Jatkuvuuden ja muutoksen (kriisit) dynamiikkaa OIKEUDEN MUUTOKSIA 1900-- Jatkuvuuden ja muutoksen (kriisit) dynamiikkaa
Suuria linjoja Demokraattiseen oikeus- ja hyvinvointivaltioon; Ihmisoikeuksien nousu 1945-; Taustalla globaalisen poliittisen arkkitehtuurin muutokset; toisen maailmansodan lopputulos, kolonialismin purkautuminen, kylmä sota ja sen päättyminen; Katkoksia (sodat ja sisäiset kriisit), jotka nekin ovat vaikuttaneet oikeuden muutoksiin; Suuri käänne 1970-1990 ja sen jälkeen: uusi aikakausi?; Talouden ja politiikan välinen suhde muuttunut globalisaation myötä; Heijastukset demokratiaan? Globaalinen oikeusvaltio (utopia!)
Käsitteitä Oikeuden materialisoituminen (Weber): lainsäädäntöä käytetään poliittisten tavoitteiden ajamiseen; Oikeudellistuminen: a) oikeudellisen sääntelyn määrällinen kasvu, b) sääntelyn ”tihentyminen” ja laajentuminen uusille elämänalueille (vrt. Foucault, Habermas) c) tuomarisoituminen: tuomioistuinten roolin kasvu (vrt. demokratia); Oikeudellistaminen (menneisyyspolitiikan osana): aikaisempia ”vääryyksiä” nostetaan jälkikäteen lainsäädännön areenoille; menneisyyslait, oikeudenkäynnit; Siirtymäoikeuden (transitional justice) kysymykset: miten siirrytään diktatuurista demokratiaan? Rikosoikeudelliset vastuukysymykset, korvaukset, omaisuuden palauttaminen, anteeksipyynnöt, armahdukset; Totuus- ja sovintokomissiot
Katkoksia: kriisit Oikeudenkäyttö diktatuureissa (Ks. Englund: Kirjeitä nollapisteestä); Oikeusvaltio kääntyy negaatiokseen: valta keskittyy, lakisidonnaisuus heikkenee; Systemaattinen repressio ja terrorin hyväksikäyttö; Uhrilukemat vaihtelevat eri konflikteissa; Oikeudellisten instituutioiden rooli (vrt. missä aseet puhuvat, siellä lait vaikenevat; vrt. Thukydies 427 ekr.!); Missä oikeudellisia muotoja käytetään, vähenee ”alaston” väkivalta
Suomi vuonna 1918 Kiistakysymys historiografiassa; erilaiset ”totuudet”, vahvaa akateemista tutkimusta 1960-luvulta lähtien (vrt. taide); Suomen sisällissodan vertailtavuus? Espanja 1936-1939 paras vertailukohta; Sodan taustat: myöhäisen modernisaation ongelmat, pitkän ja lyhyen aikavälin syyt; Demokratiavaatimukset/vallankumouksellisuus vs. vanhan järjestelmän säilyttäminen/demokratian kaventaminen; Sodan luonne pähkinänkuoressa; sosiaaliset ja maantieteelliset jakolinjat; Uhrien määrä; punainen ja valkoinen terrori (Sotasurmat projekti 2004: n. 36.000 uhria, joista 80% punaisia) Oikeudenkäyttö (?) sodan aikana: laillisuusongelmia (vrt. punaisten oikeuslaitos ja valtiosääntöehdotus)
1918..(2) Sodan jälkeen: kuinka rangaista hävinneitä? Laaja vaiko suppea vastuu; Valtiorikosoikeudet; juridisia ongelmia; Poliittisen puhdistuksen jatkamista oikeudellisin keinoin; Linja muuttuu nopeasti syksyllä 1918: repressiosta integraatioon. Taustalla maailmansodan lopputulos; 1919 HM Maanjakolait, armahdukset, työ- ja sosiaalioikeudellinen sääntely ym. Vrt. Espanja: Francon diktatuuri 1939-1975.
Kirjallisuutta: Jukka Kekkonen: Laillisuuden haaksirikko (1991) ja (2012 teoksessa Margo de Koster-Dirk Luyten: Wars and Revolutions in Europe 1750-1950); Jaakko Paavolainen: Punainen terrori (1966) ja valkoinen terrori (1967); Stanley Payne: European Civil Wars (2011); Paul Preston: The Spanish Holocaust (2012); Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle (1993)