Mitä tulevaisuus tuo tullessaan - eläköitymisen todellisuus

Esitys aiheesta: "Mitä tulevaisuus tuo tullessaan - eläköitymisen todellisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Mitä tulevaisuus tuo tullessaan - eläköitymisen todellisuus
Joensuu * * * TELA Eläketiedotus Riitta Tommila

2 Työeläketurvaa hoitavat
TEL- ja YEL-vakuutusyhtiöt (6) Eläke-Fennia Eläke-Tapiola Ilmarinen Pensions-Alandia Varma Veritas Eläkevakuutus TEL- ja YEL-eläkekassat (8) Apteekkien Eläkekassa Eläkekassa Verso Keskon Eläkekassa Liikennepalvelualojen Eläkek. Viabek Osuuspankkien Eläkekassa Turkistarhaajien Eläkekassa Valion Eläkekassa Yrittäjien Eläkekassa Oma TEL-säätiöt (30) Eläkesäätiöt TaEL Etera LEL Etera MEL Merimieseläkekassa MYEL Maatalousyrittäjien eläkelaitos KiEL Kirkon keskusrahasto KuEL Kuntien eläkevakuutus VEL Valtiokonttori Kelan toimisuhde-eläkkeet Suomen Pankin eläkelaitos

3 Työeläke palkan jatkona
tulot eläkeoikeus työ eläke ikä PERU PK/PK

4 Ansioeläkelakien piiri Työeläketurvaa 31.12.2005 ansainneet
Eri eläkelakien piirissä henkilöä. Sama henkilö voi kuulua useaan eri eläkelain piiriin. PERUS RRT/tn

5 Eläkemenot Suomessa 18 mrd.euroa v. 2005
Eläkemenot yht m€ sosiaalimenoista, % ,5 * bruttokansantuotteesta, % ,6 * Lähde: ETK taskutilasto ELME RRT/tn

6 Eläkemenot Suomessa mrd. euroa (2003 rahana)
Lähde: KELA taskutilasto ELME ES/tn

7 Vanhushuoltosuhde EU-maissa 2000-2050 Lähde: Eurostat
Suomi nyt edullinen, 2020 kärkikastissa, sen jälkeen putoaa keskijoukkoon, syntyvyys on kuitenkin korkea toisin kuin etelä-Euroopan maissa, jotka rynnivät kärkeen koko EUn luvut! Samanlainen kehityskulku, ajoitus ja nousu vaihtelee, Suomessa nousu on 2010 jälkeen kova Suuret ikäluokat tällä vuosikymmenellä varhaiseläkeiässä KESTELJ40v01.ppt ES/tn

8 Eläkeuudistuksen tavoitteet
eläkkeelle nykyistä myöhemmin (60 v - 63 v) kannustaa jatkamaan työntekoa nykyistä oikeudenmukaisempi eläketurva sopeutuminen keskimääräisen eliniän kasvuun eläkejärjestelmän kestokyvyn ja luottamuksen vahvistaminen luoda edellytykset työeläkelakien yhdistämiselle TyEL

9 Keskeisimmät muutokset
v:n 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan erikseen (vapaakirjat) v:sta 2005 alkaen eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot eläkettä karttuu 18 – 67-vuotiaana tehdystä työtä joustava vanhuuseläkeikä varhaiseläkkeiden muutokset karttumaprosenttien muutos ja 60%:n (66%) eläkkeen enimmäisrajasta luopuminen palkkakerroin / eläkeindeksi elinaikakerroin 10/2004rrt

10 Eläkepalkan laskennasta työuramalliin
92 90 91 93 95 03 02 01 00 98 97 96 94 99 04 09 08 07 06 05 10 11 Eläke ja eläkepalkka vuoden sääntö Jokaisesta vuodesta lasketaan oma eläke vuosiansioista Työuraperusteinen laskenta Eläkepalkka 4/2-sääntö KuEL 4/2-sääntö Laskentavuosien keskiarvo Jos työsuhde päättynyt ennen vuotta 1996, eläkepalkan laskennassa oli 4/2 –sääntö. Kunnan palvelusuhteet katkaistu v lopussa, eläkepalkka vuosien ansioilla. palvelusajat, eläkepalkka laskentavuosien keskiansio kuukaudessa 10 vuoden säännöllä. alkaen jokaisen vuoden vuosiansiot (ei työsuhde-/yrittäjäjakso-kohtainen) KOHD RRT/tn

11 Palkattomat ajat v.2005 alusta
Eläkkeen karttuma 1,5 % vuodessa päivärahan perustana olevasta ansiosta : 117 % äitiys-, isyys- ja vanhempainrahassa 75 % ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa ja vuorotteluvapaassa 65 % muissa ansiosidonnaisissa päivärahoissa (esim. kuntoutus- ja sairauspäivärahat) Eläkkeen karttuma 1,5%/v laskenn.tulosta 556,60 e/kk (2006 indeksi) - alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuen ajalta - tutkintoon johtavasta opiskelusta - ammatillinen perustutkinto ja alempi korkeakoulututkinto, 3 v - ammattikorkeakoulututkinto , 4 v - ylempi korkeakoulututkinto, 5 v

12 Suomalaisten elinajanodote 2004-2040
Lähde: Tilastokeskus, Eurostat SEAODOTE RV/ms

13 Yhteenvetoa tuloksista
Eläkeuudistuksen tultua voimaan v alusta eläkkeelle siirtymisessä ei tapahtunut suurta ryntäystä ikäluokissa Yksityisellä sektorilla ja valtiolla jatkettiin hieman pidempään kuin kunta-alalla. Valtiolla erityisesti 1940 syntyneet jatkoivat työelämässä. Eläkkeelle siirtyneiden arvioissa eläkkeelle vetävät tekijät ja työssä jatkaneiden arvioissa työelämän tekijät korostuivat omassa päätöksessä. Ikääntyneet työntekijät arvioivat oman eläkeiän mahdollisuutensa hyviksi (72% siirtyneistä, 82% jatkaneista). Korotettu eläkekarttuma kannusti 36 % työssä jatkajista jatkamaan työssään yli 63 ikävuoden. Enemmistö uskoo eläkkeiden rahoituksen olevan kestävällä pohjalla keskipitkällä aikavälillä. Enemmistö ei usko eläke-etujen tuleviin leikkauksiin eikä myöskään kannata eläke-etujen leikkauksia, jos niiden perusteluna käytetään sukupolvien välistä solidaarisuutta.

14 Bruttoeläke bruttopalkasta % Nettoeläke nettopalkasta %
63-v. eläkkeelle jäävät 65-v. eläkkeelle jäävät Lähde: ETK ELAK RM/tn

15 TEL-kokonaismaksut prosentteina TEL-palkkasummasta vuosina 1962-2050
2004 lainsäädäntö Uudistus 2005 Historia Lähde: ETK TYUU RV/PK

16 RAHOITUS Eläkevakuutusmaksut Työntekijät: Työnantajat Eläkeyhtiöt
alle 53v –4,3% ylí 53v – 5,4% Työnantajat Eläkeyhtiöt Eläkekassat Eläkesäätiöt Muut laitokset Sijoitukset Eläkkeet Sijoitustuotot

17 Lähde: TELA SIJ2006/SKTELA-A MS

18 Lähde: TELA SIJ2006/SKALUEKJ-A MS

19 Eläkevarat* eräissä maissa 2004 prosentteina BKT:sta
* Julkisten ja muiden erityisten eläkeyhteisöjen varat (pl. henkivakuutusyhtiöt, pl. varaukset työnantajayritysten taseissa; I ja II pilari) Lähteet: OECD Pension Markets in Focus (November 2005), EU Joint Report (2003) ELVA RV/tn

20 Lakisääteiset eläkemaksut EU-maissa prosentteina bkt:sta 2004 ja 2050
Lähde: Economic Policy Committee and EU Commission (DG ECFIN) EUME RV/tn