Lähisuhdeväkivalta ja huoltoriidat Teija Hautanen Tasa-arvotiedon keskus Minna teija.hautanen@uta.fi

Esityksen kulku Suomalaiset huolto- ja tapaamiskäytännöt Miksi väkivalta on ongelma huollon ja tapaamisen suhteen? Tutkimustuloksia väkivallan käsittelystä huoltoriidoissa Suosituksia käytäntöjen ja lainsäädännön kehittämiseksi

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 1984 perheoikeutta oikeudellisessa sektoriajattelussa keskeinen prinsiippi lapsen edun tavoittelu viranomaisten toiminnassa: lapsen etu on avoin, joustava ja tapauskohtainen käsite viranomaisten tehtävä on käytännössä arvioida lapsen edun toteutuminen kussakin tilanteessa yksittäisten lasten kohdalla sosiaalitoimi: sopimukset, asiantuntijarooli oikeuteen menneissä huoltoriidoissa, olosuhdeselvitykset tuomioistuimet: päätösvalta huoltoriidoissa

Lapsen etu lapsenhuoltolaissa erotilanteita ajatellen Vanhempien sovinnollisuus lapsen asioiden suhteen: sosiaalitoimella merkittävä rooli (valtaosa vanhemmista sopii, oikeuteen menneitä 1/10) Molempien vanhemmuuden jatkuminen eron jälkeen: yhteishuolto, tapaamisoikeus Lapsen mielipide selvitettävä riitatilanteessa, mutta ei selvää ikärajaa, milloin lapsen mielipiteen pitää vaikuttaa

Kurituskielto ja turvallisuuden vaatimus lapsenhuoltolaissa ”Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. … Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö … Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.” (1. pykälä)

Väkivalta ongelmana huolto- ja tapaamiskäytännöissä Sopimisen ongelmat: neuvotteluprosessi voi lisätä väkivallan riskiä, tasapuolinen neuvottelutilanne vaikea saavuttaa Yhteishuolto toimii huonosti: mahdollinen väylä häirinnän, painostuksen ja kontrolloinnin jatkamiselle Tapaamisten riskit: väkivalta voi jatkua joko lapsia tai toista vanhempaa kohtaan, psyykkiset riskit lapsille Ratkaisuja: yksinhuolto/tapaamisten valvonta/tapaamisten evääminen

Parisuhdeväkivalta ja lapset parisuhdeväkivalta on riskitekijä lapsiin kohdistuvalle väkivallalle parisuhdeväkivalta itsessään traumatisoi lapsia seurauksia lapsille: kehityksen hidastumista ja taantumista, univaikeuksia, pelkoja, häpeäntunnetta, käyttäytymishäiriöitä, ongelmia ystävyyssuhteissa, itsetunto-ongelmia, koulunkäyntivaikeuksia

Väitöskirjatutkimus: Väkivalta ja huoltoriidat, 2010 Työn tavoite: selvittää, miten huoltoriidan viranomaiset käsittelevät vanhempien väkivaltaista käyttäytymistä ja miten se vaikuttaa huoltoriitojen lopputuloksiin Aineisto: 158 huoltoriidan oikeudenkäyntiasiakirjoja v. 2001-2003 (mukana erilaisia asiantuntijalausuntoja), kaikissa väitteitä fyys. parisuhdeväkivallasta, lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tai lapsen seks. hyväksikäytöstä

Väkivaltaväitteiden jakautuminen tutkimusaineistossa Isä väkivaltainen: 88 tapausta (eniten näyttöä) Isä ja äiti väkivaltaisia: 36 tapausta Äiti väkivaltainen: 23 tapausta Lisäksi väitteitä lapsen seks. hyväksikäytöstä ja uusien kumppaneiden väkivallasta Yhteensä tapauksia 158 aineistossa

Tutkimustuloksia huoltoriitojen oikeusprosessin aikana merkittävä osa tapauksista perutaan tai sovitaan, osa sopimuksista hyvin ongelmallisia Jotta väkivalta voisi vaikuttaa päätökseen, siitä pitää yleensä olla muuta näyttöä kuin toisen vanhemman kertomus, mutta väkivalta ei siltikään aina vaikuta lopputulokseen yhteishuoltoja ja tavallisia tapaamisia määrätään huolimatta toteennäytetystä väkivallasta – vaikka olisi väkivaltatuomioitakin näyttönä, lapsi voidaan myös määrätä asumaan väkivaltaisesti käyttäytyneen vanhemman luokse osassa tapauksia väkivallan kerrotaan vaikuttavan, osassa taas tapahtuneen väkivallan vaikutus päätökselle evätään

Tutkimustuloksia, jatkoa oikeudenkäyntiasiakirjoissa väkivalta usein katoaa tai siitä kirjoitetaan ympäripyöreästi ja täsmentymättömästi, tämä koskee sekä tuomareiden perusteluja että sosiaalitoimen ns. olosuhdeselvityksiä isien ja äitien mahdollisen väkivallan käsittelyssä paljon yhtäläisyyksiä, väkivaltaa voidaan sivuuttaa samoilla argumenteilla, esim. ”parisuhdeväkivalta ei vaikuta vanhemmuuteen” -ajattelutapa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen ja suhtautuminen siihen myös vaihtelevaa

Käytäntöjen kehittämisen osatekijöitä huomio väkivallan arvioinnin käytäntöihin ja väkivaltakäsityksiin perheoikeuden, lastensuojelun ja rikosoikeuden koordinaatio valtakunnallinen ohjeistus ja lainsäädännön kehittäminen Lisää tietoa huolto- ja tapaamiskäytännöistä

Huomio väkivallan arvioinnin käytäntöihin Väkivallan tunnustaminen ongelmaksi ja ammatillisen väkivaltaorientaation pohdinta lasten aseman tunnistaminen parisuhdeväkivallalle altistujina ja lasten kuulemisen kehittäminen arvioimisen systematisointi, tekojen ja seurausten järjestelmällinen arviointi kohti tarkempaa väkivallan kirjaamista: mahdolliset teot, tekijät ja uhrit esiin Sosiaalitoimi voi olosuhdeselvitystä varten hankkia lisätietoa väkivallasta muilta tahoilta ja kartoittaa oma-aloitteisesti väkivaltatiedon lähteitä

Perheoikeuden, lastensuojelun ja rikosoikeuden koordinaatio Tapauksissa voi olla samaan aikaan käynnissä oikeusprosesseja eri oikeudenaloilla - miten voisi yhtenäistää? erilliset prosessit, huono tiedonkulku ja ristiriitainen toiminta? huoltoriita menossa – ei käsitellä lastensuojeluilmoitusta?

Valtakunnallinen ohjeistus ja lainsäädännön kehittäminen tuomareilla niukasti koulutusta ja ohjeistusta väkivallan ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön suhteen myös sosiaalityöntekijöille lisäohjeistus ja -koulutus tarpeen väkivalta ja/tai riskit suoremmin esiin lapsenhuoltolaissa Valvottujen tapaamisten toteuttamisen alueellinen tasa-arvo: tapaamispaikat kuntien järjestämisvelvollisuudeksi, sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksessa mukana?

Paljon lisätiedon tarpeita Sosiaalitoimessa käydyt neuvottelut lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta – mitä neuvotteluissa tapahtuu? Sosiaalitoimessa solmittujen sopimusten nykyistä tarkempi kansallinen tilastointi Säännöllinen ja tarkka tieto oikeustapausten lopputuloksista kautta maan Tapaamisoikeuden toteuttamisen nykyiset tavat ja ongelmat Lasten näkökulma, lasten kuuleminen ja tukeminen Miesten ja naisten näkökulmat huolto- ja tapaamiskäytäntöihin Kansainväliset ja monikulttuuriset huoltoriidat Eri viranomaisten ja asianajajien kokemukset ja roolit