2. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI 2.1.1. Pinta-alan käsite Kirja, sivut 44 -45.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Yleistä Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys Käyttäytyminen
Advertisements

Funktiot sini, kosini ja tangentti
Pinta-ala raja-arvona
Polynomifunktiot MA 02 Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys
Robust LQR Control for PWM Converters: An LMI Approach
Kolmion ominaisuuksia 2
Analyyttinen geometria MA 04
A´ P´ V´ L´ A k (mittakaava) Yhdenmuotoisuus ja mittakaava Luonnossa P
GEOMETRIA MAA
Tiheys.
Tilavuus.
Tilavuus.
Integraalilaskenta MA 10
Luotettavuus todennäköisyyskäsitteenä; vikaantumismallit
Langattomien laitteiden matematiikka 1
Numeerisia ja algebralllisia menetelmiä MA 12
Derivaatta MA 07 Derivaatta tarkoittaa geometrisesti käyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa.
Valitse seuraaviin vaihtoehtotehtäviin oikea vastaus…
MAB8: Matemaattisia malleja III
TMA.003 / L3 ( )1 3. Funktioista 3.1. Kuvaus ja funktio Olkoon A ja B ei-tyhjiä joukkoja. Tulojoukon A  B = {(x,y) | x  A, y  B} osajoukko on.
1.2. Perusyhteydet ja –kaavat Suplementtikulmat x ja  - x
1.2.1 KÄÄNTEISFUNKTIO JA SEN KUVAAJA
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
LINEAARINEN MUUTOS JA KULMAKERROIN
Pienin ja suurin arvo suljetulla välillä
Raja-arvon määritelmä
2.4. Raja-arvo äärettömyydessä ja raja-arvo ääretön E.1.
Matematiikka ja fysiikka AUTO-ALA
1. Usean muuttujan funktiot
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
3.1. DERIVAATAN MÄÄRITELMÄ
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 18 – Otto Sormunen Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Tukivektorikoneet.
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
2.2.2 Avaruuden vektori koordinaatistossa
Annuiteetti- eli tasaerälaina
1. INTEGRAALIFUNKTIO.
Kymmenkantainen logaritmi
T Todennäköisyyslaskenta 5.3Jatkuvat jakaumat.
Sovellettu matematiikka 3 Jarkko Hurme1 Maplen peruskäyttö 2. Derivaatta ja integraali.
Virtuaalinen analyysin peruskurssi
2.1.2 Tason vektori koordinaatistossa
7. Määritä sellaisen ympyräsektorin keskuskulma, jonka pinta-ala on 1 ja piiri mahdollisimman lyhyt. Anna tulos 0,1 asteen tarkkuudella. Keskuskulma =
Juurifunktio potenssifunktion käänteisfunktiona
Samankantaisten potenssien kerto- ja jakolasku
3.2. TILAVUUDEN LASKEMINEN
F jatkuva välillä [a,b] y = f(x), suorat x = a ja x = b rajoittavat alueen + x – akseli Pyörähdys x-akselin ympäri Suora ympyrälieriö, jolla äärettömän.
Suora Suorien leikkauspiste Yhtälöparin ratkaisu
3.3. Käyrän tangentti ja normaali
3.1. SOVELLUKSIA, pinta-ala
Neperin luku e ja funktio y = ex
Funktion jatkuva kohdassa x = x0 joss
Luonnollisen logaritmifunktion derivaatta
Suorien leikkauspiste
Koska toispuoliset raja-arvot yhtä suuria, niin lim f(x) = 1
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Potentiaalien kertaus ja.
MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio
MAB3 suorat.
TANGENTTI Suora, joka sivuaa käyrää.
Laske päässä. Potenssi Kolmioita Tasakylkinen kolmio kaksi yhtä pitkää kylkeä kantakulmat yhtä suuret. Kolmion kulmien summa on 180°. Tasasivuinen.
Kertymäfunktio Määritelmä Olkoon funktio f jatkuva ja x > a
Syventävä matematiikka 2. kurssi
3. PYTHAGORAS a Esim. 1 Nimeä kolmion β b α c a) hypotenuusa c
Mekaaninen energia ja työ
Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.
Avaruusgeometria.
Avaruusgeometria.
k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia
Toispuoleinen raja-arvot
1,50 € / kg Määrä 2 kg 3 kg x 4 kg 0,5 kg 2 · 1,50 = 3,00 (€)
Kertausta FUNKTIOISTA MAB5-kurssin jälkeen (Beta 2.0)
Esityksen transkriptio:

2. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI 2.1.1. Pinta-alan käsite Kirja, sivut 44 -45

Esim. 1 A = lim An n->  missä a, h kanta ja korkeus p monikulmion piiri

2.1.2. Pinta-ala porrassumman raja-arvona Funktion f porrassumma yli välin [0,4]

Porrassumman laskeminen Porrassummassa suikaleen ala saadaan valitsemalla korkeudeksi suikaleen puolivälissä oleva funktion arvo. Laske jakopisteet, jakovälin pituus x ja välin keskipiste xk. Laske f(x1)·  x + f(x2)·  x + … = Riemannin summa on porrassumma , missä xk:t voivat olla mitä tahansa välin x-koordinaatteja

Pinta-ala porrassummien raja-arvona Olkoon funktio f jatkuva ja ei-negatiivinen välillä [a, b] Tällöin suorien x = a, x=b, x-akselin ja käyrän y = f(x) rajoittaman alueen pinta-ala saadaan porrassummien raja-arvona, kun jakoa tihennetään rajattomasti niin, että kaikkien osavälien pituudet lähestyvät nollaa.

2.1.3 Ala- ja yläsumma Käyrän ja x-akselin välisen alan arvioiminen ylä- ja alasummien avulla. Jaetaan tarkasteluväli [a,b] n:ään yhtä suureen väliin x = (b - a) / n Yläsumma = Sn = missä Mk = f(xk) on funktion suurin arvo k:nnella välillä Alasumma = sn = missä mk = f(xk) on funktion pienin arvo k:nnella välillä

Jos alan arvoksi valitaan keskiarvo ½(s + S) = A, niin virhe on korkeintaan ± ½(S - s) A =½(7½+11½)=9,5 Virhe korkeintaan ½(11½ - 7½) = 2

2.1.4. Määrätty integraali Jos porrassummat lähestyvät tiettyä raja-arvoa, kun jakoa tihennetään rajattomasti niin raja-arvoa sanotaan funktion f määrätyksi integraaliksi välillä [a,b]. HUOM.! f:n ei tarvitse olla positiivinen. Merkintä ”määrätty integraali a:sta b:hen”

E.1. (t. 151 a) E.2. (t.151c)