Lapsen oikeuksien sopimus lapsivaikutusten arvioinnin perustana Esa Iivonen Parempien päätösten iltapäivä Lahti 11.5.2016.

Esitys aiheesta: "Lapsen oikeuksien sopimus lapsivaikutusten arvioinnin perustana Esa Iivonen Parempien päätösten iltapäivä Lahti 11.5.2016."— Esityksen transkriptio:

1 Lapsen oikeuksien sopimus lapsivaikutusten arvioinnin perustana Esa Iivonen Parempien päätösten iltapäivä Lahti 11.5.2016

2 Lapsivaikutusten arviointi Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja siinä turvatut lapsen oikeudet muodostavat perustan ja tarkastelukehikon lapsivaikutusten arvioinnille. 2

3 3 Julkisen vallan edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomen perustuslain 22 §: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta. Lapsen oikeuksien sopimus lasten (0-17-vuotiaat) ihmisoikeuksien perustana.

4 Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimuksen teksti: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 4

5 5 Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta keskeiset oikeudet. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (sopimuksen 4 artikla).

6 6 Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely Lapsen määritelmä: Lapset ovat alle 18-vuotiaita Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Erityiset turvaamistoimenpiteet

7 Miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin? Kuten lapsen oikeuteen kehitykseen syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate) esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi terveyteen ja terveyspalveluihin koulutukseen riittävään elintasoon vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa 7

8 Lapsivaikutusten arviointi Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen on tunnistettava ennen kuin tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. 8

9 Lasten paras selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätösvaihtoehdot toteuttavat lapsen etua? Miten päätös tai toiminta voidaan toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla? Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten erityistilanteen mukaisesti. Kyseessä olevien lasten tilanne, olosuhteet ja tarpeet otetaan huomioon arvioinnissa. 9

10 Vaikutusten ulottuvuuksia Vaikutus = seuraus, tulos, aikaansaannos, jälki Suomen kielen perussanakirja Päätöksen vaikutukset voivat olla erityyppisiä. Vaikutuksia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: myönteiset – kielteiset vaikutukset välittömät – välilliset vaikutukset vaikutukset kohdealueella – muualla tarkoitetut – ei-tarkoitetut vaikutukset ennakoidut – ei-ennakoidut vaikutukset 10

11 Vaikutusten arviointi tuo lisää tietoa Tuo esiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Vaikutuksia arvioimalla säästetään rahaa. Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Arvioinnin yhteydessä toteutettava kuuleminen tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön. Lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. 11

12 Vaikutusten arviointi eri vaiheissa Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen tai toimenpiteen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä. Prosessiarviointi: Vaikutuksia analysoidaan päätöksen toimeenpanon tai toiminnan toteutuksen yhteydessä. Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia päätöksellä tai toimenpiteellä on ollut.  Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. 12

13 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen kunnassa - Terveydenhuoltolaki 11 § Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 13

14 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa - Terveydenhuoltolaki 12 § ”Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin… ” ”Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle…” ”Kunnan… asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.” 14

15 Sosiaalihuoltolain toimeenpano edellyttää lapsivaikutusten arviointia (1) Sosiaalihuoltolain mukaan lain tarkoituksena mm. edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta sekä vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta (SHL 1 §) Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (SHL 5 §) Rakenteellisella sosiaalityöllä huolehdittava hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (SHL 7 §) 15

16 Sosiaalihuoltolain toimeenpano edellyttää lapsivaikutusten arviointia (2) Kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (SHL 9 §) Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta. … Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin (SHL 10 §) 16

17 Vaikutusten arviointi osa hyvää hallintoa Vaikutusten ennakkoarviointi kuuluu hyvään valmisteluun. ”Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset” (hallintolain 11 §) 17

18 Kuntaliiton suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista (2011) Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa päättäjien on tarkasteltava eri vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto. Kunta tekee linjauksen ennakkoarviointia vaativista päätöksistä. 18

19 Lapsivaikutusten arvioinnin nykytila kunnissa (1) Kunnissa noin kolmasosa on käyttänyt ennakkoarviointia (vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen) jossakin päätöksenteon yhteydessä. Näistä kunnista noin 70 % on tarkastellut päätösten vaikutuksia lapsiin. Siten noin neljäsosassa kunnista on jollain tavoin tehty lapsivaikutusten arviointeja ennen päätöksentekoa. Sotkanet-tietokanta & Ståhl, Wiss, Hakamäki & Saaristo: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa – Tutkimuksesta tiiviisti 31, THL 2015 19

20 Lapsivaikutusten arvioinnin nykytila kunnissa (2) Lapsivaikutusten arviointi on lisääntymässä. Vaikutusten arviointi ei ole vaikeaa, sen tekemättä jättämisessä kysymys lähinnä toimintakulttuurissa ja muutosvastarinnassa. Arviointia perustellaan lähinnä hyvällä hallinnolla, lainsäädännön velvoitteilla ja kustannussäästöillä. Arvioinneissa tietoperustana on yleensä aikuisten tieto lapsista, toistaiseksi käytetään varsin vähän lapsilta kerättyä tietoa. Arvioinnista saatavien hyötyjen osoittaminen motivoi arviointien tekemiseen. 20

21 Lapsivaikutusten arviointi lapsi- ja perhe- palveluiden muutosohjelmassa Tavoitteena on, että kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi eli väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana. 21

22 Vaikutusten arvioinnin kolme tasoa Lapsiväestö: Esimerkiksi kunnan talousarvioehdotuksen lapsivaikutukset Määrätty lapsiryhmä: Esimerkiksi kouluverkkoa tai varhaiskasvatusoikeutta koskevan päätöksen vaikutusten arviointi Yksittäinen lapsi: Arviointi lapsikohtaisten hallintopäätösten yhteydessä, esimerkiksi päätös erityisen tuen järjestämisestä oppilaalle tai päätös lapsen huostaanotosta 22

23 Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia Lapsivaikutusten arviointi otetaan säännönmukaiseksi osaksi valmisteluprosessia. Vaikutusten arviointi on tehtävä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua. Vaikutusten arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja ja -käytäntöjä. Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen arvioinnissa Arvioinnin tulokset otetaan huomioon päätöksen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa. 23

24 Tiedon monipuolinen hyödyntäminen Vaikutuksia arvioitaessa tarvitaan sekä lapsia koskevaa asiantuntijatietoa että lasten omaa kokemustietoa. -Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen -Kansalaisjärjestöt -Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät -Tilasto- ja indikaattoritieto - Tutkimustieto Järjestöt kunnan kumppanina vaikutusten arvioinnissa. 24

25 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet vaikutusten arvioinnissa Syrjimättömyys: Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiin? Esimerkiksi tyttöihin/poikiin, kielellisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, pakolaislapsiin Lapsen oikeus kehitykseen: Miten ratkaisu vaikuttaa lasten kehityksen eri osa-alueisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Onko lapsia kuultu ratkaisun valmistelussa ja kuullaanko heitä toteutuksessa ja seurannassa? Lapsen edun ensisijaisuus: Miten ratkaisu huomioi lapsen oikeudet ja lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin? 25

26 26 Lapsen oikeus syrjimättömyyteen Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta.

27 Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen tarkoitus Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla) Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 lapsen oikeudesta saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit: http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/ 27

28 Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen aktiivinen soveltaminen Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla. Jokaisen lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeuselimen tulee soveltaa lapsen edun periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vaikuttavat tai tulevat vaikuttamaan lasten oikeuksiin. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 lapsen oikeuksien sopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimista 28

29 29 Lapsen oikeus kehitykseen Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen lapsen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen.

30 30 Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen oikeus tulla kuulluksi – Lapsen osallisuus (LOS 12 artikla) Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. Lasten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

31 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lasten kuulemisen toteuttamisessa kannattaa hyödyntää lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2009 antamaa yleiskommenttia (nro 12) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. Lapsen oikeus tulla kuulluksi koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmiä. Lapsia tulee rohkaista muodostamaan mielipiteensä sekä luoda ympäristö, jossa lapsen voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi. 31

32 Lasten kuulemisen perusedellytykset (1) Lapsen oikeuksien komitea korostaa lapsen kuulemista koskevassa yleiskommentissaan, että menettelyjen, joissa kuullaan lasta tai lapsia tulee olla: Avoimia ja informatiivisia Vapaaehtoisia Lapsia ja lasten näkemyksiä kunnioittavia Merkityksellisiä 32

33 Lasten kuulemisen perusedellytykset (2) Lapsille sopivia, lapsiystävälliset ympäristöt ja työskentelytavat Kaikille lapsille avoimia (syrjimättömyys) Koulutukseen perustuvia, aikuisia valmennettava lasten kuulemiseen Turvallisia Vastuullisia, seurantaan ja arviointiin sitoutuminen 33

34 Kuuleminen osana vaikutusten arviointia ”Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun” (hallintolain 34 §) ”Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta” (hallintolain 41 §) 34

35 Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen, kirjoittaminen, valokuvaaminen Kuuleminen ja osallisuus arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit, koulu, aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaa-ajantoiminnot Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto ”Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa” Yhteistyö järjestöjen kanssa, esimerkiksi perhekahvilat 35

36 Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (1) Tunnistetaan tarve vaikutusten arvioinnille. Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi. Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän asian luonteesta. Mitä isommasta asiasta on kysymys sitä perusteellisempi arviointi laaditaan. Arviointikysymysten laatiminen hyödyntäen lapsen oikeuksien sopimusta. Tiedon kerääminen, johon sisältyy myös tietojen kerääminen lapsilta ja nuorilta 36

37 Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (2) Kerätyn tiedon pohjalta vaikutusten tunnistaminen ja analysointi hyödyntäen lapsen oikeuksien sopimusta Vaihtoehtojen vertailu. Eri vaihtoehdoista esitetään myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Analyysin tuloksena esitetään päätöksentekoa varten suositukset muutosehdotuksista, vaihtoehdoista ja parannuksista. 37

38 Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (3) Raportointi ja arvioinnin tulosten julkistaminen Arvioinnin tulosten huomioon ottaminen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa Päätös ja siitä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten arviointi 38

39 Esimerkki: Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (1) Lapsivaikutusten arvioinnilla haetaan tilanteessa lapsen etua parhaiten toteuttavaa ratkaisuvaihtoehtoa (lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla). Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksien sopimuksesta. Sopimus toimii lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelukehikkona. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, miten päätös voidaan toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla? 39

40 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (2) Lapsen näkemysten kuuleminen ja ottaminen huomioon kuuluu lapsivaikutusten arviointiin (LOS 12 artikla). Lapsilla on oikeus osallistua oman etunsa arviointiin. Miten lapsia kuullaan arvioinnissa ja miten lapset voivat vaikuttaa päätökseen? 40

41 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (3) Lapset eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, vaan sama päätös voi vaikuttaa eri tavoin erilaisessa tilanteessa oleviin lapsiin. (Syrjimättömyys, LOS 2 artikla) Mitä vaikutuksia päätöksellä on erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Syrjimättömyysperiaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta = tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu. 41

42 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (4) Miten päätöksessä voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla lasten oikeutta kokonaisvaltaiseen kehitykseen? (Lapsen oikeus kehitykseen, LOS 6 artikla) Kehittyminen on laaja käsite ja siihen kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kehittyminen pitää sisällään niin lapsen tämänhetkisen hyvinvoinnin, kun hyvinvoinnin tulevaisuudessa. Miten eri ratkaisuvaihtoehdot vaikuttavat? lasten kehityksen eri osa-alueisiin, mm. sosiaalisiin suhteisiin 42

43 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (5) Miten eri ratkaisuvaihtoehdot tukevat lapsen oppimista ja koulunkäyntiä? (Lapsen oikeus saada opetusta LOS 28 artikla) Mitä vaikutuksia päätöksellä on mm. ryhmäkokoihin opetussisältöihin; opetuksen laatu ja monipuolisuus opiskeluympäristöihin, rakennukset, piha-alueet oppimisen tuen toteuttamiseen; yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 43

44 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (6) Mitä vaikutuksia päätöksellä on mm. kouluyhteisön hyvinvointiin ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen koulumatkoihin; koulumatkojen turvallisuus ja kohtuulliset matka-ajat, koulukuljetukset järjestetty hyvin kouluruokailun toteuttamiseen kodin ja koulun yhteistyöhön (myös LOS 18 art.) 44

45 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (7) Miten tuetaan lapsen persoonallisuuden ja valmiuksien mahdollisimman täyttä kehittymistä? Muiden lapsen koulutuksen päämäärien toteutuminen (Lapsen koulutuksen päämäärät LOS 29 artikla) Lapsen oikeuksien komitean on antanut yleiskommentin lapsen koulutuksen päämääristä (yleiskommentti nro 1) 45

46 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (8) Miten toteutuu lapsen oikeuteen parhaaseen mahdolliseen terveyteen ja terveyspalveluihin? (LOS 24 artikla) Koulurakennusten ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Yksilöllisen ja yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen Miten eri vaihtoehdot vaikuttavat vammaisten lasten koulunkäyntiin (LOS 23 artikla) syrjimättömyys yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 46

47 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (9) Miten eri vaihtoehdot toteuttavat lapsen oikeutta vapaa- aikaan, harrastuksiin, leikkiin ja kulttuuriin? LOS 31 artikla Vaikutukset mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan toteuttamiseen sekä lasten muun vapaa-ajan toiminnan toteuttamiseen Miten eri vaihtoehdot vaikuttavat vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntiin? (LOS 30 artikla) Esimerkiksi maahanmuuttajaoppilaiden kotoutuminen ja oppimisen tukeminen 47

48 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (10) Muut lapsen oikeudet, joiden päätös voi vaikuttaa, esimerkiksi Sananvapaus (LOS 13 art.) Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus (LOS 14 art.) Yksityisyyden suoja (LOS 16 art.) Tiedon saanti joukkotiedotusvälineistä (LOS 17 art.) Suojelu kaikelta väkivallalta (LOS 19 art.) 48

49 Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (1) Liisa Heinämäki – Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä (THL, 2010) https://www.julkari.fi/handle/10024/80048 https://www.julkari.fi/handle/10024/80048 Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015) www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta/lapsiystavallinen- materiaalipankki Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006) http://www.julkari.fi/handle/10024/75271 Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7) http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf 49

50 Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (2) Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011) http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/arviointi-laatu/ennarv/Sivut/default.aspx http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/arviointi-laatu/ennarv/Sivut/default.aspx Säädösehdotusten vaikutusten arviointi - Ohjeet (Oikeusministeriön julkaisuja 2007:6) http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadosehdotustenvai kutustenarviointi.ohjeet.html http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadosehdotustenvai kutustenarviointi.ohjeet.html Outi Slant & Kati Rantala: Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä (OPTL:n tutkimustiedonantoja 122, 2013) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152539 50

51 Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (3) Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun – Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011) https://www.julkari.fi/handle/10024/80038 Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa – Ohjeistus (Suomen ev.-lut. kirkko, 2015) http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/89A630F75C56617FC2257C5A00489E6D/$FILE/LAVA_ohjeis tus_2015_www.pdf 51

52 MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi Twitter @EsaIivonen www.mll.fi