitteet: Hyvien käytäntöjen, tutkiva kehittäminen, levittäminen ja vaikutusten arvioiminen Toimintakykyä ja kotona selviytymistä tukevien ympäristöjen kehittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja gerontologista preventiota koskeva tiedottaminen ja täydennyskoulutus Kehittämistä palveleva soveltava tutkimus

8 Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 1/3
Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt - asiantuntijasuositus (2008) linjaa muistipotilaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen kehittämistä osaksi alueellista hoito- ja palveluketjua Em. suosituksen ja myös tutkimusten tulosten perusteella asiakkaan kotona asumista ja kuntoutumista turvaavat onnistuneesti lääkäri ja muistikoordinaattori, joka on perehtynyt muistisairauksiin ja -palveluihin.

9 Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 2/3
Muistineuvolatoiminta on osa muistioireisten ja heidän omaistensa hoito- ja palveluketjua. Se on matalankynnyksen paikka lähellä asiakasta, edistää varhaisdiagnostiikkaa ja tukee muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvointia sairauden eri vaiheissa. Ensisijaisesti perusterveydenhuollon palveluna tai ostopalveluna esim Muistiyhdistys ry:ltä. Erikoissairaanhoito organisoi monella paikkakunnalla muistipoliklinikkatoimintaa (Palomäki 2009)

10 Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 3/3
Esimerkki Etelä-Pohjanmaalta: muistitestaukset (alkuselvitys tai kontrolli) toimintakykyarviot muistipotilaan ja omaisen ohjaus ja neuvonta, sekä tilannekartoitus tapauskohtainen konsultaatio, koulutus, osastotunnit, yleisöluennot yhdyshenkilötoiminnasta (Huhtamäki-Kuoppala)

11 Kaatumisen ehkäisyn hyvät käytännöt
Ympäristötekijät ja ulkonaliikkumisen turvallisuus, ks. esim THL (KTL) tai Merja Rantakokko (2009) Vaaratekijöiden arviointi ja miihin puuttuminen ks esim. Kokkolan malli tai Satakunnan kaatumishoitajamalli (Teeri 2009)

12 Asumisen koettu esteettömyys (Heimovaara-Kotonen 2009)
Housing Enabler-menetelmä yhdistää neljä eri osa-aluetta: asumistyytyväisyyden, kodin merkitykset, kodin toimivuuden sekä asumiseen liittyvät hallintauskomukset. Yhdistetty neljä mittaria: ”Asumistyytyväisyys”, ”Kotini toimivuus”, ”Kotini merkitykset” ja ”Hallinnan tunteet omassa kodissa” Arvioidaan henkilön toimintakyvyn rajoitteet ja apuvälinetarve, tehdään ympäristökartoitus ja lasketaan kokonaispisteet: esteettömyysongelmat (Tanttu & Heimovaara-Kotonen 2009.) Tulossa myös lyhyempi versio

13 Muita esteettömyyden arviointimenetelmiä
Invalidiliitto, Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus – opas kartoituksen tilaajalle ja tuottajalle (maksuton), tarkoitettu sekä julkisiin että yksityisiin tiloihin, siksi vähän monimutkainen THL tekemässä rakennusten esteettömyys- luokitusmallia ARVI -Asunnon arviointimenetelmä (maksuton) Löytyy Työtehoseuralta löytyy myös asunnon arviointilomake (Hynynen 2009.)

14 Omaishoitajien tuki Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita omaishoitajan hoitotaakasta (burden) ja jaksamisesta sekä tukimuotojen vaikuttavuudesta Yleisimmin tarjottuja palveluita olivat apuvälinepalvelut, kotisairaanhoito ja kotipalvelu ja tukipalveluista kuljetuspalvelu. Yleisimpiä omaishoitajille järjestettäviä palveluja ovat olleet vapaapäivät, palveluohjaus, koulutus, neuvonta, sosiaalityön palvelut sekä vertaisryhmätoiminta.

15 Omaishoitajien tukimuotojen vertailu 1/2
Osa tukitoimista on suunnattu yksinomaan omaishoitajiin tai hoidettaviin. Osassa interventio on kohdistunut kumpaankin. Omaishoitajiin kohdistuneissa interventioissa on käytetty esim. tukiryhmätoimintaa, yksilö- ja ryhmäterapiaa, koulutusta ja neuvontaa, tai lomaa omaishoitajalle. Omaishoitajille on ollut hyötyä myös tehostetusta kotiuttamisohjelmasta, johon on kuulunut ohjausta ja kotikäyntejä.

16 Omaishoitajien tukimuotojen vertailu 2/2
Hoidettaviin kohdistuneilla interventioilla on pyritty vaikuttamaan kapea-alaisesti esim. käytösoireiden vähentämiseen tai yöuneen ja/ tai ravitsemustilaan. Osassa on mitattu myös kyseisen intervention vaikutusta omaishoitajiin. Parhaat tulokset on saatu, kun on käytetty sekä hoitajaan että hoidettavaan kohdistettuja monitekijäisiä interventioita, esim. lääkitys ja terapia; ohjaus ja psykososiaaliset ryhmät, kotikäynnit ja puhelinkonsultaatiomahdollisuus tarvittaessa.