Haapajärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 Markku Mäkelä OPS-koordinaattori.

Esitys aiheesta: "Haapajärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 Markku Mäkelä OPS-koordinaattori."— Esityksen transkriptio:

1 Haapajärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 Markku Mäkelä OPS-koordinaattori

2  Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman suhde  Paikallisen opetussuunnitelman…  … ohjaavat periaatteet  … arviointi ja kehittäminen Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta

3  Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut  Perusopetuksen yhteinen ja suomen kielinen ops  Ops on kaupungin internet sivuilla, Peda.net:ssä, kouluilla  Kuvaus toteutuksesta  Määritellään ohjaavat ja toteuttavat asiakirjat  Nivelvaiheiden käytännöt: esikoulusta perusopetukseen, perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen  Vuosiluokkiin sidottu opetus, yhdysluokkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus sekä ainejakoinen ja eheytetty opetus  Tuntijako: 226 h (alakoulut 136, yläkoulu 90)Martinmäen koulu, kyläkoulut, yläkoulu  Viittaukset kieliohjelmaan, valinnaisiin aineisiin, painopistealueisiin ja oppilaan ohjaukseen Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta

4  Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet  Perusopetuksen arvoperusta  Kuulemiset on huomioitu täällä  Oppimiskäsitys  Viittaukset paikallisiin asiakirjoihin ja toimintoihin:  Paikalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat  KiVa-koulu, oppilaskunnat, lasten parlamentti, nuorisovaltuusto, Kestävä kehitys, Liikkuva koulu ja tukioppilastoiminta  Kansainvälisyys: Unesco, Comenius, ystävyyskaupunki- ja ystävyyskoulutoiminta  Arviointi tapahtuu Laatukäsikirjan mukaan Luku 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana

5  Perusopetuksen tehtävä  Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet  Laaja-alainen osaaminen  Paikallisesti päätettävät asiat:  Oppilaiden osallisuus (L7) painopisteenä Haapajärvellä: oppilaskunnan hallitukset, tukioppilastoiminta, KeKe-ryhmä, kuulemiset ja kyselyt  Unesco, Comenius, Värska, Belomorsk  Kieliohjelma: ranska, saksa, venäjä  Liikenneturvallisuussuunnitelma tukee koulujen kasvatustyötä  Tvt-strategia: taitotasot vuosiluokille ja koulutusta opettajille  Yrittäjyyskasvatus ja TET-harjoittelut Luku 3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

6

7  Merkitys ja kehittäminen  HPJ: oppimiskokonaisuuksien suunnittelu yhdessä (½ veso)  Taito poloku, Laatukäsikirja  Osallistava toimintakulttuuri  Kehittämistä ohjaavat periaatteet  Oppiva yhteisö, hyvinvointi (Liikkuva koulu, KiVa-koulu)  vuorovaikutus, monipuolinen työskentely (tvt-strategia)  kulttuurinen moninaisuus (Unesco ASPnet), kielitietoisuus  osallisuus ja demokraattinen toiminta (osallisuus, oppilaskunta, lastenparlamentti, nuorisovaltuusto)  yhdenvertaisuus ja tasa-arvo (koulukohtaiset suunnitelmat)  vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen (KeKe)  Oppimisympäristöt (TVIIT) ja työtavat (tvt-strategia, Liikkuva koulu) Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

8  Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet  Osallistava toimintakulttuuri  Yhteistyötahot osittain määritelty  Toimintakulttuurin edistämisvastuu opet. Järj. / Laatukäsikirja  Eheyttäminen kokonaisopetuksena, teemoina ja ilmiöoppimisena  Oppimiskokonaisuuksien (OK) tavoite = oppilas pääsee loistamaan vahvuuksillaan  OK vähintään 19-30 h  Lukuvuosisuunnitelma määrittää OK:n tavoitteet ja sisällöt  Monipuolinen arviointi (tvt)  Rehtorit ja koulunjohtajat huolehtivat OK:n käytännön järjestelyistä  Kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma Taito poloku tehty OK:n tueksi. Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

9  Yhteinen vastuu koulupäivästä  Kaikkien tehtävä, turvallisuuskansio, järjestyssäännöt, KiVa-koulu, kaikilla auttamisvelvollisuus, pitkäaikaissairas oppilas  Yhteistyö  Oppilaiden osallisuus: oppilaskunnan hallitus, tukioppilaat, kummioppilaat, lastenparlamentti, nuorisovaltuusto, kyselyt, hankkeet jne. Suunnittelu, toteutus ja arviointi.  Kodin ja koulun yhteistyö: vanhempainyhdistys, kyläkoulujen johtokunnat, vanhempainillat ja –vartit, palaverit, juhlat ja tapahtumat. Viestintä Wilman ja peda.netin kautta.  Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa: monialaiset oppimiskokonaisuudet, monikulttuurinen yhteistyö, muut yhteistyötahot Haapajärven alueella. Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen

10  Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö  Kasvatuskeskustelu ensisijainen, muut tulevat sen jälkeen. Täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa.  Opetuksen järjestämistapoja  Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu: Martinmäellä erityisentuen piirissä olevilla oppilaille ja yksityiskohtaisesti yläkoulussa  Yhdysluokkaopetus: ryhmien pienuuden vuoksi kyläkouluilla ja pedagogisista syistä Martinmäellä. Kyläkouluilla vuorokurssiperiaatteella, Martinmäellä sitomattomasti.  Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus:  Joustava perusopetus (jopo): ei vielä Haapajärvellä  Opetus erityisissä tilanteissa: Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen

11  Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta  Koulun kerhotoiminta: tukee koulutyötä  Koulun kirjastotoiminta: koulukirjastot ja kirjastoauto vahvistavat lasten ja nuorten lukutaitoa  Kouluruokailu: terveellinen osa arkea, osallistaa oppilaita suunnitteluun ja toteutukseen, erityisruokavaliot  Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat: yhteistyö srk:n kanssa, Liikkuva koulu, täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa.  Koulumatkat ja koulukuljetukset: täsmennetään Turvallisuuskansiossa Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen

12  Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri  Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet  Tavoitteet ja kriteerit  Oppilaan ikäkausi ja edellytykset sekä monipuolinen arviointi  Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kehittäminen  Arvioinnin kohteet:  Oppiminen: edistyminen ja osaamisen taso  Työskentely: osana oppiainetta, ei enää erikseen  Käyttäytyminen: hyvän (8) käyttäytymisen kriteerit karkeasti Luku 6 Oppimisen arviointi

13  Opintojen aikainen arviointi: välitodistus, lukuvuositodistus, kannustava ja opitun näkyväksi tekevä palaute, virheistä opitaan, keskustelut 2. ja 6. lk:n jälkeen, eteneminen  Perusopetuksen päättöarviointi: päättötodistus ja käytettävät arviointitavat (numero / suoritettu)  Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät  1-2 sanallinen arviointi  3-6 osittainen ja kasvava numeroarviointi  7-9 numeroarviointi  Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset Luku 6 Oppimisen arviointi

14  Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet  Ohjaus tuen aikana: esikoulusta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun, tuen tarpeen seulonta, muut seurattavat asiat, yhteistyö ja vastuualueet  Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana: kannustus, kuuleminen, tukeminen ja ohjaaminen  Yleinen tuki: kuka antaa ja millaista tukea (tuen muodot)  Tehostettu tuki: määritellään ero yleisestä tuesta  Pedagoginen arvio: ketkä tekevät, vaaditaan tehostettuun tukeen, miten tehdään, minne tehdään (Wilma)  Oppimissuunnitelman tehostetun tuen aikana: vaiheistus siitä miten toimitaan, vrt. pedagoginen arvio Luku 7 Oppimisen ja koulukäynnin tuki

15  Erityinen tuki: kun tehostettu tuki ei riitä  Pedagoginen selvitys: moniammatillinen, kaikkia osapuolia kuultava, Wilma, ennen erityisen tuen päätöstä  Erityisen tuen päätös: hallinnollinen päätös, sivistysjohtaja, tarkistettava ajoittain (2. ja 6. lk)  Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS): Wilma, tarkistus vuosittain, henkilökohtaiset tavoitteet  Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen: ensin yksilöllistäminen, sitten vapauttaminen, yhteistyö, vaikutus jatko-opintoihin  Pidennetty oppivelvollisuus: ennen oppivelvollisuuden alkamista, erityisen tuen päätös, Martinmäki, HOJKS  Toiminta-alueittain järjestettävä opetus: kuntouttavaa ja hoitavaa opetusta, HOJKS, Martinmäki Luku 7 Oppimisen ja koulukäynnin tuki

16  Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot  Tukiopetus: heti kun tarve ilmenee, opettajan aloitteesta, Wilmaan merkintä  Osa-aikainen erityisopetus: yhteistyö erityisopetuksen kanssa, Wilmaan merkintä  Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet: oppilaan oikeus, opetuksen järjestäjä päättää, tarve kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa Luku 7 Oppimisen ja koulukäynnin tuki

17  Monialainen oppilashuollon yhteistyö  Oppilashuoltoryhmät: ohjausryhmä (Nuorten ohjaus ja palveluverkosto), koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ja asiantuntijaryhmä  Yhteisöllinen oppilashuolto: yleisellä tasolla huolehditaan oppilaiden turvallisuudesta ja osallisuudesta  Yksilökohtainen oppilashuolto: asiantuntijaryhmä kokoontuu vain tarvittavalla kokoonpanolla ja oppilasta/huoltajaa kuullen  Oppilashuoltosuunnitelmat: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, opetussuunnitelma ja koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma sekä turvallisuuskansio  Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta:  Painopiste ennaltaehkäisevässä työssä, ryhmäyttämisessä, kiusaamisen ehkäisyssä  Jokaisella koululla on oma oppilashuoltosuunnitelmansa  Ohjeistus koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimiseen Luku 8 Oppilashuolto

18  Saamelaiset ja saamenkieliset  Romanit  Viittomakieliset  Muut monikieliset oppilaat  Paikallisesti päätettävät asiat:  Eri kieliryhmien tukeminen ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö  Suomen kieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä, oman kielen opiskelu  Identiteetin vahvistaminen ja tasavertaisten mahdollisuuksien antaminen opiskeluun, valmistavaopetus (VALO) Luku 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

19  Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia  Kielikylpykielen/kohdekielen opetus, muiden oppiaineiden opetus kielikylpy/kohdekielellä, muiden aineiden opetus koulun opetuskielellä, seurannan ja arvioinnin erityispiirteet kaksikielisessä koulussa, oppimisen ja koulunkäynnin tuki kaksikielisessä koulussa  Laajamittainen kaksikielinen opetus  Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy, muu laajamittainen kaksikielinen opetus  Suppeampi kaksikielinen opetus  Kielirikasteinen opetus  Paikallisesti päätettävät asiat  Suomi, suomi toisena kielenä ja omankielen opetus Luku 10 Kaksikielinen opetus

20  Opetuksen järjestämisen periaatteet  Paikallisesti päätettävät asiat  Haapajärvellä opetus on oph:n perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaista Luku 11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus

21  Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit  Martinmäki: syventävä KU, LI tai MU (1h) 3-5 lk:lla (S)  Kyläkoulut: syventävä KU (1h) 3-5 lk:lla (S)  Yläkoulu: syventävä KS (1h) 7 lk:lla (S) sekä tekninen- ja tekstiilityö, kotitalous, kuvataide, musiikki, liikunta tytöt ja pojat sekä erätaito (2h).  Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät yläkoulussa:  B2-kielet: saksa, ranska ja venäjä (2h) vuosiluokilla 8-9  syventävä englanti (1h) vuosiluokalla 9 (täyd. 1.8.17)  matkailuruotsi (1h) vuosiluokalla 9 (täyd. 1.8.17) Luku 12 Valinnaisuus perusopetuksessa

22  Valinnaiset aineet yläkoulussa (1h) – ops täydentyy näiltä osin 1.8.2017 mennessä:  Musiikki – vuosiluokilla 8-9  Kuoro – vuosiluokilla 8-9  Maatalous – vuosiluokalla 8  Näppäilytaito – vuosiluokilla 8-9  Tieto- ja viestintätekniikka – vuosiluokilla 8-9  Yrittäjyystaito – vuosiluokilla 8-9  Ilmaisutaito – vuosiluokilla 8-9  Tukioppilastoiminta – vuosiluokilla 8-9  Globaalikasvatus – vuosiluokilla 8-9  Metsätalous- vuosiluokalla 9  Luova kirjoittaminen – vuosiluokalla 9  Teknologia – vuosiluokalla 9  Tutkimuskurssi – vuosiluokalla 9 Luku 12 Valinnaisuus perusopetuksessa

23  Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen  Luokkajako palaveri, moniammatillinen tuki, LEOPS, tarvittaessa koulukypsyystesti  Vuosiluokkien 1-2 tehtävä: koululaiseksi kasvaminen  Oppimiskokonaisuuksista kohti oppiaineita  Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe  Arviointi- ja kehityskeskustelu oppilaan ja huoltajan kanssa, erityisen tuen päätöksen tarkistus  Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2, paikalliset painotukset  ajattelu ja oppimaanoppiminen (L1)  itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)  monilukutaito (L4). Luku 13 vuosiluokat 1-2

24  Kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt löytyvät oppiainekohtaisista opetussuunnitelmista. Samoin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen sekä oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Luku 13 vuosiluokat 1-2

25  Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe  Arviointi- ja kehityskeskustelu oppilaan ja huoltajan kanssa  Erityisentuen päätöksen tarkistaminen  Oppijana kehittyminen  Uusia oppiaineita ja enemmän tunteja  Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe  Alakoulun opettajien ja oppilaiden kuuleminen 6. lk:n keväällä  Opon, rehtorin ja erityisopettajan vierailu alakouluissa  Luokkajako, kiusaamisen ehkäisy, vanhempainilta  Tutustumispäivän keväällä ja ryhmäytymispäivä syksyllä Luku 14 Vuosiluokat 3-6

26  Vuosiluokkien 3-6 tehtävä  Martinmäki täydentää  Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6, paikalliset painotukset:  ajattelu ja oppimaanoppiminen (L1)  tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)  osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).  Kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt löytyvät oppiainekohtaisista opetussuunnitelmista. Samoin löytyvät kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen sekä oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Luku 14 Vuosiluokat 3-6

27  Vuosiluokkien 6 ja 7 siirtymävaihe  Alakoulun opettajien ja oppilaiden kuuleminen 6. lk:n keväällä  Opon, rehtorin ja erityisopettajan vierailu alakouluissa  Luokkajako, kiusaamisen ehkäisy, vanhempainilta  Tutustumispäivän keväällä ja ryhmäytymispäivä syksyllä  Vuosiluokkien 7-9 tehtävä  Yhteisön jäsenenä kasvaminen  oppilashuollollisin ja kolmiportaisen tuen keinoin  Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtyminen  Opon, erityisopettajan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa Luku 15 Vuosiluokat 7-9

28  Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9, paikalliset painotukset:  kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)  tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)  osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).  Kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt löytyvät oppiainekohtaisista opetussuunnitelmista. Samoin löytyvät kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen sekä oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Luku 15 Vuosiluokat 7-9

29  Tuleeko tämä? Liite 1 Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

30  A1 kieli, englanti alkaa 2. luokalla (9, 7, 6+2 syv.)  B1 kieli ruotsi alkaa 6. luokalla (2, 4, 5+2 syv.)  B2 kielet ranska, saksa ja venäjä alkavat 8. luokalla (4, 1-8)  B3 kielet ranska, saksa ja venäjä voi aloittaa myös lukiossa (1-9)  Rajauksia ja lisäyksiä:  Pienin ryhmäkoko aloittavalle ryhmälle on 8.  8. luokalla valitaan kielten valinnaiset kahdeksi vuodeksi.  Valmistavasta opetuksesta siirryttäessä perusopetukseen oppilaalle tarjotaan vähintään yksi (1) viikkotunti oman kielen opetusta. Liite 2 Kieliohjelma