Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Perusopetuksen OPS-työ 9.3.2016 Naantali Pvm | Hallintokunta | nimi.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Perusopetuksen OPS-työ 9.3.2016 Naantali Pvm | Hallintokunta | nimi."— Esityksen transkriptio:

1 Perusopetuksen OPS-työ 9.3.2016 Naantali Pvm | Hallintokunta | nimi

2 OPS on koulun prosessi Tärkeintä on pedagoginen keskustelu koulussa uuden opsin sisällöistä ja muutoksista. Kehittämistyö alkaa asiakirjan valmistuttua. Väline koulun toiminnan, toimintakulttuurin ja opetuksen kehittämiseen. OPS toteutuu koulun käytännöissä ja joka koulussa osin eri tavalla, ei voida antaa tarkkoja keskitettyjä ohjeita (esim. osallisuus, laaja-alaiset osaamisalueet, monialaiset). Pvm | Hallintokunta | nimi

3 Uuden opsin käyttöönotto 1.8.2016 vuosiluokat 1–6 – Fysiikkaa ja kemiaa (1 vkt) sekä biologiaa ja maantietoa (1 vkt) opetetaan lv. 2016–2017 vanhan opsin mukaisesti vielä 6.-luokalla – Lv. 2016–2017 A2-kieli alkaa 4.- ja 5.-luokkalaisilla – Lv. 16–17 3.–6.-luokalla oleville lisätunti A1-kieltä (en), kun ovat 8.-luokalla (lv. 2018–2021!) 1.8.2017 vuosiluokka 7 1.8.2018 vuosiluokka 8 1.8.2019 vuosiluokka 9 Pvm | Hallintokunta | nimi

4 Aikataulu kevät 2016 Kunnan ops-osuudet: – Hyväksytty: Tuntijako ja erikoisluokkien tuntijaot (L-P) – Maaliskuun ltk: Opsin luvut 1–5, 9 ja 12 – Huhtikuu: Opsin luvut 7–8, valmistavan opetuksen opetussuunnitelma – Toukokuu: oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat – Kesäkuu - elokuu: terveystieto, elämänkatsomustieto ja musiikki Syksyksi valmiina koulukohtaiset opsit – Rehtorin hyväksymä OPS palautetaan virastoon 31.8. mennessä – Erityisesti alakoulujen opsit Alakoulun valinnaiset aineet Laaja-alaisen osaamisen varmistaminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet Pvm | Hallintokunta | nimi

5 Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Sisältää opsin laatimisen periaatteita – esim. huoltajien osallisuus (voidaan lisätä lukuun 5) Opetussuunnitelman arviointi Tähän lukuun sisällytetään myös tuntijako ja kieliohjelma – Koulukohtaiset lisäykset/muutokset tuntijakoon vain erikoisluokille – Myös erityiskoulut noudattavat samaa tuntijakoa: Tuntijaon muuttaminen on mahdollista vain yksittäisen oppilaan kohdalla PoL:n 18 §:n mukaan (terveydelliset syyt/lääketieteellinen lausunto). Tämä joko osana erityisen tuen päätöstä tai vaihtoehtoisesti tehdään erillinen hallintopäätös. Pvm | Hallintokunta | nimi

6 Luku 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana Arvoperusta – Koulu voi tarkentaa omista lähtökohdistaan, koulun omat erityispiirteet. – Keskustelu koulussa. Oppimiskäsitys – Keskustelu koulussa – Ei tarvitse juurikaan tarkentaa koulun opsissa. – Ohjaa opetusta, arviointia ja työtapojen valintaa. Pvm | Hallintokunta | nimi

7 Luku 3 Perusopetuksen tehtävä ja valtakunnalliset tavoitteet Perusopetuksen tehtävä ja opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet – Keskustelua, ei juurikaan tarkennettavaa koulun tasolla – Opetussuunnitelmalliset painotukset / erikoisluokat voi sisällyttää tähän (maininta) Tavoitteena laaja-alainen osaaminen – Tarkennetaan koulun opetussuunnitelmassa  mahdolliset painotukset, miten huolehditaan toteutumisesta ja arviointi – Suunnitelmallinen toteuttaminen ja toteutuminen edellyttävät opettajien välistä yhteistyötä (vrt. L5). – Käsitelty myös opsin perusteissa luvuissa 13–15 vuosiluokkakokonaisuuksittain oppiaineittain opsin perusteissa että kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Pvm | Hallintokunta | nimi

8 Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Pvm | Hallintokunta | nimi Koulu oppivana yhteisönä Hyvinvointi ja turvallinen arki Vuorovaiku- tus ja monipuo- linen työskentely Kulttuu- rinen moninaisuus ja kieli- tietoisuus Osallisuus ja demokraat- tinen toiminta Yhden- vertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuu- teen suun- tautuminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet:

9 Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Opetussuunnitelmassa kuvataan koulun toimintakulttuurin kehittäminen ja arviointi (ks. koulun toimintakulttuurin kehittämisestä ohjaavat periaatteet). Keskustelua siitä, millainen oman koulun toimintakulttuuri on ja miten sitä tulisi kehittää. Rehtori vastaa toimintakulttuurin kehittämisestä. Liittyy johtamiseen, opettajien osaamiseen ja pedagogiikkaan, arviointiin, oppimisympäristöihin, työtapoihin, kehityskeskusteluihin, koulutussuunnitelmaan, koulun ilmapiiriin, arkikäytäntöihin, koulun toimintatapoihin, sääntöihin jne. Pvm | Hallintokunta | nimi

10 Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Oppimisympäristöt ja työtavat – Oppiainekohtaisissa opseissa tarkennettu valtakunnan tasolla ja kunnan opsissa. Voidaan tarkentaa koulun opsissa, mutta opettaja päättää työtavoista. Eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet – Vähintään 1 / oppilas / luokka-aste, kesto noin 20–30 tuntia – Kuvataan koulun opsissa, tarkennetaan vuosisuunnitelmassa: Tavoitteet, sisällöt ja vaikutus oppimisen arviointiin (OPS) Toteuttaminen, toteuttamisen seuranta (vusu). Eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyö ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Laaja-alaisen osaamisen tukeminen. – Oppilaiden osallisuus – Tilaa ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyyn – Kolme kaupungin teemakokonaisuutta Pvm | Hallintokunta | nimi

11 Luku 5Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö (ks. luvut 7–8) – Oppilaiden osallisuus Tulee ottaa huomioon kaikessa koulun toiminnassa, kuten työtapojen valinnassa, arvioinnissa, monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, koulun hyvinvointityössä jne. Tarkennetaan vielä kunnan tasolla lv. 16-17 – Kodin ja koulun yhteistyö Positiivinen Wilma-viestintä! Miten huoltajat otetaan mukaan koulun ops-työhön? – Yhteistyö muiden tahojen kanssa Nivelvaiheet (Nivelvaiheen ohjauskirja, esiopetus) Iltis Koulun ulkopuoliset tahot Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö – Tiedottaminen koululla Pvm | Hallintokunta | nimi

12 Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen – Opetuksen järjestämistapoja Vuosiluokkiin sitomaton opetus (perusopetusasetus 11 § 3) – Yksittäisen oppilaan kohdalla kuvataan tehostetun tuen oppimissuunnitelmassa – Ei madalleta tavoitetasoa (vrt. yksilöllistäminen / HOJKS) Yhdysluokkaopetus – ne koulut kuvaavat, jotka sitä käyttävät Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus – Ns. harvinaiset kielet, uskonnot ja valinnaisuus – Oppilaiden pidemmät poissaolot Joustava perusopetus (vain Jopo-koulut, oppilailla oppimissuunnitelmat tai HOJKS:t ?) Opetus erityisissä tilanteissa (Tiilimäen koulu) Pvm | Hallintokunta | nimi

13 Luku 5Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta – Koulun kerhotoiminta – Koulun kirjastotoiminta – Kouluruokailu – Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat – Koulumatkat ja koulukuljetukset – Vastuut – Kuvataan yleisellä tasolla opetussuunnitelmassa, tarkennetaan vuosisuunnitelmassa Pvm | Hallintokunta | nimi

14 Luku 6 Oppimisen arviointi Valmisteilla / Esa Kohtamäki Pvm | Hallintokunta | nimi

15 Luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Ohjaus tuen aikana Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Yleinen tuki, tehostettu ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain järjestettävä opetus (Koivulan koulu) Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot: – Tukiopetus – Osa-aikainen erityisopetus – Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet Pvm | Hallintokunta | nimi

16 Luku 8 Oppilashuolto Laadittu lv. 2014–2015 aikana, tarkistetaan nyt Muutoksia mm. – Ei rehtorin hallintopäätöstä asiantuntijaryhmän nimeämisestä. Pvm | Hallintokunta | nimi

17 Luku 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Saamelaiset ja saamenkieliset Romanit Viittomakieliset Muut monikieliset oppilaat – Millaisia monikielisiin oppilaisiin liittyviä käytäntöjä koulussa on – Kodin ja koulun yhteistyö erityisen tärkeää – Oppimissuunnitelma – Tulkin käyttö tarvittaessa Pvm | Hallintokunta | nimi Pol:n mukaan voidaan järjestää ko. kielten opetusta, ei ole velvollisuutta järjestää

18 Luku 10 Kaksikielinen opetus Cygnaeuksen ja Psylin koulut Uusi tuntijako hyväksytty Koulut laativat opetussuunnitelman Pvm | Hallintokunta | nimi

19 Luku 11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus Ei lisäyksiä kunnan tai koulun tasolla. Pvm | Hallintokunta | nimi

20 Luku 12 Valinnaisuus perusopetuksessa Kahdentyyppiset valinnaiset – Taide- ja taitoaineiden valinnaiset (vasta yläkoulussa) – Valinnaiset  tulee olla oppilaille aidosti valinnaisia (1–9 luokat) – Arvioidaan ja merkitään todistuksiin eri tavalla Koulu päättää valinnaisaineensa – Porin kaupungin perusopetuksen tuntijako – Opsin perusteet Koulun opetussuunnitelmaan kirjataan: – Valinnaisaineen nimi ja laajuus, tuntimäärä/vslk – Vuosiluokat, joilla valinnaisuutta tarjotaan – Tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain, arviointi – Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet Pvm | Hallintokunta | nimi

21 Luvut 13–15 Opetus vuosiluokilla 1–9 Opsin perusteissa kuvattu vuosiluokkakokonaisuuksittain 1–2, 3–6 ja 7–9 – Siirtymävaiheet (ks. myös erityisesti luku 5 ja 8) Esiopetuksesta perusopetukseen ja Nivelet vuosiluokkakokonaisuuksien välissä – Opetuksen tehtävä – Laaja-alainen osaaminen (tarkentaa lukua 3) Tähän kohtaan voi myös kirjata koulun tarkennukset laaja-alaisen osaamisen toteutumisesta Pvm | Hallintokunta | nimi

22 Luvut 13–15: oppiaineet Pvm | Hallintokunta | nimi AsiaOPS perusteetKunnan opsKoulun ops Oppiaineen tehtäväVuosiluokka- kokonaisuuksittain - - Oppiaineen tavoitteet ja sisältöalueet Vuosiluokka- kokonaisuuksittain Jaettu vuosiluokille (vähän kesken) Ei tarvetta, voi tarkentaa (esim. kielet) Oppimisen arviointiYleinen kuvaus 1–2 luokkien osalta, 6. lk:n jälkeen hyvän osaamisen kuvaus, 9. lk:n jälkeen päättöarvioinnin kriteerit OPH valmistelee tukimateriaalia oppimisen arviointiin oppiaineittain, jonka pohjalta kuntakohtaiset työstetään syksyllä. Koululla arvioidaan suhteessa ko. vuosiluokan tavoitteisiin. Ei kirjata vielä koulun opsiin  odotetaan valtakunnan / kunnan ratkaisuja. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa Vuosiluokka- kokonaisuuksittain Vuosiluokka- kokonaisuuksittain porilaisia tarkennuksia Jokainen opettaja päättää, miten toimia. Ei tarvitse kirjata opsiin. Oppimisympäristöt ja työtavat oppiaineessa Vuosiluokka- kokonaisuuksittain Vuosiluokka- kokonaisuuksittain porilaisia tarkennuksia Opettaja päättää työtavat. Ei tarvitse kirjata opsiin.

23 Oppiaineiden osalta huomioitavaa Sama tuntijako kaikissa kouluissa: Joidenkin oppiaineiden osalta tarpeen tarkentaa kuntakohtaista opsia koulun/opettajan tasolla (esim. kielet). Kaikille pakollisen käsityön opetus toteutetaan uuden opsin mukaan  ei tehdä valintaa millään luokka-asteella (1–7). Pvm | Hallintokunta | nimi Oppiaine4. lk5. lk6. lk7. lk8. lk9. lk Historia-1222- Yhteiskuntaoppi11---3 Biologia - - -111,5 Maantieto---111,5 Fysiikka---1-3 Kemia---12-

24 Kehittäminen jatkuu lv. 2016–2017 Kunnan ops: – Kieliohjelma – Oppimisen arviointi ja todistukset – Sähköinen opetussuunnitelma – Muut kehittämiskohteet Laaja-alainen osaaminen (mm. L5-ops) Oppimisen arviointi Monialaiset oppimiskokonaisuudet Oppilaiden osallisuus Kielten opetussuunnitelmat Yläkoulujen opsit viimeistään valmiina keväällä 2017 Pvm | Hallintokunta | nimi

25 Porin OPS-ohjausryhmä Jari Leinonen, sivistysjohtaja, pj. Elina Ahlsten, rehtori, Toejoen koulu Tero Grönmark, rehtori Käppärän koulu Teemu Heino, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, Kuninkaanhaan koulu Esa Kohtamäki, hallintopäällikkö Annemari Mattila, erityisopettaja, Herttuan koulu Kirsi Nuorsaari, suunnittelija Taneli Tiirikainen, rehtori, Kuninkaanhaan koulu Pvm | Hallintokunta | nimi


Lataa ppt "Perusopetuksen OPS-työ 9.3.2016 Naantali Pvm | Hallintokunta | nimi."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google