Islam 1900 – luvulla: Profeetta Muhammedin elämää ja moraalia pidetään islamilaisissa maissa ihanteellisena. Kaikkea sellaista uudistamista, mikä etäännyttää tästä ihanteesta, ei katsota hyvällä. Itse asiassa monet islamilaiset uudistusliikkeet tähtäävät siten Muhammedin ajan ihanteen palauttamiseen Kuitenkin uudistusliikkeet ovat useissa maissa saaneet hyvin erilaisia suuntia

Sekularistinen nationalismi ja modernismi Sekularistinen = maallistunut Idea pan-islamilaisuudesta , eli kaikki islamilaiset yhdistävästä yhteisestä hallinnosta syntyi, kun eurooppalainen imperialismi voimistui. Tätä kannattivat ns. modernistit Samalla alkoi myös islamilaisen nationalismin esiinnousu. Siinä islamilainen kulttuuri ja sivistys otettiin taustatueksi oman kansallisuuden korostamiselle. Nationalismi ei kuitenkaan korosta islamia yhteiskunnallisena voimana, vaan pikemminkin yksilöiden omana asiana Modernistit ja nationalistit ovat kritisoineet toisiaan. Modernistien mielestä nationalismi voi johtaa islaminvastaiseen rasismiin. Nationalistien mielestä kolonialismia oli vastustettava lujasti Toisen maailmansodan jälkeen useat islamilaiset maat itsenäistyivät ja nationalistien kanta voitti usein. Hallinto toimi melko länsimaalaisittain ja uskonto oli yksityisasia Kuitenkin nationalismia kannatti vain kaupunkien korkeammin koulutettu väestö. Maaseudulla eli radikaalimpia aatteita

Islamismi: Teollistuminen ja kaupungistuminen muuttivat toisen maailmansodan jälkeen nopeasti myös islamilaisia maita. Islamistien mielestä länsimaistuminen (tavat, kulutus, yms.) oli pysäytettävä ja palattava alkuperäiseen ihanteeseen Ensimmäisiä islamisteja oli Hasan al-banna (1906 – 1949) joka korosti kirjoituksissaan islamilaisen moraalin ja arvojen merkitystä yhteiskunnassa ja taloudessa Hän perusti v. 1928 muslimiveljeskunnan, joka muuttui poiliittiseksi liikkeeksi 1930 – luvulla 1940 – luvulla veljeskunta alkoi valmistautua aseelliseen eurooppalaisten siirtomaaisäntien vastustamiseen Salamurhat yms. Al-Bannan seuraajaksi tuli Sayyid Qutb (106 – 1966), josta tuli tärkeä islamilaisen vallankumouksen ja islamin oppeihin perustuvan yhteiskunnan puolestapuhuja. Hän teki myös konkreettisia ehdotuksia (maareformi, osuuskunnat) islamin toteuttamiseksi. Hän joutui 1950 – luvulla vankilaan ja teloitettiin 1966 Egyptissä Qutb ei itse suoraan kannattanut suoraa aseellista toimintaa, mutta vastusti veljeskuntaan kohdistuvaa viranomaisten väkivaltaa

Ajatollah Khomeini (1902 – 1989) Imaami Khomeini johti v. 1979 islamilaista vallankumousta Iranissa, jonka seurauksena Shaahi joutui sieltä maanpakoon. Syntyi ensimmäinen koraaniin ja islamin vanhakantaiseen tulkintaan perustuva valtio. Johtoon tuli juristi-teologi, jolla olisi vastaukset yhteiskunnallisiin ongelmiin Länsimaissa syntyi tämän johdosta termi ”radikaali islam” ja esim. USA alkoi aikaisempaa enemmän kiinnittämään huomiota jyrkemmän islamismin kasvuun Lähi-Idässä Iranin esimerkki on rohkaissut jyrkemmän islamismin kannattajia vaatimaan muissakin maissa koraaniin ja islamiin perustuvan valtion luomista. Monissa maissa hallinto onkin jonkin verran muuttunut tähän suuntaan. Iranin kannalta islamilainen vallankumous aiheutti ongelmia, sillä Saddam Husseinin johtama Irak hyökkäsi sen kimppuun 1980, kun Iranin ajateltiin heikentyneen. Iran kuitenkin puolustautui erittäin fanaattisesti, ja sota pitkittyi kahdeksan vuoden pituiseksi

Hasan Turabi: (s . 1930) Sudanin islamilaisen valtion johtaja. Pohti paljon mm. miesten ja naisten suhdetta yhteiskunnassa, ja korosti sitä, että myös naisten panosta tarvitaan yhteiskunnassa Kuitenkin hän kannatti ns. hudud – rangaistusten käyttöön ottoa (koraanin suoraan mainitsemat rangaistukset) Sudanissa tapahtui v. 1989 vallankaappaus ja 90-luvun alusta lähtien siellä on käyty sisällissotaa.