EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN

Oppimisen neljä tyyppiä

OPPIMISEN TASOT BATESONIN MUKAAN OPPIMINEN 1: REAKTIOTOTTUMUSTEN EHDOLLISTUMISTA (OIKEIDEN VASTAUSTEN OPPIMISTA) OPPIMINEN 2A: OPPIMINEN 1:n KONTEKSTIN OPPIMISTA JÄLJITTELYN JA YRITYKSEN-EREHDYKSEN AVULLA; SOSIAALISTUMISTA (OPPILAAKSI OPPIMISTA) OPPIMINEN 2B: OPPIMINEN 1:n KONTEKSTIN OPPIMISTA KOKEILEMALLA; ONGELMANRATKAISUA (OIVALTAJAKSI OPPIMISTA) OPPIMINEN 3: OPPIMINEN 2:n KONTEKSTIN OPPIMISTA KYSEENALAISTAMALLA JA LAAJENTAMALLA (EKSPANSIIVISTA OPPIMISTA)

EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN Tavanomaiset oppimisteoriat eivät selitä oppimista, jossa luodaan uusia käytäntöjä ja organisaatioratkaisuja Ekspansiivisessa oppimisessa opitaan sellaista, mitä ei vielä ole Ekspansiivinen oppiminen on matka yhteisen lähikehityksen vyöhykkeen halki Ekspansiivinen oppiminen käynnistyy yksilöiden vastarinnalla, poikkeavilla teoilla ja arkisilla innovaatioilla

EKSPANSIIVINEN OPPIMISSYKLI: OPPIMISTEOT JA RISTIRIIDAT 7. UUDEN KÄYTÄNNÖN VAKIINNUTTAMINEN NELJÄNNEN ASTEEN RISTIRIIDAT: KONFLIKTIT NAAPURIEN KANSSA 6. PROSESSIN ARVIOINTI KYSEENALAISTAMINEN ENSIMMÄISEN ASTEEN RISTIRIITA: TARVETILA 5. MALLIN KÄYTTÖÖNOTTO KOLMANNEN ASTEEN RISTIRIITA: VASTARINTA 2. ANALYYSI TOISEN ASTEEN RISTIRIIDAT: KAKSOISSIDOS 3. MALLITTAMINEN 4. MALLIN KOETTELU

EKSPANSION KOLME MITTAKAAVAA TUOTANTOTAVAN HISTORIALLINEN MUUTOS TOIMINTATAVAN PAIKALLINEN MUUTOS YKSITTÄISEN TYÖTAVAN MUUTOS

LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE YKSILÖIDEN NYKYISTEN ARKITEKOJEN JA NIIHIN SISÄLTYVÄN KAKSOISSIDOKSEN RATKAISEMIKSI YHDESSÄ TUOTETTAVAN, HISTORIALLISESTI MAHDOLLISEN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLINEN ETÄISYYS HÄIRIÖIDEN, VÄITTELYIDEN JA KOKEILUJEN ’HARMAA ALUE’ MATKA NYKYISYYDESTÄ TULEVAISUUTEEN; SISÄLTÄÄ MONIA POLKUJA ERI ASIA KUIN ’TAVOITE’

MIKÄ EKPANSIIVISESSA OPPIMISESSA LAAJENEE? TOIMINNAN KOHDE: AJASSA, SOSIAALISESSA TILASSA, EETTIS-IDEOLOGISESTI (MITÄ TEEMME? MIKSI?) TOIMINNAN SUBJEKTI, TOIMIJUUS (KEITÄ OLEMME? KUKA ANTAA SUUNNAN?) TOIMINTAJÄRJESTELMIEN VERKKO (KEIDEN KANSSA TOIMIMME?)

NELJÄS KOTITEHTÄVÄ KUVAA JOKIN OPPIMISTAPAHTUMA VALITSEMASSASI TOIMINTA-JÄRJESTELMÄSSÄ LUONNEHDI KYSEISTÄ TAPAHTUMAA OPPIMISTYYPPIEN NELIKENTÄN TAI BATESONIN OPPIMISTASOJEN AVULLA

KEHITTÄVÄ KOE JA MUUTOSLABORATORIO

MIKSI INTERVENTIOTUTKIMUSTA? Kaikki tutkimus on väliintuloa, puuttumista kohteen elämään; tutkijan on syytä tarkkailla ja havainnoida omaa toimintaansa Ei ole neitseellistä, ’aitoa’ toimintaa, jonka tutkija väliintulollaan saastuttaa; muut tekevät koko ajan interventioita kohteessa eikä tutkijan pidä kuvitella omia interventioitaan erityisen vaikuttaviksi Saadaksemme selville, mikä voisi olla mahdollista, meidän kannattaa yrittää muuttaa tilannetta

DESIGN EXPERIMENTS (Ann Brown ym.) *Tutkija suunnittelee uuden oppimisympäristön *Tutkija havainnoi ja arvioi prosesseja, joita uusi oppimisympäristö edistää opettajien ja oppilaiden keskuudessa *Samalla tutkija jatkuvasti tarkentaa ja uudelleenmuotoilee kysymyksiään, hypoteesejaan ja mittareitaan Brown, A. L. (1992). Design experiments: Theoretical and methodological challenges in creating complex interventions in classroom settings. Journal of the Learning Sciences, 2, 141-178.

ACTION SCIENCE (Chris Argyris ym.) *Toiminnan osanottajat pannaan kertomaan ja keskustelemaan toiminnastaan *Tutkija-konsultti havainnoi ja kokoaa osanottajien puheesta vallitsevan tilanteen puolustusmekanismeja (defensive routines) ja näytteitä yksinkertaisen palautekytkennän korjaavasta oppimisesta (single-loop learning) *Näyttämällä osanottajille em. mekanismeja tutkija-konsultti synnyttää reflektiota ja muutosta kohti kaksinkertaisen palautekytkennän muuttavaa oppimista (double-loop learning)

SOSIOLOGINEN INTERVENTIO-TUTKIMUS (Norman Long) *“Intervention is an on-going transformational process that is constantly re-shaped by its own internal organisational and political dynamic and by the specific conditions it encounters or itself creates, including the responses and strategies of local and regional groups who may struggle to define and defend their own social spaces, cultural boundaries and positions within the wider power field.” (Long, 2001, p. 27)

“Crucial to understanding processes of intervention is the need to identify and come to grips with the strategies that local actors devise for dealing with their new intervenors so that they might appropriate, manipulate, subvert or dismember particular interventions.” (Long, 2001, p. 233) AVAINKÄSITTEITÄ: *Interface *Critical event

KEHITTÄVÄ KOE VYGOTSKI KEHITTI NS. KAKSOISÄRSYTYKSEN MENETELMÄN: KOEHENKILÖILLE ANNETAAN TEHTÄVÄ TAI ONGELMA, MUTTA MYÖS TOINEN ’ÄRSYKE’, JONKA VOI OTTAA KÄYTTÖÖN APUVÄLINEENÄ TEHTÄVÄN RATKAISEMISESSA KOEHENKILÖN ON ITSE MUOVATTAVA ’TOINEN ÄRSYKE’ OMAKSI APUVÄLINEEKSEEN APUVÄLINEEN MUOVAAMINEN JA KÄYTTÖ PALJASTAA, MITEN KOEHENKILÖ TULKITSEE TEHTÄVÄN JA MILLAISEN PERIAATTEEN AVULLA HÄN LÄHESTYY SITÄ - SE AVAA IKKUNAN LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKKEELLE

KAKSOISÄRSYTYKSEN MENETELMÄ VYGOTSKY: “The task facing the child in the experimental context is, as a rule, beyond his present capabilities and cannot be solved by existing skills. In such cases a neutral object is placed near the child, and frequently we are able to observe how the neutral stimulus is drawn into the situation and takes on the function of a sign. Thus, the child actively incorporates these neutral objects into the task of problem solving. We might say that when difficulties arise, neutral stimuli take on the function of a sign and from that point on the operation’s structure assumes an essentially different character.”

“By using this approach, we do not limit ourselves to the usual method of offering the subject simple stimuli to which we expect a direct response. Rather, we simultaneously offer a second series of stimuli that have a special function. In this way, we are able to study the process of accomplishing a task by the aid of specific auxiliary means; thus we are also able to discover the inner structure and development of higher psychological processes. The method of double stimulation elicits manifestations of the crucial processes in the behavior of people of all ages. Tying a knot as a reminder, in both children and adults, is but one example of a pervasive regulatory principle of human behavior, that of signification, wherein people create temporary links and give significance to previously neutral stimuli in the context of their problem-solving efforts. We regard our method as important because it helps to objectify inner psychological processes…” (Mind in Society, p. 74-75)

MUUTOSLABORATORIO KEHITTÄVÄNÄ KOKEENA ’ENSIMMÄINEN ÄRSYKE’: ONGELMALLINEN, HÄIRIÖINEN TAPAHTUMA TYÖSSÄ ESIM. VIDEOITUNA ’TOINEN ÄRSYKE’: TOIMINTAJÄRJESTELMÄN MALLI TAI MUU KÄSITTEELLINEN MALLI, JOLLA VOIDAAN ERITELLÄ HÄIRIÖIDEN SYSTEEMISIÄ SYITÄ LISÄTEKIJÄ 1: VUOROPUHELU JA VÄITTELY TYÖTOVEREIDEN, ESIMIESTEN, YHTEISTYÖ-KUMPPANEIDEN, ASIAKKAIDEN JA TUTKIJA-KEHITTÄJIEN KANSSA LISÄTEKIJÄ 2: AIKAMATKUSTUS, ONGELMIEN HISTORIAN SELVITTÄMINEN JA TULEVAN TOIMINTATAVAN MALLITTAMINEN

Muutoslaboratorioistunto terveydenhuollossa

MUUTOSLABORATORIO KEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN VÄLINEENÄ *KOLLEKTIIVINEN PEILIINKATSOMINEN *KAKSOISÄRSYTYS: TILANTEET <-> MALLIT *HISTORIALLINEN AIKAMATKUSTUS *DIALOGI JA DEBATTI PYSTY- JA VAAKASUUNNASSA *KOHOAMINEN ABSTRAKTISTA KONKREETTISEEN: YKSINKERTAISESTA ALKUIDEASTA MONIMUTKAISIIN SOVELLUKSIIN *RAJOJEN YLITTÄMINEN TOIMINTAJÄRJESTELMIEN VÄLILLÄ *TOISIAAN SEURAAVAT SUUNNITTELUN JA KÄYTTÖÖNOTON SYKLIT

MUUTOSLABORATORION ETENEMINEN Kokemuspohjainen ‘peiliaineisto’ häiriötilanteista törmää osanottajien vallitsevien käsitysten ja työvälineiden kanssa Otetaan käyttöön käsitteellisiä malleja oman työn historian ja nykyisyyden erittelemiseksi Käsitteellisiä malleja käytetään häiriöiden syiden eli toimintajärjestelmän ristiriitojen tunnistamiseksi Tuotetaan uuden, laajentuneen toimintavan visio ratkaisuksi ristiriitoihin Suunnitellaan ja pannaan toimeen kokeiluja ja osaratkaisuja vision suunnassa Seurataan ratkaisujen vaikutuksia, korjataan niitä ja vakiinnutetaan uutta toimintatapaa neuvotellen muiden toimintajärjestelmien kanssa

LOPPUTEHTÄVÄ (palautus 17.3.04) TEHTÄVÄN VOI SUORITTAA YKSIN TAI KAHDEN HENGEN RYHMÄNÄ LOPPUTUOTOS ON TEKSTI, JONKA LAAJUUS ON 6-12 LIUSKAA KIRJOITTAJAA KOHDEN (MUISTAKAA OTSIKKO, SISÄLLYSLUETTELO, LÄHDELUETTELO) VALITSE YKSI TOIMINNAN TEORIAN JA KEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN YKSIKÖN TUTKIJA JA TUTKIMUSHANKE (http://www.edu.helsinki.fi/activity/) OTA YHTEYS KO. TUTKIJAAN, PYYDÄ HÄNELTÄ HAASTATTELU JA AINEISTOA HÄNEN TUTKIMUSHANKKEESTAAN KIRJOITA RAPORTTI SAAMASI AINEISTON POHJALTA

LOPPUTEHTÄVÄ (jatkoa) VASTAA RAPORTISSASI SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: Mitä toimintajärjestelmiä ko. hankkeessa tutkitaan? Miksi niitä tutkitaan - millainen historiallinen oletus ohjaa tutkimusta ja millaisiin kysymyksiin siinä haetaan vastauksia? Millaista aineistoa tutkimuksessa kootaan ja miten sitä analysoidaan? Käytetäänkö tutkimuksessa interventioita - millaisia? Millaisia erityisvahvuuksia ja toisaalta heikkouksia tai rajoituksia näet tutkimuksessa?