Valistus: 1700 – luvulla syntynyt aatevirtaus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Valistus.
Advertisements

John Rawls REILUPELI.
Valistus Tyylisuunta.
Teollisuustyöläisten elämää
Romantiikan aikakausi
Barokki, Rokokoo ja uusklassismi:
Naisasialiike.
Hyvä elämä ja rationalismi Oo Jot Jot Rationalistinen vapauskäsitys Vapaus = itsensä toteuttaminen rationaalisen suunnitelman mukaan Vrt. Platonin.
Sosiologian johdantokurssi kevät 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - pe Porthania II, ei luentoa ke Unioninkatu 40.
Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
 Uudempi s. 77- Raggarikirja s  Raggarikirja: s. 75 o Onko ok, että lapsi vie päiväkodin leluja kotiin???? raggari s. 76 ja uudempi s. 80: Kuinka.
Mitä tieto on? Mitä voi tietää?
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
Puolueet: Puolueiden merkitys:
Rahan ja politiikan maailma
Filosofian kurssi, luento 3 Yhteiskuntafilosofia
Myöhäis- ja postmodernin teoriat
Afrikka s.103-.
Mitä tieto on? Mitä voi tietää?
John Locke ( ) • Essays on the Law of Nature (1664)
Hy02 : Eurooppalainen ihminen
Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.
Napoleonin valtakauden uudistukset
Suomalaisen yhteiskunnan juuria :
Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Suuret aatteet 1800-luku.
Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet
Demokratia.
Ranskalainen valistus I Johdanto Dos. Timo Kaitaro ma klo U40 sali 8, & ti klo , U40 sali 12.
KIRKOT JA VALTIO Luku 17 – Ydinsisältö. Uskontojen merkitys valtion kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia tuottavat myös sosiaali- ja terveyspalveluja.
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
VALISTUS (engl. Enlightenment) 1600-luvun loppu/ 1700-luku (s )
Miten 1800-luvun suuret aatteet vaikuttivat 1900-luvun aatteisiin?
Valistus. Keskeisiä ajatuksia 1700-luvun keskieurooppalainen aate korosti järkeä ja kokemusta kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia,
FI4 YHTEISKUNTAFILOSOFI A. 1. Yhteiskunnan olemistapa Yhteiskunnan käsite Yhteiskuntamuotojen luokittelu Yhteiskuntafilosofian ongelmat -miksi yhteiskuntia.
Millainen on ihanteellinen yhteiskunta? Kirjan sivut
1 Tehtävien vastaukset. Taito (s. 16) Keksi ihmetteleviä kysymyksiä a)äärettömyydestä Esimerkiksi: Mitä ääretön tarkoittaa? Voiko avaruus olla ääretön?
NATIONALISMI MURTAA WIENIN JÄRJESTELMÄN. 1. Wienin kongressi 1814 – 1815 ideana palauttaa maailma vuoteen 1789 turvallisuus-, laillisuus- ja tasapainoperiaate.
Yhteiskuntafilosofia tutkii yksilön ja yhteisön suhdetta etsii oikeutusta yhteisölliselle elämälle pohtii millainen on hyvä yhteiskunta, esittää erilaisia.
LIBERALISMI. Taustoja… Yhteiskuntafilosofia pohtii yhteiskunnallisia kysymyksiä Locken vaikutus: Jokaisella oikeus päättää omasta elämästään ja tehdä.
MODERNISAATIO JA KIRKOT - UUDET AATTEET JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET AIHEUTTIVAT HAASTEITA KIRKOILLE 1700-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN.
1800-LUKU: AATTEIDEN JA TUNTEIDEN VUOSISATA
EUROOPPALAINEN IHMINEN
Kirkot, teollistuminen ja sosialismi
13. Modernisaatio haastaa perinteen
nationalismi liberalismi konservatismi sosialismi
Yhteisöön kuulumisen etiikka
TEHTÄVÄ (YHDISTÄ ISMIT JA MÄÄRITTEET)
AATTEIDEN HISTORIAA.
VALISTUS 1700-LUKU ITSEVALTIUS ALKAA MURENTUA.
Eurobarometri
Valistus: USA:n itsenäistyminen 1776 ja Ranskan vallankumous 1789
Unelma vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta
EUROOPPALAINEN IHMINEN
Eksistentialismi Martin Heidegger.
VALISTUS "Valoa pimeyteen".
Yksilö vai yhteisö Kirjan sivut
Mitä mieltä olet? Luku 14 – Motivointi 2.
1700- ja 1800-LUKUJEN SUURET MUUTOKSET
Klassismi 1600 – 1800-luvun kirjallisuus.
1 Ydinsisällöt.
KANSANVALLAN TOTEUTTAMINEN s. 134 ja 146.
AATTEET 1900-luvulla Länsimaissa yksilöllä yhä enemmän mahdollisuuksia muodostaa oma itsenäinen käsityksensä maailmasta Yksilön vapaudet ja oikeudet.
RANSKAN VALLANKUMOUS
Valistus 1700-luvulla vaikuttanut aate- virtaus, joka korosti…
Vapaa kansan- sivistys *Aikuis- kasvatus Jatkuva *Vapaa kansan-
Valoa kansalle – ja kansien väliin!
Liberalismi sekä Uusliberalismi
Valistus ja kristinusko
VALISTUS.
Esityksen transkriptio:

Valistus: 1700 – luvulla syntynyt aatevirtaus Itse asiassa tarkoittaa ”Enlightment” , ”valaistuminen”. Luottamus järkeen, järjen valo Valistuksen syitä: Tyytymättömyys kuninkaiden yksinvaltaan (esim. Ranskassa Ludvig XIV, Aurinkokuningas) Tyytymättömyys kirkon vahvaan asemaan Luottamus ihmisjärjen kykyihin oli kasvanut luonnontieteiden kehityksen myötä

Mitä valistus halusi muuttaa? Taikausko pois! Ateismi tilalle! Vapaus ja tasa-arvo (miehille)! Ihmisten (miesten) luonnolliset oikeudet vallanjako demokraattisemmaksi (yksinvaltius pois) Tieteen kehittäminen empirismin ja loogisen päättelyn keinoin (esim. David Hume)

Ketkä valistusta ajoivat eteenpäin? Englannissa John Locke (empiristi, liberalistinen valistusajattelija) Mannermaiset (ranskalaiset) filosofit Voltaire, Rousseau, Montesquieu Saksassa Kant voidaan lukea valistukseen Syntyi myös filosofisia seuroja ja tiedeseuroja

Valistuksen hedelmät: USA:n itsenäisyysjulistus Ranskan vallankumous 1789 => ja sen ihmisoikeuksien julistus Valistus loi pohjan 1800 – luvun yhteiskunnallisille aatteille Konservatismi, Liberalismi, Nationalismi, Sosialismi

John Locke (1632- 1704): Brittiläinen valistusfilosofi, joka loi pohjaa empirismille ja liberalismille Empirismi = Havainnot ovat varman tiedon lähde Ihmisillä on peruuttamattomia luonnollisia oikeuksia jo syntyessään! Hallitusvallan tärkein tehtävä on kansalaisten vapauksien ja oikeuksien edistäminen Jos hallitusvalta ei tätä tehtävää täytä, kansalla on oikeus nousta kapinaan ja vaihtaa hallitus

Voltaire (Francois Marie Arouet) (1694 – 1778) Mottona ”Musertakaa se kurja (iljetys)!”, jolla hän viittasi katoliseen kirkkoon ja sen rappeutuneisuuteen Vakaumuksellisen ateisti Vastusti kidutusta yms. Epäinhimillisyyttä, puhui tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta. Halusi karsia uskonnosta ”turhat” yliluonnollisuudet (esim. neitseestä syntyminen, perisynti)

Jean-Jacques Rousseau (1712 – 1778) Vapaa kasvatus pojille, tytöille opetettava kuuliaisuutta Piti sivistystä turmelevana, eikä kehittävänä asiana Ihanteena ”jalo villi”, jota sivistys ei ollut turmellut Vastusti yksityisomistusta Tavoitteena ”paluu luontoon” => turmeltumattomaan ihmisyyteen

Montesquieu (1689 – 1755) Vallan 3-jako-oppi: Valta jaettava erilleen: Lainsäädäntövallaksi, toimeenpanovallaksi ja tuomiovallaksi, jottei kenelläkään olisi yhteiskunnassa ylivaltaa => Pohja länsimaisille poliittisille järjestelmille, esim. Suomessa : Eduskunta Hallitus+presidentti Tuomioistuimet