Kasvatuksellinen kuntoutus

Esitys aiheesta: "Kasvatuksellinen kuntoutus"— Esityksen transkriptio:

1 Kasvatuksellinen kuntoutus
PY

2 Mitä tulee mieleen sanoista?
Erilainen lapsi Vajaakuntoinen lapsi Erityislapsi Vammainen lapsi Poikkeava lapsi Lapsi, jolla on kehityksen poikkeavuuksia PY

3 Päivähoidon toteutuminen
Tavallinen päiväkotiryhmä (kahden paikalla tai henkilökohtainen avustaja) Integroitunut erityisryhmä (erityistä tukea tarvitsevat lapset + tukilapset) Segregoitunut erityisryhmä PY

4 Mitä tarkoitamme Integraatiolla? Inkluusiolla? PY

5 Varhaiserityiskasvatus
Kohderyhmämäärittely = alle kouluikäiset Erityistarve arvioinnin tai testauksen perusteella tai elinolosuhteet ovat kasvun, kehityksen ja oppimisen näkökulmasta niin heikot, että lapsen kehityksen katsotaan olevan vaarassa. Kasvatuksen erilainen määrittely. PY

6 Varhaiserityiskasvatus
On osa varhaiskasvatusta ja osa lapsen kokonaisvaltaista kuntoutusta. Varhaiserityiskasvatus vastaa erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Lapsen kasvun ja kehityksen häiriintyessä puhutaan kehityshäiriöistä: fyysinen, sosiaalinen tai psyykkisen kehityksen häiriö sekä erityisen tuen tarve. PY

7 Perhekeskeinen varhaiserityiskasvatus
Perhekeskeisen työskentelymallin perusolettamukset: Lapsi ja perhe ovat moninkertaisesti kietoutuneita yhteen. Perheen mukaanotto ja tukeminen. Perheenjäsenten oma osallistuminen. Ammatti-ihmisten mukautuminen perheen tavoitteisiin. PY

8 Perusteet yhteistyölle (kasvatuskumppanuus)
Lapseen kohdistuva interventio (ns.väliintulo) vaikuttaa aina myös perheeseen, samoin toisinpäin. Interventio on tehokkaampaan kun mukana on koko perhe. Perheenjäsenet valitsevat osallistumisen asteen suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa sekä määrittävät palvelujen tärkeysjärjestyksen. PY

9 Vapaaehtoistoiminta: Järjestöt, yhdistykset Kuljetuspalvelut
Kela Musiikkiterapia Omaishoidontuki Leikkiterapia Toimintaterapia Puheterapia Päivähoito Sopeutumisvalmennus Koulu Aamu-iltapäivähoito Tilapäishoito Harrastukset Fysioterapia/ apuvälineohjaus Vapaaehtoistoiminta: Järjestöt, yhdistykset Kuljetuspalvelut Avustaja Sairaala: tutkimusjaksot Erityishuoltopiiri: tutkimusjaksot Neuvola Vaihtoehtoinen kommunikointi Kuntoutusohjaaja/ Avohuollon ohjaaja PY

10 Lapsen kokonaiskehitys ja kuntoutus
Lapsen kokonaiskehityksen tukeminen on tehokkaampaa kuin yksittäisen kehityksen osa-alueeseen kohdistuva kuntoutus. Lapselle luontaisia toimintatapoja, kuten leikkiä hyödyntävä kehityksen tukeminen, mahdollistaa kuntouttavan toiminnan arjessa. PY

11 Kasvatuksellisen kuntoutuksen määrittelyä
Kasvatuksellisella kuntoutuksella tarkoitetaan yleensä erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren (erityislapsi) päivähoidon ja koulunkäynnin järjestämistä ja hänen kuntoutumisensa tukemista kasvatuksellisin keinoin. = Kuntoutussuunnitelma PY

12 Lapsen kuntoutus KASVATUS OPETUS KUNTOUTUS LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMINEN
PY

13 Kasvatuksellisella kuntoutuksella tarkoitetaan
Murto, Pentti (1997) Kasvatuksellisella kuntoutuksella tarkoitetaan mm. erityisopetuksen järjestelyjä ja tukitoimia integraatiotilanteissa. Kasvatukselliseksi kuntoutukseksi voidaan myös nimittää sitä kasvatuksen ja opetuksen painotusta, jossa otetaan huomioon oppilaan yksilöllinen tuen tarve, subjektiuden ja elämänhallinnan kehittäminen. PY

14 Kasvatuksen kuntoutuksellisuus antaa sisältöä integraatioajattelulle.
Kasvatuksellinen kuntoutus yhdistää kasvatuksen, opetuksen, oppilashuollon ja kuntoutuksen toisiinsa. Kasvatuksen kuntoutuksellisuus antaa sisältöä integraatioajattelulle. Kasvatuksen kuntoutuksellisuus tulee esille Vaatimuksena oppilaan itsenäiseen toimintaan sekä Oppilaan yksilöllisen tuen tarpeen huomioonottamisessa ja tukemisessa. PY

15 Mitä on otettava huomioon lapsen kuntoutusprosessissa?
PY

16 Lapsen ja nuoren kuntoutuksen osatekijät ja näistä vastaavat tahot
Yksilö- ja ryhmäterapiat, kurssit Vastuutahot: Terveydenhuolto, Kela Arkeen siirtyneen harjoittelun määrä- Lapsen/perheen/päiväkodin/koulun sitoutuminen Vapaa-ajan harrastusten määrä ja laatu- Yhteiskunta, vanhempien sitoutuminen: mm. fyysinen kehitys, sosiaaliset taidot PY

17 Ympäristön muutostarpeiden toteutuminen-esteettömyys
Terveydenhuolto, Kela, päiväkoti, koulu, Kunta Apuvälineet ja avustavat palvelut Terveydenhuolto, sosiaalitoimi (myös lapsilla mahdollisuus saada henkilökohtainen avustaja esim. harrastamiseen.) PY

18 Kuntoutussuunnitelma (voi olla osa verhaiskasvatussuunnitelmaa)
Lapsella on asiantuntijan lausunto erityisen tuen tarpeesta: - laaditaan kuntoutustyöryhmässä (päivähoitohenkilöstön lisäksi erityislastentarhanopettaja, terapeutit, kuntoutusohjaaja, vanhemmat). Suunnitelman mukainen palvelu toteutuu omassa kunnassa. Sisältää tukitoimenpiteet (esim. terapiat) sekä seurantasuunnitelman. PY

19 Siirtyminen kouluun Esikouluvuonna erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla pohditaan koulusijoitusta; minkälaista tukea lapsi tarvitsee ja miten opetus tulisi järjestää. Oppivelvollisuus voi olla myös pidennetty (11 vuotta). PY

20 Perusopetuslain uudet säännökset koskien tehostettua ja erityistä tukea tulevat voimaan 1.1.2011.
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. PY

21 Tukimuodot Yleinen tuki
Painopiste on varhaisessa tuessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. - edellyttää eriyttämistä, oppilaanohjausta, tukiopetusta sekä ohjaus- ja tukipalveluja. PY

22 Tukimuodot Tehostettu tuki
Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. - Oppimissuunnitelman laatiminen, oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut sekä ohjaus- ja tukipalvelut. PY

23 Tukimuodot Erityinen tuki
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen koulun alkua, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion mukaan oppilaan opetus tulee järjestää toisin (pedagoginen selvitys). Edellyttää HOJKS:n laatimista moniammatillisesti. Päätös on määräaikainen. PY

24 HOJKS = henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilölliset ominaisuudet, kehitystaso ja kouluyhteisöön sopeutuminen edellyttävät opetuksen ja tukipalveluiden suunnittelua, oppimisvaikeuksien diagnosointia, edistymisen seurantaa ja arviointia. PY

25 Erityisen tuen edellyttämä opetus
Opetusta järjestetään ensisijaisesti edelleen muun opetuksen yhteydessä tai Osittain erityisluokalla - Kokonaan erityisluokalla tai erityiskoulussa. PY

26 Erityiskoulujen organisointi
Valtion erityiskoulut Esim. Tervaväylän koulu (Merikartanon ja Lohipadon yksikkö). Nämä tarjoavat myös ohjaus- ja tukipalveluja kunnille. Kuntien ylläpitämät koulut PY

27 Erityisopetusta ohjaavat periaatteet
Eettisyyden periaatteet - ihmisarvo, integriteetti, itsemääräämisoikeus, osallisuus. Normalisaation periaatteet - mahdollisimman paljon yleisopetuksessa (lähikoulut) Oppimisoikeuden ja ryhmään kuulumisen periaate (oikeus turvalliseen oppimiseen). PY

28 Pedagogiset periaatteet:
Ennaltaehkäisyn periaate -oppimisen ja sopeutumisen esteiden vähentäminen. Terapeuttisuuden periaate - Kuntouttava aspekti mukana. Yhteistyö. 3. Oikeus tuettuun koulunkäyntiin ja kokonaiskuntoutukseen - Erityispalvelut oppilaan luo, kokonaiskuntoutus. PY

29 Ammatillinen erityisopetus sekä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Opetusta voidaan tarvittaessa mukauttaa. PY

30 Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat perusvalmiuksissa harjaantumista ennen ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä tai opintojen alkua. Tavoitteena voi olla myös valmentaminen ja kuntouttaminen työhön tai itsenäiseen elämään. PY

31 Ohjaava ja valmistava koulutus
on suunnattu perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Nämä nuoret ovat vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä. Koulutuksen laajuus on opiskelijan tarpeiden mukaan opintoviikkoa. PY

32 Ketkä järjestävät ammatillista erityisopetusta?
Ammatillinen erityisopetus sekä vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus järjestetään ensisijaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä vastaavat ammatilliset erityisoppilaitokset (esim. Luovi), jotka huolehtivat myös erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus ja tukitehtävistä. PY

33 Lähteitä Moberg,S.ym. 2009. Erityispedagogiikan perusteet.
Hautamäki,J., Lahtinen,U., Moberg,S. & Tuunainen, K Erityispedagogiikan perusteet Ladonlahti,T., Naukkarinen,A. & Vehmas,S Poikkeava vai erityinen? Erityispedagogiikan ulottuvuudet. Pihlaja,P. & Viitala,R Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. PY