Tämä kuva kertoo kaikkein tärkeimmän viestin suomalaisten ikärakenteesta:

Esitys aiheesta: "Tämä kuva kertoo kaikkein tärkeimmän viestin suomalaisten ikärakenteesta:"— Esityksen transkriptio:

1

2 Tämä kuva kertoo kaikkein tärkeimmän viestin suomalaisten ikärakenteesta:
Suomen väestö ikääntyy kaikkein nopeinta vauhtia vanhoista EU-maista vuosien välillä. Kun vielä vuosina 2000 ja 2010 Suomen vanhuushuoltosuhde oli/on alle EU keskiarvon, on meillä vuonna 2020 toiseksi raskain huoltosuhde näistä maista. Lähde: KTM

3 65 vuotta täyttäneet Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004, Suomen Kuntaliitto

4 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100)
Huomioitavaa: sosiaalipalvelujen hinta kansantaloudelle nousee reippaasti yli koulutuspalvelujen sosiaalipalvelujen kustannukset kasvavat väestön ikääntymisen vuoksi seuraavassa 15:ssa vuodessa 35 %. Tähän verrattuna koulutuspalveluista saatu säästö on hyvin pieni. . koulutuksesta vähän säästöä, sos. palv hinta kansantaloudelle nousee yli koulupalv, raju nousu sosiaalipalv!!

5

6 Kuntien väkiluvun kehitys 2004 - 2040
Kuntia, kpl alle as 86 100 as 182 as 74 67 as 49 45 as 35 26 as 12 17 yli as 6 7 Yhteensä 444 Oletus: 2004 kuntarakenne, tilastokeskuksen ennuste

7 Väestömäärä eri kokoisissa kunnissa
2004 2040 Alle as kunnissa 1,4 milj 1,3 milj Yli as kunnissa 3,8 milj 4,1 milj Alle as kunnissa, % 26,4 24,2 Yli as kunnissa, % 73,6 75,8 Yli as kunnissa 2,2 milj 2,7 milj Yli as kunnissa, % 42,5 50,0 Yli as kunnissa 1,5 milj 1,8 milj Yli as kunnissa, % 28,1 32,7 Oletus: 2004 kuntarakenne, tilastokeskuksen ennuste

8 Väestön ikärakenteen muutos 2005-2030
Lähde: Tilastokeskus

9 Kasvuprosentit ovat siis suhteellisia (prosentuaalia) kasvuja, ei absoluuttisia periaatteella esim. EI 18,00 + 0,69 = 18,69 VAAN 18,00 + 0,69 % = 18,12. Prosentit ovat painotettuja, ei aritmeettisia.

10 (Peruspalveluohjelma 2006-2009, toimintakate -5,3 %/vuosi)
Kuntien vuosikate 2009 -2 euroa/asukas (Peruspalveluohjelma , toimintakate -5,3 %/vuosi) Kuntien vuosikate, tilinpäätös 2004 Positiivinen (290) Positiivinen (51) Negatiivinen (138) Negatiivinen (365)

11 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat, käyvin hinnoin mrd €
Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennuste: KUTHANEK Suomen Kuntaliiton kalvoja

12 Lähde: VM, kansantalousosasto

13 Kunta-alan eläkepoistuma 2006-2020 prosenttia nykyisestä henkilöstöstä
Lähde: Halmeenmäki Tuomo: Kunta-alan eläkepoistuma Kuntien eläkevakuutus, 2005.

14 Uudistushankkeen kehyskriteerit ja työvälineet
KUNTIEN TALOUS Kuntien tehtävät VALTION TALOUS VÄESTÖ- KIELI- JA IKÄRAKENNE Hallinta ja ohjaus Kuntien rahoitus DEMOKRATIA GLOBALI- SAATIO KUNTA- LAINEN Kuntien palveluiden organisointi Kunta- jaotus KUNTIEN HENKILÖSTÖ EUROOPAN UNIONI Kunta- ja palvelurakenneuudistus- hanke: Koko uudistuksen keskipisteessä on kuntalainen. Ulkokehällä on kuvattu isoja muutostrendejä, jotka vaikuttavat toimintaympäristössä. Laatikot ovat uudistuksen työvälineitä: kaikki nämä työkalut ovat tarkastelussa mukana, kun uudistusta tehdään. Kuntien yhteistyö ELINKEINOPOLI- TIIKKA JA TYÖLLISYYS TUOTTAVUUS TEKNOLOGIAN KEHITYS

15 Kunta- ja palvelurakenneuudistus: aikataulu
VN:n kehys- päätös III/ 2005 Päätös hankkeen asettami- sesta V/ Peruspalveluohjelmaministeriryhmä V/ VI/2006 Kunta- ja palvelurakenneryhmän työskentelyvaihe V/ V/2006 Valtio- sihteeri- työryhmän valmistelu III-IV/ Kunta- ja palvelurakenneuudistus: aikataulu uudistuksen toimen- piteistä V-VI/2006 Kunta- ja palvelurakenne- ryhmän esitysten III-V/2006 Neljän valmisteluryhmän työskentelyvaihe V/2005 – III/2006 linjaus alueel- listen ehdotusten laadin- nasta IX/2005 Alueilla toteutettava työvaihe IX/2005- II-III/2006 Kunta- ja palveluraken- teiden tarkastelu ja alueilla toteutettavan työvaiheen valmistelu V-IX/2005

16 Aluevaiheen kolme muutosmallia
Peruskuntamalli Piirimalli väh asukkaan sosiaali- ja terveyspiirit piirissä as. palvelualueet väh asukkaan kunnat siirtymävaiheessa peruspalvelupiirit Aluekuntamalli 20-25 aluekuntaa, nykyisistä kunnista lähikuntia maakunnan liitot ja suuri osa kunta- yhtymistä lakkaa

17 5. Tulkinta edellyttää huolellisuutta
Yleisiä havaintoja aluevaiheesta 1. Alueet organisoituivat eri tavoilla Viidellä (5) alueella koordinaatioryhmänä toimi maakuntahallitus, kuudella (6) täydennetty maakuntahallitus ja kahdeksalla (8) erikseen valittu koordinaatioryhmä. Pääkaupunkiseudulla vastuu oli Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalla. 2. Vastausraportit antavat selkeästi suuntaa - Alueilla työstettyjä vastausraportteja tarkasteltaessa on syytä tiedostaa, että niiden perus- teella on vaikea tarkalleen arvioida alueiden sitoutumisen määrää niissä kirjattuihin linjauksiin. Joka tapauksessa niitä voidaan pitää ainakin suuntaa antavina. 3. Vastausraporteista arvokas aineisto Vaikka aluevaihe oli kestoltaan lyhyt, noin neljän (4) kuukauden mittainen, niin alueilla ennätettiin toteuttaa hyvä ja tuloksellinen työjakso. Se on lisännyt myös alueilla tietämystä kunta- ja palvelurakenteista ja niiden kytkennöistä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen 4. Kysymys- ja tehtävärungon käsittelyssä eroja Alueiden vastausraporteissa on keskinäisiä painotuseroja varsinkin kolmen annetun muutos- mallin käsittelytavoissa. Ne alueet, jotka jättivät annettujen muutosmallien käsittelyn vähem- mälle, panostivat yleensä enemmän oman mallinsa kehittämiseen. 5. Tulkinta edellyttää huolellisuutta Kysymys- ja tehtävärungossa on joitakin sellaisia käsitteitä, joita on tulkittu alueilla eri tavoin. Erityisesti peruskunnan, eri piiri-käsitteiden ja palveluiden järjestämisen ja tuottamisen käsit- teiden osalta edellytetään alueiden vastausten tulkinnassa huolellisuutta.

18 Muutosmalleihin liittyvät alueiden kannanotot
1. Peruskuntamalli saa tukea Peruskuntamalli sai alueiden vastauksissa selkeästi suurimman kannatuksen ja peruskuntien pohjalle rakentuva toimintamalli koettiin paremmaksi kuin piirimalli tai aluekuntamalli. 2. Peruskuntamallissa asukkaan raja saa kritiikkiä Peruskuntamallin asukkaan rajan ylittää tällä hetkellä 52 kuntaa. Suurimmassa osassa alueita peruskuntamalli nähtiin nykyisenä kuntajaotuksena tai sellaisena kuntajaotuksen muutoksena, jossa ei vaadita asukkaan kuntakokoa.

19 Palveluiden järjestämis- kokoavat ja tehostavat
Aluevaiheen pohjalta täsmentynyt toimenpidekehikko Palveluiden järjestämis- ja -tuottamistapoja tehostavat toimenpiteet Kuntaliitoksia tehostavat toimenpiteet Ylikunnallisia palveluita kokoavat ja tehostavat toimenpiteet Hallintaa ja ohjausta tehostavat toimenpiteet Alueellisista erityispiirteistä aiheutuvat lisätoimenpiteet Suurten taloudellisten ongelmien kunnat Pitkien etäisyyksien kunnat Ruotsinkieliset ja saamenkieliset alueet Suurten kaupunkien alueet Helsingin metropolialue

20 Puitelain valmistelusuunnitelma
Rakenneryhmän hahmotelma puitelaiksi huhtikuu 2006 PPO-ryhmän luonnos puitelaiksi huhti-toukokuu 2006 Hallituksen esitys puitelaiksi touko-kesäkuu 2006

21 VIISI VAATIMUSTA PUITELAILLE
Puitelain tulee olla sekä suunnittelu- että toimeenpanolaki eli laissa kuvataan riittävän täsmällisesti ja velvoittavasti uudistuksen lopputulos. Näin ollen poliittiset päätökset uudistuksen keskeisestä sisällöstä tehdään jo lakia hyväksyttäessä. Puitelaki määrittää valmistelun aikataulun siten, että uudistuksen täytäntöönpano voidaan käynnistää jo Puitelaissa tulee määrätä uudistuksen valmistelusta eli laissa annetaan selvät määräykset uudistuksen jatkovalmistelusta ja sen edellyttämästä lainvalmistelu- työstä eri ministeriöissä. Puitelaissa huomioidaan kunta- ja palvelurakenteiden merkittävän uudistamisen tarve ja laissa edellytetään toimenpiteitä kuntarakenteiden uudistamiseksi, kuntien yhteis- työn kehittämiseksi, palveluiden organisoimiseksi, ylikunnallisten palveluiden kokoamiseksi ja tehostamiseksi sekä hallinnan ja ohjauksen vahvistamiseksi. 5. Puitelaissa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet Helsingin metropolialueella, suurten kaupunkien alueella, ruotsinkielisillä ja saamenkielisillä alueilla, pitkien etäisyyksien kunnissa ja suurten taloudellisten ongelmien kunnissa.

22 Kunta- ja palvelurakennemalli
A. Hallinnan ja ohjauksen tehostaminen Malli rakentuu seuraavista vaihtoehtoisista kombinaa- tioista: 1) A + B + C + D + F1…5 2) A + B + C + E + F1…5 3) A + B + D + E + F1…5 4) A + B + C + E + D + F1…5 B. Kuntien ja valtion tehtäväjaon muuttaminen C. Kuntaliitokset D. Palveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen tehostaminen E. Ylikunnallisten palveluiden kokoaminen ja tehostaminen F. Alueellisista erityispiirteistä aiheutuvat lisätoimenpiteet F5. Suurten taloudel-listen ongelmien kunnat F1. Helsingin metropolialue F2. Suurten kau- punkien alueet F3. Ruotsin-/ saamen-kieliset alueet F4. Pitkien etäisyyk- sien kunnat

23 PARAS-hankkeen vaiheet ja aikataulu
Suunnitteluvaihe V/2005 – V/2006 Päätöksenteko ja täytäntöön- panon valmisteluvaihe VI/2006 –XII/2008 Täytäntöönpanovaihe I/2009 – XII/2011 2012 Uudistuksen täytäntöönpano Uudistuksen täytäntöönpanon valmistelu PARAS-HANKKEEN II VAIHE Tarkis- tuk- set (1) Uudistuksen suunnittelu PARAS-HANKKEEN I VAIHE Uudistuksen täytäntöönpanon ohjaus ja arviointi PARAS-HANKKEEN III VAIHE (§) Valtioneuvoston päätöksentekovaihe XI/2005-VI/2006 Uudistukseen liittyvien lakien säätäminen ja hyväksyminen eduskunnassa (§) Puitelain laatiminen ja hyväksyminen eduskunnassa (§) Suomen Kuntaliiton organisoima kehittämistyö VIII/2006-XII/2011 (1) Vuonna 2012 aikana tehdään tarvittavat lainsäädännölliset tarkistukset vuosille

24 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa
1. Lainsäädäntö tarjoaa kunnille monia toimintamahdollisuuksia (mahdollistava toimintamalli) 2. Kunnat toimivat uudistuksen muutosjohtajina (toimivalta kunnilla) 3. Valtiovalta arvioi uudistuksen etenemistä erityisesti siinä vaiheessa, kun … 1) kunnat palauttavat toimintasuunnitelmansa ( ) 2) eräät kaupunkiseudut (17) palauttavat yhteistyösuunnitelmansa ( ) 3) on selvitetty erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut (v. 2008) 4) valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle (v. 2009)

25 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
1 § Lain tarkoitus 2 § Soveltamisala 3 § Suhde aluejakoihin 4 § Keinot 5 § Kunnan ja yhteis- toiminta-alueen muodostaminen 6 § Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut 7 § Suunnitteluvelvolli- suus eräillä kaupunkiseuduilla 8 § Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät 9 § Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat 10 § Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpano- suunnitelma 11 § Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtion- osuusjärjestelmän uudistaminen 12 § Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen 13 § Henkilöstön asema 14 § Selonteko 15 § Asetuksenanto- valtuus tietojen toimittamisesta 16 § Voimaantulo

26 kunta- ja palvelurakenne-
1 § Lain tarkoitus Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenne- uudistukselle Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia Uudistaa kuntien rahoitus- ja valtion-osuusjärjestelmiä Tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa … siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada sillä palveluja 6) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella

27 Kuntarakennetta vahviste- taan: yhdistämällä kuntia
4 § Keinot Kuntarakennetta vahviste- taan: yhdistämällä kuntia liittämällä kuntien osia Tavoitteena on: elinvoimainen toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne Palvelurakenteita vahviste- taan: kokoamalla kuntaa laajem- paa väestöpohjaa edellyt- täviä palveluja lisäämällä kuntien yhteis- toimintaa Toiminnan tuottavuutta pa- rannetaan: tehostamalla kuntien toi- mintaa palvelujen järjestä- misessä ja tuottamisessa vahvistamalla pääkaupunki- seudun ja muiden yhdys- kuntarakenteellisista ongel- mista kärsivien kaupunki- seutujen toimintaedellytyk- siä

28 Työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus,
5 § Kunnan ja yhteistoi- minta-alueen muodos- taminen Yhteistoiminta- alue Kunta Työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus, Toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva yhteistoiminta-alue, jolla on kuntalain 77 §:n mukainen yhteinen toimielin tai tehtävät hoitaa kuntayhtymä jolla on taloudelliset ja henkilöstö- voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta Päätöksenteko perustuu osallis- tuvien kuntien asukaslukuun, elleivät kunnat toisin sovi Väestöpohjat: Perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä vähintään noin asukasta. Ammatillisessa koulutuksessa vähintään noin asukasta Voidaan poiketa, jos kyseessä on Saaristoisuus tai pitkät etäisyydet (kuntakeskusten tieyhteys vähintään 40 km) Suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen

29 edellyttävät palvelut
6 § Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Erikoissairaanhoitolain mukaiset kuntayhtymät erikoissairaanhoidon palvelut kehitysvammaisten erityishuollon palvelut kuntien antamat muut mahdolliset tehtävät Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä keski- tetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Erityistason tutkimuksista ja toimenpiteistä säädetään VN:n asetuksella Kaksikieliset ja yksinkieliset ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä kuntayhtymässä, joka turvaa jäsenkuntiensa ruotsinkieliset palvelut erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti

30 Suunnittelu- velvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla
7 § Suunnittelu- velvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko ja Vahto PORVOO, Askola, Myrskylä ja Pernaja PORI, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola ja Orimattila KOTKA, Hamina, Pyhtää ja Ruotsinpyhtää LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi ja Taipalsaari MIKKELI, Hirvensalmi ja Ristiina KUOPIO, Karttula, Maaninka ja Siilinjärvi JOENSUU, Kontiolahti, Liperi ja Pyhäselkä JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka SEINÄJOKI, Ilmajoki, Lapua, Nurmo ja Ylistaro VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maksamaa, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö ja Vöyri KOKKOLA, Kruunupyy ja Kälviä OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä ja Ylikiiminki HELSINKI, Espoo, Vantaa ja Kauniainen mennessä suunnitelma siitä, miten parannetaan maankäyttöä, asu- mista ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen Mikäli maakuntakeskus ja sen ympäristökunnat eivät katso yksimielisesti suunni- telman laatimista tarpeetto- maksi

31 siirrettävät tehtävät Siirrot valtiolle viimeistään
8 § Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Siirrot valtiolle viimeistään lukien kuluttajaneuvonnan järjestäminen (laki 72/1992) valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi elatusturvalain (laki 671/1998) tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi holhoustoimen edunvalvontapalvelut (laki 443/1999) niiden henkilöiden terveyden- ja sairaanhoito, joiden palveluista tai kustannuksista Suomen valtio on vastuussa EU:n lainsäädän- nön tai Suomen solmiman kv. sopimuksen nojalla valtion rahoitettavaksi siirrettävät kustannukset lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset oikeuspsykiatriset selvitykset

32 Erityisen vaikeassa taloudellisessa ase- massa olevat kunnat
9 § Erityisen vaikeassa taloudellisessa ase- massa olevat kunnat Puitelain mukaisen arviointiryhmän asettaminen selvitystä varten on mahdollista heti puitelain voimaantulon jälkeen, jos kunnan talouden tunnusluvut - ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan tunnuslukuja heikommat - ovat kahtena vuotena peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot Arviointiryhmään kuuluu kolme (3) jäsentä: sisäasiainministeriö nimeää yhden jäsenen kunta nimeää yhden jäsenen sisäasiainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman jäsenen Arviointiryhmä tekee toimenpide- ehdotukset palve- lujen turvaamiseksi Kunnanvaltuusto käsittelee toimen- pide-ehdotukset ja tekee päätöksen Sisäasiainministeriö voi päättää erityisen selvityksen tekemisestä myös suoraan kuntajakolain nojalla Mikäli edellä mainitut toimenpiteet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto tekee vuoden 2009 alussa kuntajakolain muutosesityksen, jonka mukaan VN voi arviointiryhmän tai tämän pykälän perusteella asetetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta päättää kyseisen kunnan osalta kuntajaon muuttamisesta

33 Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeen- panosuunnitelma
10 § Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeen- panosuunnitelma Kunnan selvitys 5 ja 6 §:n toimen- piteistä sekä suunnitelma uudis- tuksen toimeenpanosta on tehtävä viimeistään Kunta tekee toimeenpanosuunnitelman valtioneuvostolle. Toimeenpanosuunnitelman perustana on: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 2) kuntalain 65 §:n mukainen kunnan taloussuunnitelma sekä jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 §:ssä mainittuja keinoja 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta 5) suunnitelman kunnan keskeisten toimintojen järjestämiseksi sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä

34 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtion- osuusjärjestelmän
11 § Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtion- osuusjärjestelmän uudistaminen Peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelu- menettelyä Kuntien rahoitus- ja valtionosuus- järjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi Poistetaan kuntien rahoitus- järjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet

35 Valtio ja kunnat laativat yhteiset standardit tietojärjestelmien
12 § Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen Valtio ja kunnat laativat yhteiset standardit tietojärjestelmien yhteen toimivuuden varmistamiseksi Valtio ja kunnat kehittävät ja ottavat käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja hyödyntävän organisaatio- ja hallinnon- alarajat ylittävän yhteis- palvelumallin Valtio ja kunnat edistävät uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteutta- mistapojen sekä sähköis- ten palvelujen käyttöönottoa

36 Henkilöstön asema 13 § Lain tarkoittamat uudelleenjärjes-
telyt sekä lain tarkoittaman selvi- tyksen ja suunnitelmien valmistelu ja laadinta toteutetaan yhteistoimin- nassa kuntien henkilöstön edusta- jien kanssa Lain tarkoittamat uudelleenjärjes- telyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katso-taan liikkeenluovutukseksi Puitelain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla 5 v:n aikana (poikkeuksena kieltäytyminen uudesta työtehtävästä tai virasta)

37 uudistuksen toteutuksesta
14 § Selonteko VN antaa eduskunnalle vuonna 2009 uudistuksen toteutuksesta ja lain tavoitteiden toteutumisesta

38 Asetuksenantovaltuus
15 § Asetuksenantovaltuus tietojen toimitta- misesta Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 7 §:n kaupunkiseutujen suunni- telmien rakenteesta ja siitä, miten suunnitelmat annetaan valtioneuvostolle Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 10 §:n selvitysten ja toimeenpano- suunnitelmien rakenteesta ja siitä, miten selvitykset ja suun- nitelmat annetaan valtioneu- vostolle

39 Voimaantulo Tulee voimaan 1.1.2007 On voimassa vuoden 2012 loppuun
16 § Voimaantulo Tulee voimaan On voimassa vuoden 2012 loppuun

40 avustusten uudet kriteerit
Kuntajakolain muutokset (kuntajakolaki (1196/1997) Yhdistymis- avustusten uudet kriteerit (38 § - 41 §) Valtioneuvostolle lisää harkintavaltaa kuntajakopäätök- sissä (4 §) Yhdistymis- sopimus kolmen (3) vuoden mittaiseksi (9 §) Henkilöstölle viiden (5) vuoden irtisanomissuoja lakiin (13 §) 1 2 kannustetaan muodostamaan yli asuk- kaan kuntia 3 kannustetaan monikunta- liitosten syntymistä 4 korvataan kuntien yhdistymisessä valtionosuuksien väheneminen 5 vuoden ajan lisätään heikon taloudellisen ase- man kuntien kiin- nostavuutta lii- toskumppaneina vuosina kannusteiden määrä suurin vuosina 2008 ja 2009

41 Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset lokakuussa 2006 (yht
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset lokakuussa (yht. 21 hanketta ja 85 kuntaa) 1. Oulu ( as.) - Ylikiiminki (3 300 as.). Esittävät VN:lle yhdistymistä (2 kuntaa) 2. Jyväskylä (83 600) - Korpilahti (5 000) 3. Nivala (10 800) – Kärsämäki (3 100) 4. Porvoo (46 800) – Pernaja (3 900) 5. Lohja (36 200) – Sammatti (1 200) 6. Toivakka (2 400) – Leivonmäki (1 200) 7. Kurikka (10 600) – Jurva (4 600) 8. Kangasniemi (6 300) - Joutsa (4 000) - Leivonmäki (1 200) (SM) (3 kuntaa) 9. Seinäjoki (36 000) - Nurmo (11 800) - Ylistaro (5 600) 10. Laihia (7 500) - Isokyrö (5 100) - Vähäkyrö (4 700) 11. Kemiö (3 300) – Dragsfjärd (1 400) – Västanfjärd (800) 12. Rauma (36 700) - Pyhäranta (2 300) - Laitila (8 600) - Uusikaupunki (16 300) (4 kuntaa) 13. Virrat (7 900) – Mänttä (6 600) – Ruovesi (5 400) – Vilppula (5 500) 14. Kaustinen (4 400) - Halsua (1 500) - Ullava (1 000) - Veteli (3 600) 15. Tammisaari (14 500) – Hanko (9 900) – Pohja (4 900) – Karjaa (9 000) – Inkoo (5 200) (5 kuntaa) 16. Saarijärvi (10 100) - Karstula (4 900) - Kannonkoski (1 600) - Kivijärvi (1 500) - Kyyjärvi (1 700) - Pylkönmäki (1 000) 17. Alahärmä (4 800) – Evijärvi (2 900) – Kauhava (8 000) – Kortesjärvi (2 400) – Lappajärvi (3 700) – Ylihärmä (3 000) (6 kuntaa) 18. Hämeenlinna (47 200) - Hattula (9 300) - Hauho (3 900) - Kalvola (3 400) - Lammi (5 600) - Renko (2 400) - Tuulos (1 600) 19. Naantali (13 800)-Masku (5 900)-Lemu (1 600)-Askainen (900)-Velkua (200)-Merimasku (1 500)-Rymättylä (2 000) (7 kuntaa) 20. Parainen (12 000) - Iniö (250) - Houtskari (650) - Korppoo (900) - Nauvo (1 400) - Dragsfjärd (1 400) - Kemiö (3 300) – Västanfjärd (800) (8 kuntaa) 21. Salo (24 900) – Halikko (9 500) – Kuusjoki (1 800) – Pertteli (3 800) – Muurla (1 500) – Perniö (6 000) – Särkisalo (700) – Kisko (1 900) – Kiikala (1 900) – Suomusjärvi (1 300) – Somero (9 700) (11 kuntaa)

42 Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen etenemisen aikataulu
Uudistuksen suunnitteluvaihe V/2005 – IX/2006 Uudistuksen täytäntöönpanon valmisteluvaihe X/2006 –XII/2008 Uudistuksen täytäntöönpanovaihe I/2009 – XII/2012 Uudistuksen täytäntöönpano Uudistuksen täytäntöönpanon valmistelu Uudistuksen suunnittelu Valtioneuvoston päätöksentekovaihe XI/2005-IX/2006 Uudistukseen liittyvien lakien säätäminen ja hyväksyminen eduskunnassa Puitelain laatiminen ja hyväksyminen eduskunnassa Uudistuksen ohjaus ja arviointi (1) (2) (3) (4) (1) Kuntien toimeenpanosuunnitelmien jättäminen valtioneuvostolle mennessä Suurimpien kaupunkiseutujen yhteistyösuunnitelmien jättäminen valtioneuvostolle mennessä Valtioneuvosto arvioi tarvetta muuttaa kuntajakolakia erityisen vaikeassa tal. asemassa olevien kuntien osalta Valtioneuvosto antaa vuonna 2009 eduskunnalle selonteon uudistushankkeen etenemisestä

43 Kunnan (kuntien yhteisen) toimeenpanosuunnitelman luonnos
1. Strategiset tavoitteet ja analyysit 1. Visio 2015 ja strategiset linjaukset 2. Väestö ja palvelutarveanalyysi 2015 ja 2025 3. Elinkeino- ja yhdyskuntarakenneanalyysi 2015 ja 2025 2. Elinvoiman kehittäminen 1. Elinkeinojen ja työllisyyden tavoitteet 2. Maankäytön ja asumisentavoitteet 3. Liikenneväylien ja henkilöliikenteen tavoitteet 3. Talouden turvaaminen 1. Menojen ja tulojen kehitystavoitteet 2. Omaisuuden ja kiinteistöjen järjestelytavoitteet 3. Talouden tasapainottamisen toimenpide-ehdotus 4. Henkilöstön kehittäminen 1.Henkilöstön ja työyhteisön kehittämistavoitteet 2. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja uudelleenkoulutustavoitteet 3. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen ja saatavuuden varmistaminen 5. Hallintorakenteen muutokset 1. Kuntien yhdistämistavoitteet 2. Yhteistoiminta-alueen perustamistavoitteet 3. Laajan väestöpohjan palvelualueiden muodostamistavoitteet 6.Palveluverkon kattavuus 1. Palvelujen saatavuus- ja saavutettavuustavoitteet 2. Tuottavuuden ja tuotantotapojen parantamistavoitteet 3. Palveluprosessien tehostamisen ja teknologian hyödyntämisen tavoitteet 7. Toteuttamisen organisointi 1. Toteuttamisen vaiheet, vastuut ja aikataulu 2. Toteuttamisen organisointi kunnassa ja yhteistyökuntien kanssa 3. Toteutuksen seuranta ja raportointi sekä arviointi