3 TASAVIRTAPIIRIT
LÄHDEJÄNNITE JA NAPAJÄNNITE Pariston napojen välinen jännite on napajännite U. Kuormittamattoman pariston (avoin virtapiiri) jännitettä kutsutaan lähdejännitteeksi E. Kun sähkövirta kulkee suljetussa virtapiirissä, se kulkee myös jännitelähteen läpi. Jännitelähteellä on sisäinen resistanssi Rs , joka pienentää jännitelähteen napojen välistä jännitettä. Napajännite on yhtä suuri kuin jännitehäviö koko virtapiirissä. 3.1 Lähdejännite, napajännite, sis. resistanssi
PARISTON KUORMITTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=GYGZ5aiktNo Virtapiirin kuormitusta voidaan muuttaa säätövastuksen avulla. Pariston kuormituskäyrän kuvaaja
Kuvaajasta havaitaan, että kuormitusvirran kasvaessa pariston napajännite laskee. Kun kuvaaja ektrapoloidaan (jatketaan) jänniteakselille, suoran ja jänniteakselin leikkauspiste ilmaisee pariston jännitteen (lähdejännite E), silloin kun virta on nolla (kuormittamaton virtapiiri) Kun kuormistussuoraa ekstapoloidaan kohtaan, jossa jännite on nolla, suora leikkaa sähkövirta-akselin kohdassa, joka on pariston suurin sähkövirta (oikosulkuvirta Imax.
KUORMITETTU LÄHDEJÄNNITE Kuormitetun jännitelähteen napajännite on sisäisen jännitehäviön verran lähdejännitettä pienempi eli U = E – RsI U on napajännite E on lähdejännite RsI on paristossa tapahtuva jännitehäviö