Esi- ja alkuopetus POM11JO / demot

Esitys aiheesta: "Esi- ja alkuopetus POM11JO / demot"— Esityksen transkriptio:

1 Esi- ja alkuopetus POM11JO / demot

2 Luokanopettajat ja maisteriopiskelijat
Selvitä vierailusi aikana: Millainen on esiopetuksen/alkuluokan/joustavan ryhmän oppimisympäristö? (Fyysinen oppimisympäristö; Miten esim. tila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsen oppimista ja kasvua tukevaksi. Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Psyykkinen oppimisympäristö; Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä/ aikuisen ja lasten välillä ?) Mitä oppiainesisältöjä/laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksen opetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? (Esim. Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin niin, että esim. lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksen kohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?/Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin?) Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui? Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia?)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?) Sirpa Eskelä-Haapanen, 2016

3 Erityispedagogiikan opiskelijat
Selvitä vierailusi aikana: Millainen on esiopetuksen, alkuluokan tai joustavan ryhmän oppimisympäristö ja miten se huomioi oppilaiden yksilöllisyyden? (Esim: Miten tila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsen oppimista ja kasvua tukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä/aikuisen ja lasten välillä ?) Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksen opetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? (Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksen kohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?/Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin?) Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta/monialaisuutta? (Esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, ertyislastentarhanopettajan yhteistyötä.) Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja? (Esim. luokanopettaja/erityisopettaja/ lastentarhanopettaja opettavat yhdessä.) (Ks. Samanaikaisopetus on mahdollisuus: Miten lasten opetusta eriytettiin? Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukana olo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui?  Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisen tuen piirissä? Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan? Ohjasiko se lapsen toimintaa ja oliko se oppimista/toimintaa edistävää? Sirpa Eskelä-Haapanen, 2016

4 Oppimiskäsityksistä – eaop (OPS 2014)
Lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa  vahva yksilöllisyyden merkitys. Lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle Uusien tietojen ja taitojen oppimisen tulisi herättää lapsissa halun oppia lisää.

5 Yhteinen käsitys laaja-alaisesta osaamisesta
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Se tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alainen oppiminen jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen oppimisen kehittymiseen vaikuttaa tietosisältöjä enemmän se, miten työskennellään, millaiseksi oppimisympäristöt rakennetaan ja miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.

6 Laaja-alainen osaaminen ~ oppimiskokonaisuudet Mitä?
Esiopetuksen OPS-perusteet 2014 Perusopetuksen OPS-perusteet 2014 Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintätekniikka Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ilmaisun monet muodot Kielen rikas maailma Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan ja kehityn Sirpa Eskelä-Haapanen, 2016

7 Laaja-alainen osaaminen
ESIOPETUS: Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. PERUSOPETUS: Laaja-alaisen osaamisen tavoitteena 1-2 luokilla on, että oppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään elämäntapaan. Alusta lähtien on tärkeätä, että koulu tarjoaa jokaiselle oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voi tuntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaa eniten omalla esimerkillään.

8 Mihin opettajia tarvitaan?
Mikä koulun aloituksessa mietityttää? (taulukot 1 ja 2; Eskelä-Haapanen 2015) Lapsen taitojen ja koulumenestyksen kehitystä eivät selitä ainoastaan kognitiiviset tekijät ja perhetausta, vaan erityisesti oppimisympäristön laadulla on merkitystä  oppiminen ja motivaatio (La Paro, Pianta & Stuhlman 2004) Oppimisympäristön laatu: rakenteelliset ja prosessitekijät (Hamre 2008) Rakenteelliset tekijät helposti mitattavissa (opettajan koulutustaso, luokan/ryhmän oppilasmäärä, avustajien määrä, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä, oppimateriaalit, laitteet, fyysisen ympäristön soveltuvuus, virikkeisyys ja turvallisuus sekä ops) Prosessitekijöistä tärkein opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus: miten opettaja soveltaa ops:a, millaiset tavoitteet hän asettaa, millaisia työskentelytapoja hän käyttää ja painottaa, miten hän ohjaa oppimisprosessia (opetuskäytänteet ja vuorovaikutussuhde).

9 Vuorovaikutuksen laatu oppimisympäristössä
Lapsilähtöiset käytänteet: opettajalla aktiivinen ja ohjaava rooli, opettaja on sensitiivinen lasten tarpeille, opettaja antaa tilaa lasten keskinäiselle vuorovaikutukselle, opetuksen tavoitteet yhdistyvät lasten aloitteiden ja kiinnostuksenkohteiden kanssa.  Tutkimusten mukaan (Lerkkanen, Poikkeus & Kiuru 2012) nämä edistävät lasten akateemisten taitojen kehitystä ja kiinnostusta esimerkiksi lukemista ja matematiikkaa kohtaan. Lasten johtamat käytänteet: opettaja ei juurikaan puutu oppimistilanteeseen, oppimisympäristössä on vähäinen struktuuri, joka sallii lasten vahvan autonomian esimerkiksi taitojen harjoittelussa  Suosii niitä lapsia, joiden taitotaso on valmiiksi korkea (Kikas, Peets & Hodges 2014) Opettajajohtoiset käytänteet hyödyttävät parhaiten lapsia, joilla on heikot taidolliset valmmiudet, tehtävää välttävää käyttäytymistä ja oppimivaikeuksia (Lovett, Barron & Benson 2003).

10 Ryhmän vuorovaikutuksen laatu (Pianta, La Paro & Hamre 2008)
Opettajan ja oppilaiden vuorovaikutussuhteen läheisyys ja tunnetuki, ryhmän toiminnan organisointi ja oppimisprosessin ohjaamisen laatu = ryhmän vuorovaikutuksen laatu TUNNETUKI Luokkahuoneen ilmapiiri: Myönteisten tunteiden määrä ja arvostava suhtautuminen toisiin Opettajan sensitiivisyys: opettaja tiedostaa oppilaiden yksilölliset tarpeet ja reagoi niihin, opettaja tarjoaa rohkaisua ja lohdutusta sekä tukea ongelmien käsittelyssä Oppilaiden näkökulmien huomioiminen: Opettaja huomioi joustavasti oppilaiden kiinnostuksen kohteita, aloitteita, tukee oppilaiden autonomiaa ja antaa tilaa keskusteluille

11 Toiminnan organisointi ja ohjauksellinen tuki
TOIMINNAN ORGANISOINTI: käyttäytymisen sääntely, tuotteliaisuus ja opetusmuodot Käyttäytymisen sääntely: opettajan taito ennalta ehkäistä työrauhaongelmia ja missä määrin ryhmä on sisäistänyt käyttäytymistä koskevat odotukset Tuotteliaisuus: Kuinka hyvin opettaja kykenee organisoimaan opetusajan ja motivoimaan oppilaat suuntautumaan opiskeluun Opetusmuodot: opettajan taito mahdollistaa oppilaiden aktiivisuus, mahdollisuudet tutkia, harjoitella ja hyödyntää eri materiaaleja OHJAUKSELLINEN TUKI Määrittyy eri tavoin eri ikävaiheissa Esi- ja alkuopetuksessa havainnoidaan a) käsitteiden oppimista b) opettajan kielellistä mallintamista c) palautteen laatua

12 Oppimisympäristön laatu – oppiminen ja motivaatio
Oppilaiden saama tunnetuki + laadukas toiminnan organisointi + ohjauksellinen tuki  oppimistulokset paranevat Erityisesti oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kohdalla opettajan tarjoama tunnetuki ja luokan myönteinen ilmapiiri vaikuttavat positiivisesti oppimistuloksiin (Hamre & Pianta 2005). Oppilaiden itsenäisyyden ja pätevyyden tunteen korostaminen ovat yhteydessä oppilaiden kiinnostukseen opiskelua kohtaan enemmän kuin oppimisen suoritusten korostaminen ja arvosanojen merkitys (Ryan & Deci 2000). Mitä laadukkaampaa on toiminnan organisointi ja opettajan ohjaus esikoulussa, sitä kiinnostuneempia lapset ovat esiopetuksen sisällöistä (Pakarinen ym. 2010). Luokan tunnetuen merkitys näyttää vaikuttavan positiivisesti oppilaiden sitoutumiseen opiskeluun ja nostavan oppimistuloksia esikoulusta yläkouluun saakka.