Jatko-ohjelma: Paikka: S20C sali 2, paitsi ja 10.12, S20A aud Johdanto. Historiallinen osuus Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhteisö 26.11Huom! S20A aud 107: Valta, kriittisen yhteiskuntafilosofian perinteet 27.11jatkuu S20C sali Demokratia, moniarvoisuus, globalisaatio 10.12Huom! S20A aud 107: Vapaus. Kyselytunti ja keskustelua 11.12Huom! Klo Loppukuulustelu. S20C sali 2 Luennot + tekstit

oikeudenmukaisuuskäsitteestä oikeudenmukainen vs. lainmukainen - klassinen ymmärrys: oikeus ≈ laki - mutta: lain on oltava oikeudenmukainen - ja: epäoikeudenmukaiset lait jakava eli distributiivinen oikeudenmukaisuus vs oikaiseva eli retributiivinen oikeudenmukaisuus - oikeudenmukainen rangaistus

oikeudenmukaisuuskäsitteestä, jatkuu klassisia käsitteen ”määritelmän” osia: samanlaiset tapaukset kohdellaan samalla tavalla, erilaiset tapaukset kohdellaan eri tavoilla - vaatii tapausten yksilöllisyyden huomioonottaminen - vaatii erottelevan kriteerin kaikkien tasa-arvoisuus - ainakin lähtökohtaisesti, moraalisena periaatteena - ei vaadi lopputulosten tasaaminen puolueettomuus - ei mielivaltaista suosimista ansion mukaan - esim. kilpailu, työpaikka, luottamustehtävä, palkka

oikeudenmukaisuus teko henkilö järjestelmä tai yhteiskunta

periaatteellinen tasa- arvoisuus - kenelläkään ei ole oikeutta enempään, ilman lisäperusteita todellinen eriarvoisuus - kaikilla ei ole yhtä paljon - yksilöllisyys, tilanteet - ansion mukaan ? yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ongelma ≈ tasa-arvoisuuden ja eriarvoisuuden ongelma ≈> ”oikeutettua epätasa-arvoisuutta”

John Rawls ( ) A Theory of Justice (1971), Oikeudenmukaisuusteoria Political Liberalism (1993) The Law of Peoples (1999), Kansojen oikeus Justice as Fairness: A Restatment (2001)

Rawlsin yhteiskuntafilosofia sopimusteoreettisen perinteen uudistaja - alkuasema (original poisition) - tietämättömyyden verho (veil of ignorance) yhteiskuntafilosofinen liberalismi oikeudenmukaisuusteoria Political Liberalism: teoria lähes samanlainen, perustelut osittain erilaiset

Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria Rawlsin kritiikki kohdistuu: utilitarismiin - yhteiskunnan tehtävä edistää hyvinvointia - hyvän ensisijaisuutta - moraaliperiaatteiden tehtävä edistää hyvinvointia - moraaliperiaatteiden suhteellisuus tai välineellisyys intuitionismiin - eri tilanteissa sovellamme eri oikeudenmukaisuusperiaatteita - moraaliperiaatteiden moninaisuus (pluralismi)

Rawlsin liberalismi (Locke, Mill, Kant) yhteiskunta perustuu yleisiin oikeudenmukaisuusperiaatteisiin periaatteiden tehtävänä on taata kaikkien tasa- arvoiset oikeudet vapauteen ja ratkaista oikeutetun epätasa-arvoisuuden ongelma liberalismi on ”kaksikerroksinen” malli: - perustasolla: oikeudet ja jaon perusperiaatteet - perustason turvaamisen jälkeen voidaan tähtää mm. yhteiseen hyvään

Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria, jatkuu teoria rajoitettu yhteiskunnalliseen ja jakavaan (distributiiviseen) oikeudenmukaisuuteen: ”justice is the prime virtue of social institutions” yhteiskunnallisten instituutioiden perushyve Rawls jakaa perustelujen alueet teoreettisen ja käytännöllisen järjen mukaan: tieto, tiede---> perushyve: totuus yhteiskunta---> perushyve: oikeudenmukaisuus

Rawls yhteiskunnasta oikeudenmukaisuusteoria lähestyy yhteiskuntaa yhteistyö-elimenä (co-operation) yhteiskunnilla on myös muita tavoitteita: - asioiden ja tehtävien koordinointia (coordination) - tehokkuus, toimivuus (efficiency) - vakauttaminen (stability) R:n oikeudenmukaisuusteoria ei ota kantaa näihin

Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian periaatteet: Ensimmäinen periaate (tasa-arvoinen vapaus) Jokaisella on oltava yhtäläinen oikeus (equal right) suurimpaan perusvapauteen, joka on yhteensopiva kaikkien muiden vastaavan vapauden kanssa Toinen periaate (eroperiaate, difference principle) Yhteiskunnalliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä niin, että, a)ne liittyvät kaikille avoimiin asemiin ja virkoihin (mahdollisuuksien tasa-arvo, fair equality of opportunity) b)niiden voidaan järkevästi odottaa koituvan kaikkien, erityisesti huonoimmassa asemassa olevien, eduksi

Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria, argumentointi löytää sellaiset oikeudenmukaisuusperiaatteet jotka kaikki, tietyin ehdoin, voisivat hyväksyä todellisuudessa ihmiset eri mieltä, ihmisillä eri käsityksiä oikeudenmukaisuudesta ratkaisu: tietyin ehdoin toteutettu rationaalinen valinta (korvaa yhteiskuntasopimuksen) sellaisia periaatteita joita myös rationaalinen egoisti voisi hyväksyä

henkilön eettinen kanta comprehensive views of the good - henkilön perusarvot - elämä, ”life plan” - uskonto, yhteisö ”reasonable pluralism” - ei salli sellaisia kantoja jotka rikkovat perusoikeuksia vastaan moninaisuusyhtenäisyys oikeudenmukaisuus- periaatteet, - perusoikeudet - yhteistyön pelisäännöt

alkuasema, original position ne oikeudenmukaisuusperiaatteet, jotka riittävän rationaaliset ihmiset valitsisivat täydellisen tasa- arvoisessa tilanteessa tietämättömyyden verho (veil of ignorance) kuviteltu tilanne jossa emme tiedä mitään omista henkilökohtaisista ominaisuuksistamme - yhteiskunnallinen asema (köyhä, rikas ym.) - kyvyt, älykkyys, voima (terve, sairas ym.) - ikä, sukupuoli (lapsi, vanhuus, nainen, mies ym.) - omaa eettistä kantaa

reflektiivinen tasapaino (reflective equilibrium) limittäinen yksimielisyys (overlapping consensus) huomioidaan kaikkien näkökannat epärelevantit kannat jätetään sivuun löytyykö sellaisia periaatteita josta olemme samaa mieltä?

Rawlsin poliittinen liberalismi poliittinen, ei metafyysinen, kanta riippumaton ihmiskäsityksestä ja (comprehensive) eettisistä kannoista (= metafysiikka) edellyttää mm. tasa-arvon hyväksyntää arvona yleispätevä muttei universaalinen teoria sovelluksena rajoitettu hyvin järjestettyihinn, demokraattisiin yhteiskuntiin well-ordered, democratic, decent society ei voida suoraan soveltaa kansainväliseen oikeuteen - kansojen oikeus on erilliskysymys

Rawlsin/liberalismin kritiikkiä minimivaltion puolustajat - enemmän vapautta, vähemmän valtioavaltaa - libertarianismi Nozick konservatismi -pluralismia ilman ohjaava uusjakoa (redistribution) -historiallisen moninaisuuden puolustus Kekes kommunitarismi -ihminen sosiaalinen -yhteiskunta vaatii yhteisöllisyyttä Charles Taylor, MacIntyre

Rawls/liberalismi kritiikkiä tasa-arvoisuus - tasa-arvokysymykset ei voida käsitellä jakavan om- käsitteen avulla egalitarismi, e. pluralismi feminismi Dworkin, Walzer, Iris Young ylivallan kriitikot - om-kysymykset ovat aina myös vallan ja ylivallan kritiiikiä kriittinen teoria, feminismi Walzer, Young, Fraser, Benhabib osallistuminen - om-kysymykset liittyvät ihmisten mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnan muokkamiseen - kommunikatiivinen om republikanismi, feminismi Habermas, Benhabib,Young kaikkien perustarpeiden huomioonottaminen marxismi, feminismi

Robert Nozick ja libertarianismi Anarchy, State and Utopia (1974) yksilön perusoikeuksien suojaaminen - yleinen hyvinvointi, yhteiskunnalliset päämäärät, muut oikeudenmukaisuuskysymykset ovat toissijaisia minimaalinen valtio - valtiovalta alistaa ja rikkoo aina yksilön vapautta vastaan - valtiovalta on välttämätön (ei anarkismia) - pitää rajoittaa perusoikeuksien suojeluun (yövartijavaltio), mm. omistusoikeus ja turvallisuus - ainoastaan tällainen minimaalinen valtio on oikeutettu

Nozick oikeudenmukaisuudesta ”Entitlement theory” (oikeus johonkin) historiallinen käsitys - prosessiteoria oikeudenmukaisuudesta oikeudenmukaisuudessa on kyse oikeudenmukaisesta siirrosta tilanteesta toiseen

Nozickin oikeudenmukaisuusteoria Oikeudenmukainen haltuunotto (acquisition) Henkilöllä on oikeus siihen, minkä hän on ottanut haltuunsa oikeudenmukaisella tavalla Oikeudenmukainen siirto (transfer) Henkilöllä on oikeus siihen, minkä hän on saanut haltuunsa oikeudenmukaisella siirrolla toiselta henkilöltä Kenelläkään ei ole oikeutta mihinkään muuhun Epäoikeudenmukaisuuden oikaisua mahdollinen - historiallista vääryyttä voidaan oikaista, muttei uudella vääryydellä

John Kekes: konservatiivinen pluralismi liberalismi ainoastaan näennäisesti pluralistinen - perustana liberaalit arvot vs. todellinen moninaisuus: Rawlsin ”reasonable pluralism” ≈ liberalismin kanssa yhteensopivaa pluralismia lähtökohtana historiallinen eli todellinen pluralismi moninaisuus johtaa konflikteihin => tehtävänä konfliktien ratkaisua konfliktit on ratkaistava niin ettei osapuolten oikeudet omaan näkökantaan rikota => maltillinen muutosprosessi

kommunitarismi filosofis- kommunitaristinen liberalismikritiikkiä Alasdair MacIntyre Michael Sandel Charles Taylor kommunitaristinen poliittis-filosofinen liike pohj-amer: The Responsive Community Amitai Etzioni, Jean Elshtain -puolustaa avointa yhteisöllisyyttä -”communities within communities” kommunitarismi mielikuvana - viittaa vaatimuksiin yhteisön yhtenäistämisen puolesta - termi käytetään useimmiten neg.

monet Rawls-kriitikot: (esim. kommunitaristit, monet feministit) Rawlsin yksilö ”vailla ominaisuuksia” on konstruoitu ihmiskäsitys eikä neutraali käsitys rationaalisuudesta  saa ulos mitä on jo rakentanut sisään valta, jäsenyys, vaikutusmahdollisuus, tasa-arvo ei ole jaettavissa olevia ominaisuuksia distributiivinen oikeudenmukaisuus ei pysty näitä käsittelemään => om ei voida palauttaa jako-kysymyksiin

Alasdair MacIntyre, After Virtue (1984) moraali- ja oikeudenmukaisuuskysymykset on tarkasteltava osana historiallista perinnettä löytyy kilpailevia perinteitä ja ajattelumme lähtee aina näistä yhteiskuntafilosofia on perinteiden kriittistä tarkastelua Rawls joutuu myöntää että hänen käsityksenä on voimakkaasti sidoksissa länsimaiseen liberalistiseen kulttuuriperinteeseen -> eli tiettyyn yhteisöön ja sen kulttuuriin

Walzer, oikeudenmukaisuuden alueet Spheres of Justice (1983) oikeudenmukaisuuskysymysten keskiö on yhteiskuntakriittinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa suojaa - eriarvoisuutta vastaan - ylivaltaa vastaan kaikki alueet (spheres) ei voida käsittää yhdellä ja samalla periaatteella - päinvastoin tehtävänä on vahtia ettei mikään alue, periaate tai ryhmä saa ylivallan

Walzer yksinkertainen tasa-arvo (simple equality): tasa-arvo ymmärretään samalla tavalla (saman periaatteen mukaan) kaikilla alueilla kompleksinen, moniulotteinen tasa-arvo (complex equality) yhteiskunnan eri alueet pitää ymmärtää ja käsitellä eri oikeudenmukaisuusmenetelmillä ”different goods to different companies of men and women for different reasons and according to different procedures” (Spheres of Justice) - esim. talous (jako), jäsenyys, valta ym.

Iris Marion Young Justice and the Politics of Difference (1990) yhteiskunnalliset instituutiot säätävät ihmisten mahdollisuudet hyvään elämään ”Justice … is not identical with the good life as such. Rather, social justice concerns the degree to which a society contains and supports the institutional conditions necessary for the realization of these values” (s. 37) oikeudenmukaisuus = estää sortoa ja ylivaltaa suhteessa näihin mahdollisuuksiin

Young, jatkuu itsensä kehittäminen (vastavoima: sortoa, oppression) self-development: ”developing and exercising one’s capacities and expressing one’s experience” itsemääräminen (vastavoima: ylivaltaa, domination) self-determination: ”participating in determining one’s action and the conditions of one’s action”)