1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
GPRS MATKAPUHELIN JÄRJESTELMÄT REIJO RANTA/ TIMO MÄKIPELTO.
Advertisements

WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Työryhmäohjelmointi IOO450. SMS (tekstiviesti) on lyhenne Short Message Service:sta. Se on GSM-normien perusteella standardi lyhyiden tekstiviestien (maks.
Tietoliikennetekniikan perusteet – Luku 1
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
3 April, 2017 Sonera Multi-SIM Internal.
Matkaviestinnän Historia Suomessa
Ipon Laajakaistapuhelin
Mobiliteetti – GSM-integraatio (OXE) Business Partner Konferenssi Helsinki.
Mediatekniikan seminaari Paula Sanaksenaho Voice over Internet Protocol Paula Sanaksenaho
Tiedonsiirronperusteet
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Sähköposti: S Teletekniikan perusteet Luento Signaalinkäsittelyllä kapasiteettia johtoon ja ilmaan Signaalinkäsittelyn.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
1 VTT VASTAA ICT-ALAN HAASTEISIIN Heikki Ailisto Tutkimusprofessori Teeman vetäjä.
Performance testing of TETRA 1. SISÄLTÖ  TETRA standardointi  ICT- yrityksen toteutus  Testaus- prosessi  Motivaatio testaukseen  Vaiheet/ osa-prosessit.
Diplomityöseminaari Henri Haapanen Valvoja ja ohjaaja: Professori Riku Jäntti.
Wireless Local Area Network (Wireless LAN)
Wireless Local Area Network
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT
Web 2.0 tiivistetysti 1. Ohjelmistoalusta on Web. Webtop korvaa Desktopin. Keskeistä yhteisöllisyys ja ”Software as a Service”. 2. Kollektiivisen älyn.
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
LUOTTAMUKSELLINEN1 SKALsäästö-hinnoittelun puheluhinnat ja kuukausimaksu laskevat alkaen. Elisa Järjestöliittymä €/min (alv. 0.
Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testaustyöympäristö Mikko Harila Työn valvoja:Professori Sven-Gustav Häggman Työn.
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
JohdantotMyn1 Johdanto MPEG, Moving Picture Experts Group, työryhmä aloitti työskentelynsä vuonna Työryhmä on osana ISO/IEC organisaatiota. Ensimmäinen.
A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen - Väliraportti Tommi Salminen, Olli Törmänen, Hanna Ukkola.
Merkistöstandardeista
KAMERATEKNOLOGIAN MURROS JA DIGITAALISEN TUOTANNON TYÖNKULKU MAINOSELOKUVATUOTANNOSSA JUHA-MATTI NIEMINEN VBP04S
S Diplomityöseminaari 3. 12
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
DVI.
Mikko Lampinen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
Sähköjohtojen käyttö tietoliikenteessä
WLAN-tukiaseman asennus Tiina Sinisalo. Käytetyt laitteet  Nokia A032  Lucent Technologiesin valmistama PCMCIA (Personal Computer Memory Card International.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Windows 2000 Jukka Stranden Marko Suhonen Käyttöjärjestelmät Seminaari 2006.
Analoginen ja digitaalinen data signaali siirto
Luku 2 Pakettiradioverkot Eeva Ahonen Historiaa Infrastruktuurittoman verkon hyvät puolet havaittiin 1970-luvulla DARPA:n (Defence Advanced.
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
LUKU 1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
Radiotaajuuksien generointimenetelmä Markus Hiltunen Ohjaaja: Kai Virtanen Valvoja: Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston.
Kotitehtävä Selvitä, miten GPS paikannus toimii. Miksi tarvitaan neljän satelliitin signaalit? Esitä piirroksin, miten paikkatieto saadaan selville.
Information and Communication Technology (ICT) ”vasta 40 vuotta takana, edessä huikea tulevaisuus”
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Paikkatietojärjestelmät Kaikesta tiedosta jopa 80 % on sidottavissa johonkin paikkaan (maantieteellinen koordinaatisto, hallinnollinen raja tai osoite)
Mobiiliverkot ja -palvelut Klaus Nieminen. COMPTEL Klaus Nieminen, Comptel Research OUG Helsinki Esityksen rakenne Mobiiliteknologiatrendit.
Tiedonsiirtotekniikka 2
Tervetuloa Tietojenkäsittelytieteen laitokselle
Edellisen kerran yhteenveto
Ryhmätyö / kotitehtävä
Televisiot.
Help Desk / Service Desk?
Edellisen kerran yhteenveto
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
EDGE
WiMAX.
Työryhmäohjelmointi IOO450
X-ROAD ENVIRONMENTAL MONITORING
CUG.fi -risteilyseminaari
Esityksen transkriptio:

1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4

Ensimmäisen sukupolven matkapuhelimet analogisia maakohtaisia Pohjoismaissa NMT, Yhdysvalloissa AMPS, Iso-Britanniassa TACS

ARP ensimmäinen yleinen matkapuhelinverkko Suomessa solukkopuhelinverkko tukiaseman vaihtaminen ei onnistu kesken puhelun

NMT Nordic Mobile Telephone NMT-450 (v.1982) ja NMT-900 (v.1987) yhteispohjoismainen voi vaihtaa tukiasemalta toiselle puhelun aikana

AMPS Advanced Mobile Phone Service toimii 800 MHz:n taajuudella kaupalliseen käyttöön 1983 Yhdysvalloissa

TACS Total Access Communication System käytössä Iso-Britanniassa käyttää 900 MHz:n taajuutta Japanissa nimella JTAC

Ensimmäisen sukupolven matkapuhelimia Suomessa.

Toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmät digitaalisia faksien lähetys, data siirto ja tekstiviestit digitaalitekniikka mahdollistaa puheensalauksen

GSM Global System for Mobile communications yleiseurooppalainen matkapuhelinstandardi koostuu liikkuvista päätelaitteista, tukiasemista, verkon keskuksesta ja tätä tukevista tietojärjestelmistä.

DCS 1800 Digital Cellular System perustuu GSM-järjestelmään GSM:ää pienempi solukoko ja laajempi taajuusalue  suurempi kapasiteetti

CDMA Code Division Multiple Access ensimmäisenä käyttöön Hong Kongissa vuonna 1995 GSM:n kilpailija Yhdysvalloissa nimellä IS-95 (N-CDMA) siirtonopeus on 64 kbit/s

D-AMPS Digitaalinen versio 1. sukupolven AMPS:sta kolme käyttäjää / kanava toimii 800 MHz:n taajuudella

PDC Personal Digital Cellular käytetty myös lyhennettä JDC (Japanese Digital Cellular) käytössä vain Japanissa toimii 800 ja 1500 MHz:n taajuusalueilla etäisyysperusteinen laskutus

Digitaalisia toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmiä