Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL

Esitys aiheesta: "Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL"— Esityksen transkriptio:

1 Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL
Lape-Uusimaan Ketterät kokeilut -startti Järvenpää Lapsivaikutusten arviointi rakentamassa maakunnan yhteistä lapsikäsitystä

2

3 Lapsiystävällinen maakunta (1)
Seuraa ja arvioi järjestelmällisesti: sote- ja maakuntalainsäädännön toimeenpanoa. lasten oikeuksien toteutumista. lasten, nuorten ja lapsiperheiden sote-palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kerää ja hyödyntää järjestelmällisesti lasten ja nuorten hyvinvointitietoa, ml. hyvinvointi-indikaattorit

4 Lapsiystävällinen maakunta (2)
Arvioi lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset ja ottaa huomioon arviointien suositukset päätöksenteossa. Seuraa toteutuneita vaikutuksia. Edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tavoitteellisesti. Varmistaa varhaisen tuen ja matalan kynnyksen periaatteen toteutumisen lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluissa.

5 Lapsiystävällinen maakunta (3)
Kaventaa tavoitteellisesti hyvinvointi- ja terveyseroja ja ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyteen sekä maahanmuuttaja-taustaisten lasten ja nuorten kotoutumiseen Kuulee lapsia ja nuoria ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa, erityistä huomiota heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuuden parantamiseen.  Huolehtii sote-palveluiden yhteen sovittamisesta lapsi-, nuori- ja perhelähtöisellä tavalla

6 Lapsiystävällinen maakunta (4)
Tekee tiivistä yhteistyötä kuntien lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kanssa. Tekee tiivistä yhteistyötä maakunnassa toimivien lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen kanssa. Huolehtii päätöksentekijöiden, viranhaltijoiden ja lasten ja nuorten kanssa työskentelevien lasten oikeuksien koulutuksesta. Kirjaa edellä luettelut asiat maakuntastrategiaan.

7 Julkisen vallan edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
Julkisen vallan (valtion, kunnan ja maakunnan) on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §). Perus- ja ihmisoikeuksina turvataan yksilön kannalta tärkeimmät oikeudet. Lasten ihmisoikeuksien kannalta keskeinen oikeuslähde on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

8 Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin edistämisen välineenä
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Se on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä pitää toteuttaa joka päivä.

9 Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely
Lapsen määritelmä: Lapset alle 18-vuotiaita Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Terveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Erityiset turvaamistoimenpiteet

10 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet
Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen oikeus tulla kuulluksi 12 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla)

11 Lapsen oikeus syrjimättömyyteen
Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä eriarvoisuuden korjaamiseksi. Tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi

12 Lapsen oikeus kehittymiseen
Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisen kehityksen.

13 Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen oikeus tulla kuulluksi
Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa häntä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa.

14 Lasten ja nuorten osallisuus
Lapsen ja nuoren osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus vaikuttaa Osallisuus kunnan/maakunnan asukkaana Osallisuus kasvu- ja kehitysympäristön jäsenenä esim. varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa, harrastuksissa tai sijaishuoltopaikassa Osallisuus palvelun käyttäjänä tai asiakkaana, esim. sote-palveluissa tai vapaa-ajan palveluissa

15 Lapsen edun ensisijaisuus
Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen etu (lapsen paras, lapsen etujen toteutuminen) muodostuu lapsen oikeuksien kokonaisuudesta.

16 Lasten etu ja lapsivaikutusten arviointi
Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen on tunnistettava ennen kuin tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä.

17 Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen aktiivinen soveltaminen
Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla - valtio, maakunnat ja kunnat. Jokaisen hallintoelimen tulee soveltaa lapsen edun periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vaikuttavat lasten oikeuksiin. Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen ja tarpeiden mukaisesti.

18 Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen
Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

19 Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmat (1)
Lapsivaikutusten arviointi väestöryhmäkohtaisena ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointina. Arvioidaan vaikutuksia lapsiväestön hyvinvointiin, terveyteen ja elinoloihin. Lapsenoikeusperustainen lapsivaikutusten arviointi: Arvioidaan vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat arvioinnin lähtökohtana.

20 Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmat (2)
Vaikutuksia voidaan arvioida samanaikaisesti molemmista näkökulmista. Esimerkiksi arvioidaan, mitä vaikutuksia eri päätösvaihtoehdoilla on? lasten terveyteen ja lasten terveyspalveluihin lasten terveyttä ja terveyspalveluiden saatavuutta koskevien oikeuksien toteutumiseen

21 Miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin?
Kuten lapsen oikeuteen kehitykseen syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate) esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi terveyteen ja terveyspalveluihin koulutukseen riittävään elintasoon vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa

22 Vaikutusten ulottuvuuksia
Vaikutus = seuraus, tulos, aikaansaannos, jälki (Suomen kielen perussanakirja) Vaikutukset voivat olla erityyppisiä. Vaikutuksia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: myönteiset – kielteiset vaikutukset välittömät – välilliset vaikutukset vaikutukset kohdealueella – muualla tarkoitetut – ei-tarkoitetut vaikutukset ennakoidut – ei-ennakoidut vaikutukset

23 Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi kunnassa
Terveydenhuoltolain 11 §: Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sote-järjestämislakiehdotuksen 7 § (HE 15/2017): Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa.

24 Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi maakunnassa
Sote-järjestämislakiehdotuksen 8 § (HE 15/2017): Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen

25 Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (1)
Tuo tietoa päätöksenteon perustaksi. Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä. Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön.

26 Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (2)
Arvioinnilla saadaan suosituksia päätöksentekoa varten ja siten parempia päätöksiä. Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa. Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa.

27 Vaikutusten arviointi eri vaiheissa
Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä. Prosessiarviointi: Vaikutuksia arvioidaan päätöksen toimeenpanon yhteydessä. Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia tehdyllä päätöksellä on ollut.  Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. Kerätty tieto kumuloituu.

28 Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia
Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi valmisteluprosessia. Arviointi tehtävä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta sillä on aito merkitys prosessissa. Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Isoissa asioissa laajempi arviointi Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen arvioinnissa Arvioinnin tulokset on otettava huomioon jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa.

29 Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheet (1)
Selvitetään tarve vaikutusten arvioinnille. Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi. Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän asian luonteesta. Isossa asiassa laajempi arviointi. Tiedon kerääminen, myös lapsilta ja nuorilta Kerätyn tiedon pohjalta vaikutusten tunnistaminen ja analysointi (ml. niiden merkittävyys) Vaihtoehtojen vertailu

30 Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheet (2)
Esitetään päätöksentekoa varten vaihtoehtojen myönteiset ja kielteiset vaikutukset sekä johtopäätökset ja suositukset. Raportointi ja arvioinnin tulosten julkistaminen Arvioinnin tulosten huomioon ottaminen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa Päätös ja siitä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten arviointi

31 Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa
Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen, kirjoittaminen, valokuvaaminen Kuuleminen arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit, koulut, koululaisten iltapäivätoiminta, vapaa-ajanpalvelut, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto Yhteistyö järjestöjen kanssa

32 Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä riittävässä laajuudessa
Käytössä olevassa kokonaisvaltaisessa päätösten ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVA) on huolehdittava, ettei lapsivaikutusten arviointi jää pintapuoliseksi tai näennäiseksi. Lapsiin vaikuttavissa päätöksissä on aina muistettava vaatimus lapsen edun ensisijaisuudesta ja siitä seuraavasta lapsivaikutusten arviointivelvoitteesta. Lapsen edun tulee olla harkinnassa korkeammalla kuin muut asiaan vaikuttavat seikat (lapsen edun ensisijaisuus).

33 Vaikutusten merkittävyyden harkinta (1) Lähde: Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta Millainen on päätöksen vaikutuksen kohteena oleva lasten määrä? Miten päätös vaikuttaa eri lapsiryhmiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin? (esim. vammaiset lapset, köyhissä perheissä elävät lapset, sijoitetut lapset, pakolaislapset) Mikä on vaikutusten kesto, mitkä vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia? Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu? Mitkä ovat päätöksen vaikutusten kohteena olevien lasten ja nuorten ja käsitykset asiasta?

34 Vaikutusten merkittävyyden harkinta (2)
Mikä on vaikutuksen vakavuus ja mitkä ovat vaikutuksen lieventämismahdollisuudet? Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai muita oireita? Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua/-verkkoa ja siksi tärkeä? Onko päätöksellä yhteisvaikutuksia tai kumuloituvia vaikutuksia? Liittyykö päätökseen ristiriitaisia vaikutuksia? Onko päätös osa laajempaa muutosta, jossa yksittäinen päätös ei yksinään aiheuta merkittävää vaikutusta, mutta muutos yhteisvaikutuksiltaan on merkittävä?

35 Lisätietoa (1) Lapsen oikeuksien sopimus Lapsenoikeudet.fi-sivuilla lapsen oikeuksien sopimuksesta Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit Ks. erityisesti yleiskommentit nro 5 (yleiset täytäntöönpanotoimet), 14 (lapsen edun ensisijaisuus), ja 12 (lapsen oikeus tulla kuulluksi.

36 Lisätietoa (2) Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen – Lape-projektisuunnitelma (2016) Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi (Nuorisotutkimus1/2016) Liisa Heinämäki – Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä (THL, 2010) Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006)

37 Lisätietoa (3) Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015) Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7) Esa Iivonen & Kirsi Pollari: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi (2016)

38 Lisätietoa (4) Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011) Säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeet (OM:n julkaisuja 2007:6) Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta (STM:n julkaisuja 2016:2)

39 Lisätietoa (5) Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun – Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011) Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa – Ohjeistus (Suomen ev.-lut. kirkko, 2015) Outi Slant & Kati Rantala: Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä (OPTL: 122, 2013)

40 MLL:n visio Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.