1860-luvun murros: nälkävuodet ja taloudelliset ja yhteiskunnalliset uudistukset
Valtioyö ja nälkävuodet 1866-68 Suomi oli 1800-l. alussa köyhä ja maatalous oli kehittymätöntä ns. valtioyön aika 1825-55, maata ei uudistettu Nikolai I:n aikana Pula-ajat huipentuivat v. 1866-68 nälkävuosiin, jolloin 270 000 suomalaista kuoli nälkään ja tauteihin (n. 10% väkiluvusta!!!) taustalla kylmä ilma ja kulkutaudit
Nälkä ajoi kerjuulle, jolloin taudit levisivät
uudistusmielinen Aleksanteri II 1855-1881 keisarina
Talouden uudistukset 1800-luvun lopulla Elinkeinovapaus 1879: vapaa yrittäjyys Oma valuutta, hopeamarkka 1860 Suomen Pankki ja liikepankit: pääoma, lainat Höyrysahat sallittiin & kemiallinen paperinvalmistus, metalliteollisuuden nousu Maatalouden koneellistuminen Karjatalouteen siirtyminen: ei riippuvuutta säästä Rautatieyhteydet: Helsinki – Hämeenlinna 1862 Saimaan kanava
Hopeamarkka v. 1907 ja J.V. Snellman
Rautatieyhteys: Helsinki – Hämeenlinna 1862
Kymiin perustettiin 1870-luvulla 9 höyrysahaa Kymiin perustettiin 1870-luvulla 9 höyrysahaa. KuvassaHans Gutzeit ja Norjan saha 1872
William Ruth: Karhula Osakeyhtiö (konepaja, lasitehdas, höyrysaha) , myöh. A. Ahlström Oy
Kotka kaupungiksi 1879, asukkaita v. 1900 n Kotka kaupungiksi 1879, asukkaita v. 1900 n. 5000, väestönkasvu nopeaa, n. 6%-9% vuositasolla
Yhteiskunnalliset uudistukset 1. Valtiopäivät koolle säännöllisesti 1863 2. Puolueiden synty: svekomaanit, fennomaanit (Suomen Työväenpuolue 1899) 3. Kunnallishallinnon uudistus: kuntakokous ja kunnallisverot 4. Suomen kieli viralliseksi 1863 ja kansakoulut 1866 5. Kansalaisjärjestöt: raittiusseurat, nuoriso- ja urheiluseurat, naisjärjestöt
Valtiopäivien avajaiset 1863
Uno Cygnaeus jakansakoulut 1866
Kielitaistelu: kielilaki voimaan 1922
Turmiolan Tommi: ”Hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa / Niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin / Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin.”
Kieltolaki 1919-32
Raittiusliike
Minna Canth, Suomen Naisyhdistys 1884 ja tasa-arvonpäivä 19.3