Merenkulun analyysitoiminta ja turvallisuusindikaattorit

Esitys aiheesta: "Merenkulun analyysitoiminta ja turvallisuusindikaattorit"— Esityksen transkriptio:

1 Merenkulun analyysitoiminta ja turvallisuusindikaattorit
Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Esa Pasanen

2 Analyysitoiminta Trafin analyysitoiminta keskittyy turvallisuuden tilan seuraamiseen, turvallisuusuhkien havaitsemiseen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tunnistamiseen. Kerää ja analysoi Trafin toiminnan kannalta oleellista turvallisuus- tietoa päätöksenteon pohjaksi Tuloksia käytetään Trafin toimintojen riskiperusteiseen kohdentamiseen valvonnassa, sääntelyssä, turvallisuustiedottamisessa sekä strategia- ja sidosryhmäyhteistyössä. Riskiperusteisuus tuo toiminnoille parempaa vaikuttavuutta sekä mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön.

3 Analyysitoiminta Turvallisuuden hallinnassa tärkeässä osassa on hyvä raportointikulttuuri vaaratilanteista ja poikkeamista. Eri liikennemuodot ovat hyvin erilaisessa tilanteessa; ilmailussa säädökset edellyttävät kattavasti vaaratilanteista ja poikkeamista raportoimista ja rautateilläkin säädösten velvoitteet ovat melko kattavia. Merenkulussa löytyy jonkin verran velvoitteita raportoinnille, mutta merenkulun raportointikulttuuria ja raportoinnin säädöspohjaa on tarpeen kehittää. Tieliikenteessä ei ole velvoitteita poikkeamaraportoinnille.

4 Miksi haetaan uusia toimintamalleja?
EU:n valkoinen kirja LVM tulevaisuuskatsaus 2012 Hallitusohjelma 2011 VN liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012 Itämeren meriturvallisuusohjelma

5 Itämeren meriturvallisuusohjelma
Aluksen rakenteeseen, varusteisiin ja käytäntöön liittyvää turvallisuutta, alusten liikkumisen turvallisuutta, ihmishenkien pelastamista ja meren saastumisen ehkäisemistä onnettomuuteen joutuneilla aluksilla sekä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden syiden tutkintaa ja niistä oppimista Panostetaan ja vaikutetaan aktiivisesti merenkulun turvallisuutta koskevien asioiden valmisteluun ja käsittelyyn Euroopan unionissa ja IMO:ssa Kehitetään alusliikenteen valvontaa ja ohjausta (SafeSeaNet) Kehitetään merenkulkijoiden osaamista ja inhimillisen tekijän huomioon ottamista LRIT- tietokeskus (SOLAS velvoite) Kehitetään merenkulun turvallisuuteen liittyvää Itämeren maiden monenvälistä ja kahden välistä yhteistyötä Tehostetaan merenkulun turvallisuutta koskevien kansainvälisten asioiden käsittelyä kansallisella tasolla

6 Tavoite Yhteinen tavoite -> Merenkulun turvallisuuden parantaminen
Onnettomuus-, vaaratilanne- ja poikkeamaraportoinnin sekä muun saatavilla olevan tiedon analysoinnin avulla muodostetaan kuvaa koko Suomen merenkulun tilasta Poikkeamaraportit käsitellään luottamuksellisesti: Nimet ym. tunnistetiedot pidetään salassa, analysoidaan useamman samantyyppisen tapauksen muodostamia kokonaisuuksia tai yksittäistä tapausta siten, että henkilöitä / alusta ym. ei voida tunnistaa Raporttien suuri määrä on indikaatio turvallisuuskulttuurin toimivuudesta Toimiva turvallisuudenhallinta vähentää myös toiminnallisia kustannuksia Finnish Transport Safety Agency

7 HEINRICH’in KOLMIO: teoria
Poikkeama >3000 1 300 30 Vaaratilanne Vakava vaaratilanne Onnettomuus Onnettomuustutkinta: saadaan tärkeää tietoa syytekijöistä vakavista tapauksista tilanteessa, jossa suojaukset ovat jo pettäneet Vaaratilanteiden ja poikkeamien analysointi: saadaan tärkeää tietoa syytekijöistä ja pitäneistä ja pettäneistä suojauksista, jotta voidaan ottaa opiksi ja tehdä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ennen, kuin onnettomuus pääsee tapahtumaan Suuri määrä poikkeamaraportteja hyvä asia: kertoo hyvästä raportointikulttuurista!

8 Vuoden 2010 merenkulun onnettomuudet ja teoreettiset vaaratilanteet
7594 37 93 Vakavat vaaratilanteet Vaaratilanteet ja poikkeamat

9 Turvallisuuden hallinta ja turvallisuustieto
Turvallisuutta on perinteisesti mitattu tapaturma-, onnettomuus- ja vauriotilastoilla. Ennalta ehkäisevän turvallisuustyön kannalta olisi kuitenkin olennaista voida mitata ja arvioida turvallisuustoiminnan tasoa siten, että saataisiin nopeasti tietoa turvallisuuden mahdollisesta heikkenemistä jo ennen kuin vahinko on tapahtunut. Ennalta ehkäisevän turvallisuuden mittaamiseen ja menetelmiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö on alkuvaiheissa. Tiedon kerääminen ja sen perusteella tehtävä analyysi ja riskien tunnistaminen on yksi osa turvallisuuden hallintaa esim. päätöksenteon ohella

10 Turvallisuuden hallinta ja turvallisuustieto
Turvallisuuden hallinta perustuu aktiiviseen vaarojen tunnistamiseen ja analysointiin. Onnettomuuksien ehkäisyn kannalta oleellinen tieto sisältää informaatiota niistä riskeistä, jotka realisoituessaan voivat johtaa onnettomuuteen. Analysointiin tarvitaan systemaattista turvallisuuskriittisen informaation tuottamista ja keräämistä. Analysointi tähtää uhka- ja riskitekijöiden arviointiin Tiedon kerääminen ja sen perusteella tehtävä analyysi ja riskien tunnistaminen on yksi osa turvallisuuden hallintaa esim. päätöksenteon ohella

11 TASO 1: TASO 2: TASO 3: Vakavuus/seu-raukset Total loss
Onnettomuu-den tyyppi: esim. yhteentörmäys TASO 3: Syytekijä: esim. reittisuunni-telman noudattamatta jättäminen

12 Indikaattorit taso 3. Taso 3. mittaa syytekijöitä tason 2. eri tapaustyypeille. Indikaattorit ovat ennakoivia. Pyritään löytämään parannus ja muutoskohteita riskien pienenentämiseksi. inhimillinen virhe (human error) ihmisten rikkomukset (human violations) tekninen koneisto- tai varustevika mukaan lukien suunnitteluvirheet (technical failure of machinery/equipment including design errors) aluksen lasti (the ship`s cargo)  toinen alus tai toiset alukset, virhetoiminta jne.(another ship or ships, improper actions, etc.) ympäristö (the environment) navigaatio-infrastruktuuri (navigational infrastructure) Suomalaisiin aluksiin tehdyt satama –ja lippuvaltiotarkastukset Suomessa tehdyt satamavaltiotarkastukset muut ulkoiset syyt (other external causes)

13 Indikaattorit taso 2. Taso 2. mittaa eri tapaustyyppien lukumäärää, ja ne voidaan suhteuttaa liikenteen kokonaismäärään joko väylä tai satamakohtaisesti. Käytetyt määritelmät ovat IMO:n määritelmiä. Indikaattorit ovat taannehtivia. yhteentörmäys (collision) konevaurio (machinery damage) karilleajo tai pohjakosketus (stranding or grounding) aluksen tai sen varusteiden vauriot (damages to ship or equipment) kosketus, törmäys (contact) kaatuminen tai kallistuma (capsizing or listing) tulipalo tai räjähdys (fire or explosion) kateissa: oletettavasti uponnut (missing: assumed lost) runkovika tai vika vesitiiviissä ovissa (hull failure or failure of watertight doors etc.) muu (other)

14 Indikaattorit taso 1. Taso 1. mittaa onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden seurauksia ja on tarkoitettu lähinnä ”suurelle yleisölle” kuvaamaan turvallisuuden tason julkisuuteen näkyvää lopputulosta. Käytetyt määritelmät ovat IMO:n määritelmiä. Indikaattorit ovat taannehtivia. ihmishengen menetys (loss of life) vakavat loukkaantumiset (serious injuries) meren pilaantuminen (pollution) aluksen täydellinen menetys, haaksirikko (total loss of ship) alus ei lähtövalmis/valmis jatkamaan matkaa (ship rendered unfit to proceed) alus edelleen lähtövalmis/valmis jatkamaan matkaa (ship remains fit to proceed)

15 Reaktiivinen toiminta - jo tapahtuneen onnettomuuden syiden arviointi
III tason indikaattori II tason indikaattori Alusliikennepalvelu- poikkeamat I tason indikaattori Yhteentörmäys Lippu- ja satamavaltio poikkeamat Miehistön asiakirjat ja todistukset Laiva-asiakirjat ja todistukset Muut asiakirjat ja todistukset Vakavuus/rakenne Vedenpitävyys/säänkestävyys Hätätilannejärjestelmät Radiolaitteet Lastinkäsittely ja -varusteet Paloturvallisuus Hälytysjärjestelmät Asuinolot Työturvallisuus Navigointilaitteet ja –varusteet Hengenpelastuslaitteet Vaaralliset aineet Propulsio- ja apukonejärjestelmät Marpol Annex I-VI AFS ISM ISPS Muut Karilleajo/pohjakosketus Kosketus/törmäys Ihmishengen menetys Tulipalo/räjähdys Vakava loukkaantuminen Runkovika/vika vt-ovissa Konevaurio Meren pilaantuminen Aluksen/varusteiden vauriot Aluksen täydellinen menetys Kaatuminen/kallistuma Kateissa; oletettavasti kadonnut Luotsaus Muu syy Varustamot Finnish Transport Safety Agency

16 Preventiivinen toiminta - pyritään estämään onnettomuudet ennalta
III tason indikaattori Riskien hallintatoimenpiteet II tason indikaattori Alusliikennepalvelu- poikkeamat I tason indikaattori Yhteentörmäys Lippu- ja satamavaltio poikkeamat Miehistön asiakirjat ja todistukset Laiva-asiakirjat ja todistukset Muut asiakirjat ja todistukset Vakavuus/rakenne Vedenpitävyys/säänkestävyys Hätätilannejärjestelmät Radiolaitteet Lastinkäsittely ja -varusteet Paloturvallisuus Hälytysjärjestelmät Asuinolot Työturvallisuus Navigointilaitteet ja –varusteet Hengenpelastuslaitteet Vaaralliset aineet Propulsio- ja apukonejärjestelmät Marpol Annex I-VI AFS ISM ISPS Muut Karilleajo/pohjakosketus Kosketus/törmäys Ihmishengen menetys Tulipalo/räjähdys Vakava loukkaantuminen Runkovika/vika vt-ovissa Konevaurio Meren pilaantuminen Aluksen/varusteiden vauriot Aluksen täydellinen menetys Kaatuminen/kallistuma Kateissa; oletettavasti kadonnut Luotsaus Muu syy Varustamot - poikkemaraportit Finnish Transport Safety Agency

17 Läheltä-piti raportit
”Jos sinusta turvallisuus on kallista, niin kokeile onnettomuutta.” Raportoinnin hyödyt varustamolle: pääsee kiinni ongelmiin ennen onnettomuutta parantaa turvallisuutta ISM:n mukainen vaatimus vähentää DP:n työtaakkaa kilpailuvaltti helpottaa auditointeja (sisäiset ja ulkoiset) kumulatiivista ja dokumentoitua tietoa operoinnista (”tieto jää laivalle”)

18 Turvallisuuden hallinta ja turvallisuustieto

19 Turvallisuuden hallinta ja turvallisuustieto
Tiedon kerääminen ja sen perusteella tehtävä analyysi ja riskien tunnistaminen on yksi osa turvallisuuden hallintaa esim. päätöksenteon ohella

20 Turvallisuuden hallinta ja turvallisuustieto
Tiedon kerääminen ja sen perusteella tehtävä analyysi ja riskien tunnistaminen on yksi osa turvallisuuden hallintaa esim. päätöksenteon ohella

21 Turvallisuuden hallinta ja turvallisuustieto
Tiedon kerääminen ja sen perusteella tehtävä analyysi ja riskien tunnistaminen on yksi osa turvallisuuden hallintaa esim. päätöksenteon ohella

22 Turvallisuuden hallinta ja turvallisuustieto
Tiedon kerääminen ja sen perusteella tehtävä analyysi ja riskien tunnistaminen on yksi osa turvallisuuden hallintaa esim. päätöksenteon ohella

23 Turvallisuushavainnot ja uhat
I-Taso Tapauksia vähän Ei oteta huomioon itsemurhatapauksia, joita n. 6-8 vuodessa (hyppää mereen). Eivät liity aluksen operointiin. II-Taso Karilleajo/pohjakosketus suurin (16) Yhteentörmäys ja kosketus/törmäys toiseksi suurimmat (6) Inhimilliset virheet (13), tekniset viat (10) ja muut määrittelemättömät (10) suurimmat syyt onnettomuuksiin III-Taso Reittijakojärjestelmärikkomus Kemikaalisäiliöaluksia alustyyppinä toiseksi eniten Katsastuksia eniten matkustaja-aluksille KMI alueella Suurimmat puutteet liittyvät hengenpelastuslaitteisiin sekä aluksen asiakirjoihin

24

25 Suomen ilmailun turvallisuuden vuosikatsaus - sisältö (julkaisu suomeksi ja englanniksi, löytyy Trafin internetsivuilta