Tietokoneen rakenne matalalla tasolla KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Jarkko Ansamäki, kevät 2002.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Copyright  Hannu Laine Bittitason-operaatiot Hannu Laine.
Advertisements

Tietokonetekniikka 4 Tieto ja tiedon talletus
Puolijohteet mrahikka hyl 2011.
15. Loogiset operaatiot.
Tietokonetekniikka 5 Operandien osoittaminen ja tietokoneen käskykanta
Olio-ohjelmoinnin perusteet luento 3: Muuttujista ja funktioista Sami Jantunen LTY/Tietotekniikan osasto.
@ Leena Lahtinen Helia TIETO JA TIETOKONEOHJELMA  TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA  TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA.
JavaScript (c) Irja & Reino Aarinen, 2007
4.2. Tietotekniikan historiaa 1/3
Cruiser 75/150 Teknisiä neuvoja Rami Rajala EP-Engineering Oy
PC:n JA OHEISLAITTEIDEN PERUSTEITA
Syksy 2001 KYAMK/J.Ansamäki/Olio- ohjelmointi71 Olio-ohjelmointi 2. osa: diat (2. välikoe) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Jarkko Ansamäki, 2001.
NAND I-SOP NOR KOMBINAATIOPIIRIT & 1 & A B A B
Olio-mallinnus Tietojärjestelmien suunnittelu KYAMK, Liiketalous, Kouvola Jarkko Ansamäki, 2002.
Näytölle tulostaminen. 7.2 Sisällys System.out.println - ja System.out.print -operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden.
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Ohjelman jakaminen useampaan tiedostoon Olio-ohjelmointi (C++) KYAMK, Jarkko Ansamäki 2001.
KERTAUSTA PERUSASTEEN MATEMATIIKASTA Piia junes
LUKUJÄRJESTELMÄMUUNNOKSET
4. Tietokoneen rakenne ja toiminta
RSA – Julkisen avaimen salakirjoitusmenetelmä Perusteet, algoritmit, hyökkäykset Matti K. Sinisalo, FL.
Tiedon esittäminen.
TIETO JA TIETOKONEOHJELMA TIETOKONEOHJELMA KÄSITTELEE TIETOJA TIETOJA VOIDAAN KÄSITELLÄ OHJELMASSA VAIN SALLITUILLA MENETELMILLÄ.
m0 M7 Maksimitermi Minimitermi Boole A = A A · 0 = 0 SOP De Morgan POS
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
1.a) f(x) = 2x(x2 – 3) = 0 2x = tai x2 – 3 = 0 x = tai x2 = 3
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Käyttöohje: Kuinka lisätä käyttäjä ryhmääsi. (Painamalla F5 voit katsoa tämän diaesityksen)
ict1td002 - Copyright Raine Kauppinen 1 Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5)  Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int.
Visual Basic -ohjelmointi
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
Tietotyypit Tietotyyppi määrittää muuttujan sisältämän datan luonnetta, muistista tarvittavaa tilaa ja sitä, millaisia operaatioita siihen voidaan kohdistaa.
1. Usean muuttujan funktiot
XNA peliohjelmointi. XNA Perustuu Microsoftin kehittämään.NET- arkkitehtuuriin ja C#-kieleen. XNA:lla tehdyt pelit toimivat Windows ja XBOX360-alustoilla.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
5. Lineaarinen optimointi
Rinnakkaisuus Järjestelmässä, jossa voi olla useita prosesseja rinnakkain suorituksessa voi tulla tilanteita, joissa prosessien suoritusta täytyy kontrolloida.
Tiedon esitys tietokoneessa
Kymmenkantainen logaritmi
Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit
Logiikka.
Visual Basic -ohjelmointi
ELEP-1311 DIGITAALITEKNIIKKA 3 op
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Liukulukulaskenta. Yleistä liukuluvuista Tarvitaan reaalilukujen esittämiseen tietokoneella  esim. matemaattiset mallit Kaikkia reaalilukuja ei ole mahdollista.
Funktio.
Rekisterit ja laskurit
Porin Yksikkö/Tanja Palmroth ELEP-1250 ELEKTRONIIKAN PERUSKURSSI II 4 op Syksy 2010 Aloitusluento
Loogiset piirit Puolijohteet Puolijohdekomponentit Loogiset piirit.
Ohjelma Mikro-ohjelmointi Symbolinen konekieli Osoitustavat.
Kiikuista jatkoa.
Mikro-ohjelmoitava tietokone
Lukujärjestelmät ja muunnokset Jorma Kantalukujärjestelmät  Kymmenjärjestelmäkantaluku 10  Binäärijärjestelmäkantaluku 2  Oktaalijärjestelmäkantaluku.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembler.
BINÄÄRILUKUJÄRJESTELMÄ
Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö.
Kpl 26 Jännite aiheuttaa sähkövirran Syksy Pariston napojen välillä on jännite Paristossa on kaksi päätä eli napaa (+ ja -) Paristossa on kaksi.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
29. Jännite on pariston kyky tuottaa sähkövirtaa
13. Loogiset operaatiot.
Liukuluvut.
Tietokoneen toiminnasta ja rakenteesta
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
SUUREET JA MITTAAMINEN
9. Aritmeettiset operaatiot
9. Aritmeettiset operaatiot
7. Näytölle tulostaminen
Salvat ja kiikut 1D C1 1D C1 S 1D C1 R 1T C1 1J C1 1K 1J S C1 R 1K
Karttamerkit 2
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Esityksen transkriptio:

Tietokoneen rakenne matalalla tasolla KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Jarkko Ansamäki, kevät 2002

Tieto  Nykypäivän tietojenkäsittely pitää sisällään kaikenlaista tietoa. –teksti, kuva, video, ääni, …  Tiedolla on jokin sovittu esitysmuoto, ja sitä voidaan toistaa, muokata, siirtää ja tallentaa.  Analoginen data –portaatonta  Digitaalinen data –Joukko lukuja, mahdolliset arvopisteet

Lukujärjestelmät  Usein käytettyjä lukujärjestelmiä: –2- eli binäärijärjestelmä 0,1 –8- eli oktaalijärjestelmä 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 –10- eli desimaalijärjestelmä 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 –16- eli heksadesimaalijärjestelmä 0, 1, …, 9, A, B, C, D, E, F

Muuntokaavoja  k->10 –Muutetaan kannassa k oleva luku X(=(X m X m-1 … X 0.X -1 …) k )10-järjestelmään: X 10 =X m k m +X m-1 k m-1 + … +X 0 +X -1 k -1 + …  10->k –Kokonaisosa (ko=kokonaisosa): A(ko)=X(ko)/k, jakojäännöksistä muodostuu k-kannan luvun kokonaisosa oikealta vasemmalle. Seuraavaksi A 2 (ko)=A/k, jne. –Desimaaliosa (de=desimaaliosa): A=X(de)*k : A:n kokonaisosasta muodostuulopullisen luvun desimaaliosa vasemmalta oikealle. A 2 =A(de)*k, jne.

Binääriset kokonaisluvut  Tärkein esitystapa ns. kahden komplementtiesitys.  Positiiviset luvut normaalisti: –0000, 0001, 0010, 0011, 0100, …  Negatiiviset luvut vastaavista positiivisista luvuista vaihtamalla luvusta nollat ja ykköset ja sen jälkeen lisäämällä tulokseen 1. –+3 = 0011, -3 = = 1101  Yli- ja alivuoto

Liukuluvut  Desimaalilukujen esittämistä varten (esim. c- kielessä varataan muistia float-muuttujaa varten (floating point, liukuluku), mutta käsittely tapahtuu kooditasolla kuitenkin reaalilukujen tapaan.  m*2 k  mantissa (m) esittää merkitseviä numeroita  eksponentti (k) kertoo kuinka paljon desimaalipistettä on siirrettävä (mantissan vasemmalta puolelta), jotta saadaan oikea arvo.

Boolen algebra  0+0=0, 0+1=1+0=1+1=1 (or)  0*0=0*1=1*0=0, 1*1=1 (and)  ī=0, ō=1 (not)  Assosiatiivisuus: x+(y+z)=(x+y)+z, x(yz)= (xy)z  Kommutatiivisuus: x+y=y+x, xy=yx  Distributiivisuus: x(y+z)=xy+xz, x+yz=(x+y)(x+z) (voimassa molempiin suuntiin)  x+0=x, x+1=1, x*1=x, x*0=0  Absorptiolait: x+xy=x, x(x+y)=x  de Morgan: not(x+y)=not(x)*not(y), not(xy)=not(x)+not(y)

Puolijohteet  n-aine –negatiivisia varauksenkuljettajia, elektroneja  p-aine –positiivisia varauksenkuljettajia, elektroniaukkoja  np-liitos –diffuusio aiheuttaa varautuneen yhtymäkohdan ja liitos saavuttaa tasapainotilan.

Transistori  Kannan (B) ja emitterin (E) välillä olevalla virralla voidaan ohjata kollektorin © ja emitterin välillä olevaa virtaa.  Käytetään virtavahvistimena ja digitaalielektroniikassa kytkimenä.

Loogiset piirit  NOT arvo vaihtuu toiseksi  AND1 kun syötteet ovat 1  OR1 kun ainakin joku syötteistä on 1  NAND0 kun syötteet ovat 1  NOR1 kun syötteet ovat 0  XOR1 kun vain toinen syötteistä on 0  EQV1 kun syötteet ovat samat  Seuraavaksi opetellaan piirtomerkit ja yksinkertaisten logiikkapiirien suunnittelua.

Porttien toteutukset transistoreja käyttäen  Edellisen dian yksinkertaiset portit voidaan toteuttaa esimerkiksi transistorien avulla.  Vieressä kaksi yksinkertaista transistorikytkentää: –NOT Lähdössä perusjännite, ellei se pääse purkautumaan transistorin kautta. –AND Virran pitää päästä kummankin transistorin lävitse.

Perusporttien piirrosmerkit  JA (AND)  TAI (OR)  EI (NOT)

Funktio ja piirikaavio  Yllä oleva piiri saa kolme syötettä ja piiristä on yksi ulostulo.  Oikealla olevassa taulussa on esitetty piirikaavion kaikki tilat (totuustaulu).

Tehtäviä  Kirjoita vieressä olevia piirikaavioita vastaavat funktiot ja totuustaulut  Piirrä piirikaaviona: F=XY+not(X)Y

Tietokoneen komponentteja  Tietokone on periaatteessa kasa loogisia portteja.  Koneessa tarvittavia komponentteja ovat mm.: –Aritmeettinen yksikkö, peruslaskutoimituksia varten –Muisti, esim. kiikkujen avulla toteutetut rekisterit –Väylät, tiedon (tieto, ohjaus, osoite) siirtoon koneen sisällä –Loogiset piirit, valintarakenteiden ja toiston toteutukseen matalalla tasolla –Kello, koneen komponenttien toiminnan tahdistamiseen –Syöttö ja tulostus