Näkökulmia ilmastonmuutoksen torjuntaan Seminaari norppaenergiasta Ilmastovastaava Leo Stranius

Poliittista muutosvalmiutta löytyy Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana Pääministeri on kertonut käyttävänsä kaikki virkamatkansa edesauttaakseen Kööpenhaminan ilmastokokouksen onnistumista. »SK 9/

Yritysten ilmastovastuu kukoistaa Agilent Technologies is installing a 1-megawatt solar power system at its Santa Rosa Campus, Silicon Valley / San Jose Business. HP officials have pledged to reduce emissions from operations and the use of its products by six million tons below 2005 levels by Stora Enso pledges to cut CO2 emissions 20%. Stora Enso has set a new CO2 reduction target of 20 percent by The target covers Stora Enso’s direct CO2 emissions from production as well as indirect emissions from purchased electricity and heat. The baseline year for the target is Google maksaa Sveitsissä muutaman tuhannen euron joukkoliikennetuen vuodessa kaikille työntekijöilleen. Se kattaa työmatkakulut julkisilla liikennevälineillä koko vuodeksi. Source:

Yritysten ilmastovastuu kukoistaa VR puolittaa junaliikenteen hiilidioksidipäästöt. VR siirtyy vihreän sähkön käyttäjäksi alkaen. Finnair ryhtyy tukemaan Suomen luonnonsuojeluliiton vesiensuojeluhanketta. Hankkeella pyritään ehkäisemään Itämeren rehevöitymistä vähentämällä kuormitusta Suomen rannikko- ja sisävesillä sekä jokiluonnossa. Pohjoismainen lentoyhtiö SAS aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Yhtiö asettaa päästötavoitteen, vaikka se arvioi liikenteensä kasvavan neljällä prosentilla vuodessa. Pitkällä tähtäimellä SAS pyrkii nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.

Ihmiset ovat valmiita muutokseen Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (Ajatuspaja e ) Kolmannes suomalaisista pitää ilmastonmuutosta tärkeimpänä omaan elämään vaikuttavana asiana. –Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista asettaa ilmastonmuutoksen kolmelle kärkisijalle, kun heiltä kysyttiin tärkeimpiä omaan elämään vaikuttavia asioita. –KTM Ilmastonmuutosviestintäohjelma % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS )

Esityksen sisältö Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet –Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC –Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan –EU:n ilmasto- ja energiapaketti Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus –Kasvihuonekaasupäästöt –Energiankulutus –Uusiutuvien energialähteiden potentiaali

Nicholas Sternin raportti 2006 Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta. Stern Review on the Economics of Climate Change

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

IPCC:n neljäs arviointiraportti

Nobelin rauhanpalkinto 2007 Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore. Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Balin ilmastokokous Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 Lisäksi neuvottelupaketissa mukana –Teknologian siirto –Metsäkadon hillitseminen –Sopeutumisrahasto

Komission ilmasto- ja energiapaketti Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): –Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta –Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta Suomen osuus: -16% Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta –Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus

Suomen kasvihuonekaasupäästöt Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut -80%! -95%! -30%!

Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain 2006 Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007

Energian kokonaiskulutus Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto

Uusiutuvien energialähteiden potentiaali

Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot Energiateollisuuden kysely ( ): –Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä. –Esimerkiksi ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin. Source: Energiateollisuuden TNS Gallupilla teettämä kysely vesivoima-asenteista ( ma-asenteista.html) ma-asenteista.html YLE kysely ( ): –53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. –Yhden lisäreaktorin rakentamista kannatti 20 prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista. Kahta reaktoria kannatti seitsemän prosenttia ja kolmea lisäreaktoria neljä prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista.

Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

Virtaa tulevaisuuteen: Uusiutuva energia 40% sähköntuotannosta 2020 Uusiutuvan energian osuus voidaan lisätä 2020 mennessä –40 prosenttiin primäärienergiasta –50 prosenttiin sähkönkulutuksesta Lisäyspotentiaali 60 TWh, josta –59 % voidaan tuottaa biokaasulla, metsä- ja peltoenergialla sekä uusiutuvilla kierrätyspolttoaineilla –14 % tuulivoimalla –11 % pientalojen uusiutuvilla lämmitysmuodoilla –8 % pelleteillä –7 % liikenteen biopolttonesteillä Oletuksena KTM:n energiankulutusskenaario, joka on joidenkin arvioiden mukaan ylimitoitettu Työryhmässä laaja asiantuntijajoukko

Bioenergia Suurin uusiutuvan energian potentiaali bioenergiassa: –Puu pienkäyttö –Pelletit –Metsähake –Kierrätyspolttoaineet (biohajoava jäte), biokaasu, kaatopaikkakaasu –Peltobiomassat –Biopolttonesteet Uhka monimuotoisuudelle Hiilen kiertokulku metsässä pitkä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta

Biomassan käytön potentiaali 2015 Lähde: KTM:n biomassatyöryhmä 2007, Rintala et al.)

Tuulivoima Tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 % Suomen sähköstä, Suomessa reilu 100 voimalaitosta Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita kuten rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)‏

Tuulivoima kasvaa Tuulivoima on maailman nopeiten kasvava energiantuotantomuoto Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa MW (kasvu 27 prosenttia) –Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä) –Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna

EWEA 2008

Yhteenveto Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe. Siirtyminen hiilivapaaseen yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatuisia muutoksia ajattelussamme. Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaalia tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia.

Lisätietoja: Energian ympäristömerkki: Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: Ilmastotavoite Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys!

KIITOS! Leo Stranius Puh