Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä 4.12.11.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sijamuodot Sanataituri 5 & 6.
Advertisements

Sanaston oppiminen Älä ota kesäsanaa!
ESITYKSEN RAKENTAMINEN JA HAVAINNOLLISTAMINEN
Oppimisen sykli ja kokemuksellisen oppimisen malli
 kieli on paitsi suussa oleva lihas myös ihmisten puhuma, kirjoittama tai viittoma merkkijärjestelmä ◦ luonnolliset kielet ◦ keinotekoiset kielet (ohjelmointikielet,
Tyyliä verbeillä ja lausekkeilla
Suomen kielioppia edistyneille Astevaihtelu
Harjoituksia 3 X-bar –puut mambilan lauseista 2 ja 3.
Harjoitus – Monikon genetiivi
Kielellinen erityisvaikeus SLI
Jouni Viuhko 2010 Pilkun käyttäminen.
Kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Lue oppikirjasta s  Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49.
Mitä kieli on?.
PILKKU.
Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä Ratkaisut tehtäviin 2 ja 3.
Esityksen havainnollistaminen Eeva-Leena Aittoniemi
KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus.
Kielioppi Ssu112 Luento
ESITYKSEN RAKENTAMINEN JA HAVAINNOLLISTAMINEN
Puhu parin kanssa! Mitä sinä teit viikonloppuna?
Puhu parin kanssa. Täytyykö sinun opiskella tänään illalla
Kielioppi 1 Ssu112 Harjoitustehtäviä
Kielioppi 1 Ssu luento.
1 Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä ) Etsi seuraavasta tekstikatkelmasta kaikki tapaukset, joissa sanavartaloon on liittynyt suffiksin i.
Pilkulla jäsennetään virkkeen rakennetta ja palvellaan näin lukijaa. Sari Toivakka
Opetussuunnitelma/OPS
Hyvän ja huonon esityksen piirteitä
Kappale 8: Onnea uuteen kotiin!
Kielioppi 1 Ssu112 Luento
Suomi 2A Docpoint Dokumenttielokuvafestivaali Helsingissä Miesten vuoro (Steam of life)
FIBS Paikallissijapeli Olla, käydä (2)+ MISSÄ? Tulla (3), lähteä (1)+ MISTÄ? Mennä (3), saapua(1)+ MIHIN?
Suomi 2B Keskiviikko 20. huhtikuuta Etsi pari Etsi uusi pari. => Kenen kanssa et ole jutellut tällä kurssilla?
Suomi 3A Maanantai 23. toukokuuta 2016 Vallisaari, Helsinki.
Suomi 2A Kirjasto: Helsinki, Espoo, Vantaa.
Oppimisen sykli ja kokemuksellisen oppimisen malli 3. Pohdinta ja tulkinta 4. Käsitteellistäminen (ja uuden tiedon hakeminen) 5.Kokeilu ja tiedon soveltaminen.
Suomi 3A Keskiviikko 1. kesäkuuta Anssi Kela 1972.
Suomi 1B Tiistai Viides huhtikuuta 2016 Eero Järnefelt: Kaski, 1893.
Tervetuloa kurssille Suomi 2A! Sanna Rämö.
Suomi 2A Keskiviikko 10. helmikuuta Ystävänpäivä 14. helmikuuta.
Suomi 3A Torstai 12. toukokuuta 2016 Uimastadion - Stadikka.
T YÖSSÄOPPIMINEN ULKOMAILLA Portfoliotyöskentelyn ohjeistus.
Suomi 2B Lucian päivä Valon juhla Lucia-paraati senaatintorilla klo 18.
Tervetuloa kurssille Suomi 3A! Sanna Rämö
Suomi 3A Maanantai 16. toukokuuta 2016 Leijonat. Selkouutiset Uutiset helpolla suomen kielellä internetissä
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
Suomi 2A Siskonpeti
Suomi 1B
Tervetuloa kurssille Suomi 3A!
Suomi 2A SELKOUUTISET:
Suomi 3A Torstai 19. toukokuuta 2016.
Suomi 3A Maanantai 17. lokakuuta 2016.
Suomi 2A
Words of quantity Open Road 6 pp
Keskiviikko 5. lokakuuta 2016
Tutkimuksen objektiivisuus
TEKSTINTEKIJÄN KIELELLISET VALINNAT
Suomi 3A Tiistai
Mitä on kongruenssi?.
FIBS
Mikä ihmeen objekti?.
Suomi 3A Maanantai 3. lokakuuta 2016.
Tekstinhuoltoa 3.
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Suomi 2A
Suomi 1B Maanantai 29. elokuuta 2016.
KUINKA VALITSEN OBJEKTIN MUODON ?
PERFEKTI.
Marja-Kristiina Lerkkanen
Vieraiden kielten opiskelusta
Kielellinen erityisvaikeus
Esityksen transkriptio:

Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä 4.12.11

korkea asunto kuusikko omena kammio kioski trio 1. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset partitiivimuodot (yksikkö ja monikko) korkea asunto kuusikko omena kammio kioski trio

käsi suurin nopea enkeli kallis vene demokratia kaupunki dollari 2. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset monikon genetiivit. Erottele 1. ja 2. genetiivin muodot. käsi suurin nopea enkeli kallis vene demokratia kaupunki dollari volyymi

3. Poimi seuraavasta tekstistä kaikki illatiivit ja erota illatiivin päätteet. Selitä, miksi on käytetty mitäkin päätevarianttia. Varhaiskantaisimmassa kielessä tuskin on ollut eroa sanan ja lauseen kesken. On ajateltavissa, että lause, kielellinen ilmaus, on vanhempi kuin sana. Olisi näet hyvin ymmärrettävää, että ihminen tarvitsisi konkreettisiin, ensiarvoisen tärkeihin ja voimakkaan tunteenomaisiin nykyhetken ilmaisutarpeisiin liittyviä ajatuksenilmauksia – paljon aikaisemmin kuin aivan abstraktista, vain toisarvoisen tärkeään, rauhalliseen pohdintaan kuuluvaa käsitteenilmausta. (Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys.

4. Selitä seuraavien sanojen suffiksien vaihtelut taloa – kylää – tietä – allasta talojen – potilaiden – miesten maahan – taloon – siniseen – liikenteeseen - torstaihin

5. Muodosta verbeistä kantaa, kannattaa ja kantata seuraavat muodot: pass.ind.prees. pass.pot. prees. pass.imperat.prees. pass.kond.prees. pass.pot.prees. pass.imperat.perf. pass.3.inf. instr. pass.1.partis.mon.iness pass.2.partis.mon. abess.