Eläketurvan instituutiot Mikko Kautto, dosentti Hyvinvointivaltion instituutiot, dosenttiluentosarja 3.12.2014 Twitter: @Mikko_Kautto blogi: eläketutka.fi

Eläketurvakeskus

Eläketurvainstituutio lukuina Kaikki työikäiset ja työnantajat osallistuvat eläkkeiden rahoitukseen - kaikkien vanhuuden ajan turva on pitkälti eläkkeiden varassa Vuonna 2013 työeläkevakuutettuja n. 2,4 miljoonaa – eläkettä maksettiin 1,5 miljoonalle ihmiselle. Lakisääteiset eläkemenot vuonna 2013 noin 26,5 mrd. euroa (työeläkkeet 23,4 mrd. e) Osuus sosiaalimenoista noin 44 % vuonna 2012. Osuus julkisista menoista noin ¼. Osuus bkt:sta oli lähes 14 prosenttia vuonna 2012. Työeläkemaksujen osuus palkkasummasta on noin 23 prosenttia; lisäksi kustannuksia tulee veroina maksetuista osista (kansaneläke, takuueläke, julkisen puolen eläkkeet, yrittäjä- ja maatalousyrittäjäeläkkeet). Työeläkerahastoissa on sijoitettuna noin 172 miljardia euroa (kolmas neljännes/2014). … ja kaikilla näillä mittareilla merkitys on kasvamassa.

Eläkkeensaajat: Suomessa asuvat työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika-, maatalouden erityis- tai perhe-eläkettä saavat. Väestö: Kelan vakuutettu väestö Tilasto Suomen eläkkeensaajista Eläketurvakeskus

Kilpailevat ja täydentävät periaatteet eläketurvan järjestämisessä Vapaaehtoisuusperiaate: kukin huolehtikoon turvastaan itse parhaimmaksi katsomallaan tavalla Tarveharkinta: annetaan apua vain tarvitseville Selektivismi: annetaan apua eri kohderyhmille erilaisin kriteerein Universalismi: annetaan apua kaikille (kansalaisille) Ansainta- ja vakuutusperiaate: järjestetään turva vapaaehtoisena (tai pakollisena) sosiaalivakuutuksena työmarkkinaosallistumisen ja vakuutusmaksujen perusteella

Työeläke palkan jatkona ja säästämisen muotona Tulot Eläke Vakuutusmaksu Kokonais- ansio Eläkepääoma Raha- palkka Kuukausieläke kartuttamisajan ja ansioiden perusteella Eläke Työeläke-kirjasta Ikä

Eläketurvan järjestämisen mallit, residuaalisesta institutionaaliseen (Palme 1990) Basic security No Yes No Income security Yes Residual model Basic security model Income security model Institutional model Suomen kehityksestä ks. Kautto (2012) The pension puzzle: pension security for all without universal schemes? In: Anttonen et al. Welfare State, Universalism and Diversity. Edward Elgar.

Instituutioiden yhteispeli - työeläke, kansaneläke ja takuueläke sekä nettoeläke 2014 Yksin asuva eläkkeensaaja, työeläke 50 % palkasta. Kansaneläke ja takuueläke alkaa 65-vuotiaana, mutta mahdollista työeläkkeen 4,5 %:n lisäkarttumaa 63 ikävuodesta alkaen ei ole otettu huomioon. Eläketurvakeskus

Työeläkkeen oletetaan olevan 50 % palkasta, yksin asuva eläkkeensaaja Työeläkkeen oletetaan olevan 50 % palkasta, yksin asuva eläkkeensaaja. Kansaneläke ja takuueläke alkavat 65-vuotiaana. Kuviossa ei ole otettu huomioon mahdollista 4,5 %:n karttumaa tai muita työeläkkeen osia, joita kansaneläkkeessä ei oteta huomioon. Eläketurvakeskus

Maailmanpankin pilarijako (1994) Julkinen Yksityinen Pakollinen julkisesti järjestetty 1. pilari Lakisääteinen yksityisesti järjestetty 2. pilari Vapaaehtoinen yksityinen 3. pilari Päämäärä Uudelleenjakava vakuutus Säästämisvakuutus Säästötuote Muoto Tarveharkintainen vähimmäiseläke tai tasaeläke Henkilökohtainen tai työmarkkina-perustainen eläke Henkilökohtainen vakuutus-, säästämis- tai lisäeläkejärjestely Rahoitus Verorahoitus Säännelty, täysin rahastoitu Yksityisiin sopimuksiin perustuva, täysin rahastoitu Ks. uudempi näkemys pilareista toimijan mukaan Ebbinghaus, B. (2011) (ed.) The Varieties of Pension Governance. Pension Privatization in Europe. Oxford University Press.

Kansaneläke suhteutettu maksujen ja menojen osalta. Eläketurvakeskus

Suomalainen työeläkejärjestelmä on hybridi, joka sisältää sekä ”julkista” että ”yksityistä” Työeläke on määritelty ensimmäisen pilarin lakisääteiseksi turvaksi. Yksilöllä ei ole valinnanmahdollisuutta maksuihin tai etuuksiin nähden. Eläke-ehdot ovat samat kaikille. Työeläkejärjestelmän menot, maksut ja varat luetaan osaksi julkista taloutta. ”Yksityistä”: Työmarkkinaosapuolilla on rooli päätöksenteossa ja hallinnossa. Hajautettu järjestelmä, jossa keskenään kilpailevat yksityiset eläkeyhtiöt. Ei eläkekattoa. Rahastointi ja yhtiöiden sijoitustoiminta. Eläketurvakeskus

Työeläkejärjestelmä ja työeläkelait TyEL = Työntekijän eläkelaki MEL = Merimieseläkelaki YEL = Yrittäjän eläkelaki MYEL = Maatalousyrittäjän eläkelaki VaEL = Valtion eläkelaki KuEL = Kunnallinen eläkelaki KiEL = Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki Eläketurvakeskus

Luvut kuvaavat 31.12. työ- tai yrittäjäsuhteessa olleita. Henkilö voi olla saman aikaisesti vakuutettu useamman eri työeläkelain mukaan. Yhteensä luvussa (2,4 milj.) henkilö on vain kertaalleen. Muut julkiset: KiEL, KELA, OrtKL, SP, Ahvenanmaan maakuntahallitus. KuEL sisältää 30 000 KuEL:n piiriin kuuluvaa luottamushenkilöä, omaishoitajaa, perhehoitajaa yms. VaEL sisältää 6 000 VaEL:n piiriin kuuluvaa luottamushenkilöä, konsulttia yms. TyEL = Työntekijän eläkelaki MEL = Merimieseläkelaki YEL = Yrittäjän eläkelaki MYEL = Maatalousyrittäjän eläkelaki VaEL = Valtion eläkelaki KuEL = Kunnallinen eläkelaki KiEL = Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki OrtKL = Laki ortodoksisesta kirkosta SP = Suomen Pankin eläkesääntö KELA = Kansaneläkelaitoksen eläkesääntö Ahvenanmaan maakuntahallituksen eläkesääntö Eläketurvakeskus

Valtion varoista kustannetaan myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta karttuvat VEKL-etuudet ja niihin liittyvät hoitokulut. VEKL-etuudet olivat yhteensä miljoona euroa vuonna 2013. Eläketurvakeskus

Lakisääteinen työeläketurva rahoitetaan Suomessa pääasiassa työnantajien, yrittäjien ja maatalousyrittäjien sekä työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla sekä kertyneillä eläkevaroilla ja niille saaduilla tuotoilla. Osa eläkkeistä kustannetaan valtion maksuosuuksilla ja Työttömyysvakuutusrahaston työeläkejärjestelmään maksamilla suorituksilla. Eläketurvakeskus

Työeläkejärjestelmää koskeva päätöksenteko - kolmikanta ja neuvottelujärjestelmä SAK, STTK, AKAVA EK, KT

Tilanne vuoden 2013 lopussa. Muut julkiset toimijat: Ortodoksinen kirkko, Suomen Pankki, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Keva hoitaa Kelan toimihenkilöeläkkeet. Eläketurvakeskus

Yhteenvetoa Sosiaaliturva on sosiaalivakuutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä sosiaaliavustusta ja sosiaalihuoltoa. Eläkevakuutus on osa sosiaalivakuutusta. Eläketurva on sosiaaliturvan instituutioista monella mittarilla merkittävin. Lakisääteinen eläkevakuutus koostuu kansaneläke- ja työeläkejärjestelmästä. Työeläkkeet voidaan jakaa yksityiseen ja julkisen alaan. Kolmikantainen neuvottelujärjestelmä Työeläketurvan järjestämisessä on piirteitä sekä ”yksityisestä” että ”julkisesta”. Lisää tietoa: www.etk.fi ja www.eläkeuudistus.fi Twitter: @Mikko_Kautto Blogi: elaketutka.fi

Kirjallisuutta Ebbinghaus, B. (2011) (ed.) The Varieties of Pension Governance. Pension Privatization in Europe. Oxford University Press. Forss, M., Kalimo, E. ja Purola, T. (2004) Vakuutuksen periaate sosiaalivakuutuksessa, teoksessa Katri Hellsten & Tuula Helne Vakuuttava sosiaalivakuutus? Kela. Hellsten, K. & Helne, T. (toim.) (2004) Vakuuttava sosiaalivakuutus? Kela. Havakka, P., Niemelä, M. ja Uusitalo, H. (2012) Sosiaalivakuutus. Finva. Hietaniemi, M. & Ritola, S. (2007) Suomen eläkejärjestelmä. Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2007:05. Kangas, O. (2006) Finland: labour markets against politics, teoksessa: Immergut, E.M., Anderson, K.M. & Schulze, I. (toim.) The Handbook of West European Pension Politics. Oxford University Press. Kautto, M. (2012) ) The pension puzzle: pension security for all without universal schemes? In: Anttonen et al. Welfare State, Universalism and Diversity. Edward Elgar. Korpiluoma, R. ym. (2011) Työeläke. Finva. Eläketurvakeskus