Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuTeemu Melasniemi Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Syksy 2013 Pekka Lund
2
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Mitä opin viime kerralla?
3
www.helsinki.fi/yliopisto Viisi kertaa kronologiaa: -622 622-1453 1453-1782 1782-1910 1910- KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013
4
www.helsinki.fi/yliopisto Viisi kertaa kronologiaa: 1453-1792 1782-1910 1910- KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013
5
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Miksi vuosi 1453 on niin tärkeä? Konstantinopolin valtaus 29.5.1453 päätti ja aloitti aikakauden Konstantinopolista pakeni huomattava määrä oppineita kirjastoineen Läntinen Eurooppa vastaanotti tuoretta ajattelua ja antiikkisia dokumentteja Renessanssin ilmapiiri ja ad fontes –asenne kehittyivät
6
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Miksi vuosi 1453 on niin tärkeä? Konstantinopolin valtaus 29.5.1453 päätti ja aloitti aikakauden Kristinusko entistä selvemmin eurooppalainen uskonto Islamin pelko levisi Eurooppaan, suvaitsemattomuus Espanjasta ajettiin muslimit ja juutalaiset pois Yhteys Lähi-itään ja sitä kautta kauemmas itään, kuten Intiaan, katkesi Tarve etsiä meritietä Intiaan
7
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Miksi vuosi 1453 on niin tärkeä? Konstantinopolin valtaus 29.5.1453 päätti ja aloitti aikakauden Paradoksaalisesti Konstantinopolin valtauksesta alkoi Euroopan valtakausi maailmanhistoriassa Tarvittiin tietysti paljon muutakin, kuten kirjapainotaito, modernin valtion synty, reformaatio, myöhemmin tekninen vallankumous yms.
8
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Euroopan merimahdit olivat katoliset Espanja ja Portugali Kristinuskon globaali leviäminen pitkään vain katolinen hanke – katolisen kirkon historiassa 1500-luvun voi nähdä ennennäkemättömän leviämisen ja menestymisen aikana Kesti pitkälle 1600-luvulle ennen kuin protestanttinen Pohjois- Eurooppa (Englanti, Hollanti) aktivoituivat
9
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Paavi Aleksanteri VI jakoi (Bulls of Donation: Inter caetera, Eximia Devotionis, Dudum Siquidem) vuonna 1493 maailman kahtia: Portugalin ja Espanjan Patronatus Regalis –alueiksi (vahvistettiin Treaty of Tordesillas 1494) Portugalille Afrikka, Intia ja Brasilia Espanjalle Amerikka (ei Brasilia), Filippiinit
10
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 http://en.wikipedia.org/wiki/File:Iberian_Union_Empires.png
11
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Sääntökunnat keskeisessä roolissa kristinuskon levittämisessä Fransiskaanit, dominikaanit ja jesuiitat (1540-1773, 1814-) Suhde maalliseen valtaan ja voimankäyttöön sai erilaisia muotoja Ei ehkä ole sattumaa, että lopputulos oli erilainen Amerikassa kuin Aasiassa Kysymykset kristinuskon kontekstuaalisuudesta vahvasti esillä Mikä on kristinuskon ja länsimaisen ajattelun suhde?
12
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Teksti: Sublimus Dei Paavi Paavali III 1537 -Miksi teksti on syntynyt? -Mitä on tapahtunut, minkälainen tapahtumakulku tekee tekstin ymmärrettäväksi? -Mitä tekstillä pyritään saamaan aikaiseksi? Mitkä ovat tekstin mahdollisuudet vaikuttaa näihin asioihin?
13
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Conquistadors, prophets and gurus (Bevans & Schroeder (2005)Constants in context, s.171-205) Kontrasti ja jännite erilaisten kristinuskon levittämisen tapojen suhteen tuskin koskaan ollut yhtenä aikakautena näin suuri
14
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Conquistadors:
15
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Conquistadors: Valloittava lähetystyö 1) Conquest, 2) Settlement, 3) Evangelization To humanize, to civilize and to evangelize Paikallisten kokoaminen settlementteihin, encomiendajärjestelmä, jossa länsimainen isäntä encomendoros vastasi heistä
16
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Conquistadors: Valloittava lähetystyö Taustalla vanha Cyprianuksen ”extra ecclesiam nulla salus” –ajatus Ihmiset täytyy saattaa kristillisen kirkon sisälle, jotta he pelastuvat Esim. espanjalainen teologi Ginés de Sepúlveda Kannatti aseellista valloitusta ennen evankeilointia Piti amerikkalaisina alempina, ”slaves by nature” (vrt. Aristoteles Politics I, 5)
17
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Latinalaisen Amerikan tragedia Demografinen kriisi: Inkat 7,5 milj.=> 0,5 milj.; atsteekit 25 milj. => 1 milj. Taloudellinen kriisi: encomiendajärjestelmä => suurmaanomistus Poliittinen kriisi: hallitsijan kuolema, lakien muutos Identiteettikriisi: perusarvot: Jumala, ihminen, työ, omistus, valta => joukkoitsemurhat inkavaltakunnan alueella
18
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Kirkko ja Latinalaisen Amerikan tragedia Paavi oli antanut Espanjalle ja Portugalille vallan ja vastuun (patronato), jota nämä käyttivät ja delegoivat endomiendajärjestelmän kautta eteenpäin Merkittävä osa papistosta, sääntökunnista ja teologeista hyväksyi järjestelmän teologisin ja käytännöllisin perustein, vaikka kriitikoita oli paljon 1500-luvun aktiivisen vastarinnan jälkeen kritiikki vaimeni
19
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Prophets:
20
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille Evankeliointi, joka ei liity valloitukseen, etäisyys valloittajiin Kaste ei takaa pelastusta eikä kastamattomuus oikeuta riistoon Evankeliumi on heikkojen eikä mahtavien evankeliumi
21
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Esim. Antón de Montesinos, saarna 1511 ”You are all in mortal sin!... Tell me, with what right, with what justice, do you hold these Indians in such cruel and horrible servitude?... Are they not human beings? Have they no rational souls? Are You not obligated to love them as you love yourselves? … Know for a certainty that in the state in which you are you can no more be saved than Moors or Turks who have not, nor wish to have, the faith of Jesus Christ” Bevans & Schroeder (2005) Constants in context, 178
22
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Kuuluisin edustaja Bartolomé de Las Casas Ensi kerran Hispaniolaan (nykyinen Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) 1502 Siinä vaiheessa osa endomiendajärjestelmä Totaalinen kääntymys 1514: aktiivinen ihmisoikeuksien puolustus Asian edistäminen Atlantin molemmin puolin
23
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Kuuluisin edustaja Bartolomé de Las Casas Tärkein vaikuttaja Sublimus Dei:n taustalla Piispaksi 1543, vaati orjien vapauttamista ja kielsi absoluution orjuuttajilta Suuri vastustus, erosi tehtävästään Omat rajoituksensa: kannatti pitkään orjien tuomista Afrikasta
24
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille The Convento Model Kristityt kylät, joissa kirkko, koulu, sairaala, orpokoti
25
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille Muistettava: hyvin vahva länsimaisen ajattelun ylemmyyden korostus Tabula rasa –periaate, jonka mukaisesti aiempi kulttuuri ja uskonto piti hävittää ja sen jälkeen rakentaa kristinusko puhtaalta pöydältä
26
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille Hyväntahtoisetkin lähetit olivat holhoavia ja länsimaalaiskeskeisiä Ei voida puhua kulttuurien vuoropuhelusta eikä paikallisesta kristinuskosta Kristinuskon amerikkalaistuminen 1500-luvulla vähäistä Poikkeuksena Guadalupen neitsyen ilmestys 1531 http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Virgen_de_Guadalupe.jpg
27
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Henkilö: Juan Diego -Syntyi vuonna 1474 Meksikossa -Neitsyt Maria ilmestyi hänelle 9.12.1531 -Paikka oli Tepeyac-kukkula Meksikossa -Guadalupen neitsyt on vuosisatojen ajan ollut amerikkalaisen kristillisyyden symboli -Jumalan äiti puhui paikallista kieltä -Kanonisoitu 2002:St. Juan Diego Cuauhtlatoatzin -Basilica of Our Lady of Guadalupe on yksi koko katolisen maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista http://www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=73
28
Bevans & Schroeder (2005) Constants in context, 180
29
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti Asetuttava toisen kulttuurin sisälle, ilman voimakeinoja vaikutettava sieltä Sopeutettava kristillinen sanoma paikalliseen kulttuuriin ja kieleen
30
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti Toimintatapa Aasiassa (ei Filippiinit) – jossa ei tukea maallisesta vallasta Erityisesti Jesuiitat: Francis Xavier (Intia, Japani, Kiina); Alessandro Valignano (Japani); Matteo Ricci (Kiina), Robert de Nobili (Intia), Alexandre de Rhodes (Vietnam) Italialainen humanismi, ei espanjalainen maailmanvalloitus
31
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti Il modo soave (”lempeä tie”) Sopeutuminen kulttuuriin (pukeutuminen, ruokavalio, arkkitehtuuri, sosiaaliset käyttäytymissäännöt) ja yhteiskuntaan – kulttuurin ero uskontoon Paikallisten kunnioittaminen - tekstien kääntäminen, paikalliset työntekijät
32
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti Taustalla ajatus idän korkeakulttuurien tasosta Ei syytä aloittaa tyhjältä pöydältä (tabula rasa –periaate), koska kulttuureissa ja yhteiskunnissa oli paljon hyvää ja säilytettävää ”We shall never find among heathen another race to equal the Japanese… They are people of very good will, very sociable and very desirous of knowledge.” (Xavier 1549)
33
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti Kiinassa soluttautuminen paikalliseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin vietiin pisimmälle Keisarin hovissa oppineina, matematiikka, karttojen laadinta, tähtitiede Kristinuskon tulkitseminen kiinalaiseen kontekstiin, paikallisten tapojen (esim. esi-isäinpalvonnan) tulkitseminen kulttuuriseksi, ei uskonnolliseksi
34
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 http://commons.m.wikimedia.org/wiki/File:Jesuit_astronomers_with_Kangxi_Emperor_1690-1705_Beauvais.jpg
35
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti ”Rites Controversy” – Jesuiittojen liberaalin linjan tuomio Sacred Congregation of the Propagation of Faith (perustettu 1622) tuomitsi Riccin ja hänen seuraajiensa toimintatavan 1645 Kiista jatkui pitkään, keisari Kangzi kirjoitti 1700 paaville, että esi-isärituaalit eivät olleet uskonnollisia
36
www.helsinki.fi/yliopisto KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 18.9.2013 Katolisen kirkon globaali leviäminen Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti Lopputulos oli se, että jesuiittojen akkomodaatiomalli kiellettiin 1715 Seurauksena kristityt ajettiin pois Kiinasta 1717 300 000 kristittyä 1700-luvun alkaessa, 1800-luvun alkaessa 1800 ”The Catholic missions in China can be regarded as one of the great might-have- beens in world history” (Jenkins 2002)
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.