Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 15.4. konservatismi (HU106) 16.4. liberalismi (SÄ118) 22.4. sosialismi (HU106) 23.4. sosiaalidemokratia ja kommunismi (SÄ118) 6.5. fasismi ja kansallissosialismi (HU106) 7.5. uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU106) oheislukemisto: V.I. Lenin, Valtio ja vallankumous (http://www.wuorikoski.fi/valtio%20ja%20vallankumous.pdf) tentti: ma 13.5. klo 16-18 HU106

konservatismi

teollinen vallankumous alkoi Englannista 1700-luvun puolivälissä; edellytyksinä innovaatioille suotuisa ilmapiiri, riittävästi raaka-aineita, pääomaa, työvoimaa ja ostovoimaa sekä kaupan vapautuminen Manner-Eurooppa seurasi perässä 1800-luvun alussa kehitys kohdistui puuvillateollisuuteen ja metalliteollisuuteen ensimmäinen teollinen vallankumous: teollisen tuotantoprosessin synty toinen teollinen vallankumous (1800-luvun puoliväli): rautatiet, sähköistäminen, massatuotanto synnytti suureet sosiaaliset ongelmat

proletariaatin synty työläiset tehtaissa työläisten asuinalueet palkka tehdystä työstä työturvallisuus olematonta ei mitään oikeusturvaa sosiaalinen turvaverkko puuttui lapsityövoima työläisten asuinalueet kurjat olosuhteet, tyytymättömyys → alkeellista organisoitumista työolojen parantamisen puolesta rikollisuus, prostituutio yms.

Vallankumouksellinen liikehdintä 1789 Ranskan suuri vallankumous 1821-1829 Kreikan vapaussota 1830 heinäkuun vallankumous 1830-1831 Puolan kapina 1848-1849 helmikuun vallankumous, kuohuntaa ympäri Eurooppaa 1871 Pariisin kommuuni

1800-luvun aatteet perustuivat edellisten vuosisatojen aatteille konservatismi reaktiona valistusajattelulle liberalismi jatkoi Smithin ja Locken traditiota sosialismilla edeltäjinä utopistisosialistit ja erilaiset kapinaliikkeet kehittyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa konservatismin valtio ↔ liberalismin individualismi sosialismin luokkataisteluteoria ↔ konservatismin luokkien välinen harmonia liberalismi Englannista, konservatismi Saksasta, sosialismi Saksasta ja Ranskasta suhde Ranskan suureen vallankumoukseen konservatismi: kauhukuva menneisyyden unohtamisesta liberalismi: vallankumous seurausta absolutismista sosialismi: vallankumous esikuva tuleville vallankumouksille

konservatismi vastareaktio valistukselle ja vallankumoukselle ei yhtenäinen aate, teoriasta puhumattakaan sosiaalinen perusta niissä luokissa jotka olivat menettäneet eniten vallankumouksessa (aateli, papisto, käsityöläiset, talonpojat) yksinkertaisimmillaan traditionalismia, kaipuuta vanhaan (haaveiden kohteena ancien régime tai keskiaika) yhteiskuntakehityksen tulee olla vähittäistä yhteiskunnan tulee muodostaa harmoninen, orgaaninen kokonaisuus valtion tehtävä on aktiivisesti sovittaa yhteiskunnallisia ristiriitoja (sosiaalikonservatismi) uskonto on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima (kansallisuusaate on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima)

Edmund Burke (1729-1797) englantilainen poliitikko, kirjailija ja filosofi Reflections on the Revolution in France (1790) vallankumous ei ole keino valtion instituutioiden muutokselle muutoksessa otettava huomioon kansakunnan traditiot kehitys orgaanista, ei äkillisiä muutoksia

traditionalismi yhteiskunnan lait ja instituutiot tulee säilyttää sellaisia säädöksiä ja määräyksiä ei saa tehdä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain sisäisen luonteen kanssa traditioiden säilyttämisen edut: luo symmetriaa ja yhdenmukaisuutta edulliset kehityslinjat säilyvät yhdistyy jatkuvuus ja uudistuminen epäpätevät ihmiset eivät saa osallistua yhteiskunnan hoitoon määrittävinä tekijöinä: ihmisen luonto, koulutus, elämän tilanne = sosiaalinen asema ratkaisee parhaita päättäjiä maata omistava aateli

Joseph de Maistre (1753–1821) diplomaatti ja kirjailija Piemont-Sardinian hovin palveluksessa yhteiskuntajärjestys on Jumalan säätämä; sitä ei tule muuten perustella valistusajattelu kokonaan turmiollista tuli palata vallankumousta edeltävään tilaan perinnöllinen yksinvaltius, voimakas kirkko, tiukka kuri

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770-1831) konservatismin keskeisin ajattelija professori Berliinin yliopistossa Grundlinien der Philosophie des Rechtes (1821) kaikki kehitys on hengen kehitystä, vapautumista materiasta. Kolme astetta: subjektiivinen henki objektiivinen henki absoluuttinen henki järjen viekkaus Ihmisen tunnettava hengen tarkoitus, muutoin kaaosta ja kärsimystä herra ↔ renki

Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta Perhe: eettisyyden kehityksen luonnollinen vaihe. Perustuu rakkauteen ja epäitsekkyyteen. Ihminen kasvaa sosiaalisuuteen ja hänestä tulee kelvollinen kansalainen Kansalaisyhteiskunta: koossapitävä voima taloudelliset ja juridiset siteet. Ei ole tasa-arvoinen; tarpeiden tyydyttäminen kilpailun kautta. Kolme säätyä: talonpoikaissääty: maata omistava ja viljelevä sääty kauppiassääty: jalostaa ja hoitaa tavaran jakelun; riippuvainen omasta työpanoksesta virkamiessääty (yleinen sääty): valtiota ylläpitävä sääty Vähäosaisista pidetään huolta, jotta ei synny köyhälistöä. Järjestystä valvovat poliisi ja oikeuslaitos. Valtio: eettisen kehityksen korkein aste. Ei perustu ihmisten tekemään sopimukseen. Sen keskeiset instituutiot ovat perinnöllinen monarkia, säätyvaltiopäivät ja hallintokoneisto. Valtiossa vallitsee täydellinen vapaus, mutta ei tasa-arvo.

liberalismi

liberalismin peruspiirteet pyrki edistämään ihmisen vapautta vastusti talouden keinotekoisia rajoituksia (merkantilismi) vastusti mielivaltaista sortoa ja hallintoa sekä maaorjuutta tavoitteena rajoittaa perustuslailla hallitusvallan mielivaltaista käyttöä ja toteuttaa demokratia tasa-arvoisuus lakien edessä lainsäädäntö avoimeksi, hyväksyttäväksi ja ennustettavaksi vapaaehtoisuuden maksimointi yksilön vapauden rajoittaminen minimiin suhtautuminen vallankumouksiin periaatteessa myönteinen 1600- ja 1700-lukujen vallankumouksissa toteutettiin liberaaleja periaatteita vallankumouksiin sisältyvä pakko ongelmallinen

liberalismin eri suuntauksia Manchesterin liberalismi: taloudellinen liberalismi, joka pyrkii purkamaan kaikki kaupan rajoitukset, laissez-faire; poliittisena aatteena pyrkimys yhteiskunnan sääntelyn minimoimiseen sosiaaliliberalismi: sosiaalinen kontrolli yksilön vapauden kustannuksella on tiettyyn rajaan asti hyväksyttävissä sosiaalidarwinismi: ihmisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttavat eräänlaiset luonnonvalinnan lait

Alexis de Tocqueville (1805-1859) aristokraattinen liberaali mukana politiikassa 1830–1840-luvuilla; hetken ulkoministerinä 1831-1832 Yhdysvalloissa De la démocratie en Amérique (1835, 1840) useita muita matkakirjoja

demokratia erotti toisistaan tasa-arvon ja vapauden; tasa-arvo ei merkitse vapautta tasa-arvopyrkimyksissä vaara demokratialle ja vapaudelle ihmiset uhraavat vapautensa saadakseen pitää tasa-arvonsa ja aineellisen hyvinvointinsa (enemmistön despotia) äärimmäinen individualismi: halu hoitaa vain omat asiat ajattelua leimaa keskinkertaisuus ja epäitsenäisyys, julkinen keskustelu ei tosiasiallisesti ole vapaata enemmistön tyrannian johdosta vähemmistöjen mielipiteet eivät pääse esille ihmisten tuli toimia yhteisessä rintamassa vapaaehtoisten yhdistysten kautta Yhdysvallat onnistunut esimerkki demokratian toteuttamisesta kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet patriotismi ja yritteliäisyys

Jeremy Bentham (1748–1832) 1824 Westminster Review moraalifilosofinen utilitarismi: tekoja arvioidaan pelkästään sen mukaan, paljonko ne tuottavat mielihyvää tai mielipahaa mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman monille sovelsi utilitaristista ajatusta lainsäädäntöön: rangaistuksissa tuli välttää liiallisen mielipahan tuottaminen James Mill (1773–1863) yhdessä Benthamin kanssa kasvatti poikansa John Stuart Millin sivistysihanteidensa mukaisesti

John Stuart Mill (1806-1873) Itä-Intian kauppakomppanian virkamies 1860-luvuvlla parlamentin jäsen ahkera kirjoittaja: poliittiset vapaudet ja oikeudet; edustuksellinen hallintomalli, naisten oikeudet filosofia: empiristi ja utilitaristi Principles of Political Economy (1848) On Liberty (1859) Considerations on Representative Government (1861)

utilitarismi tekojen ja instituutioiden tulee luoda mielihyvää onnellisuus = ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia ja saavat toiveensa toteutumaan keskeistä subjektiivinen arvio tilanteesta toiminnat tulee arvioida tuotetun mielihyvän määrällä James Mill ja Jeremy Bentham: arviointi matemaattista J.S. Mill: on otettava huomioon mielihyvän laatu ja sallittava joskus intuitiivinen tekojen arviointi

ihmisen tekojen rajoittamisen periaatteet vahinkoperiaate = rajoitukset ja pakkokeinot ovat oikeutettuja silloin, kun yksilö ilman niiden olemassaoloa vahingoittaisi muita yksilöitä antipaternalismin periaate = rajoitukset ja pakkokeinot eivät ole oikeutettuja silloin, kun yksilö vahingoittaa toiminnallaan vain itseään antimoralismin periaate = yksilön moraalittomuus toisten silmissä ei sinänsä oikeuta rajoituksia eikä pakkoa häntä vastaan antiprudentialismin periaate = yksilön irrationaalisuus ei ole riittävä peruste hänen toimiensa rajoittamiselle pakkokeinoin näitä periaatteita ei voi soveltaa lapsiin, mielisairaisiin, järkyttyneisiin eikä barbaareihin

yhteiskunta yhteiskunta on yövartija, joka ehkäisee kurjistumisen yhteiskunta ei ole staattinen eikä ikuinen hallitusmuoto riippuu yhteiskunnan kehitysasteesta, samoin kuin ihmisen vapausaste edustuksellinen parlamentarismi paras vaihtoehto kehittyneille yhteiskunnille äänioikeus varallisuuden mukaan

naisten asema The Subjection of Women (1869), yhdessä Harriet Taylorin kanssa sukupuoliselle syrjinnälle ei ole järkeviä perusteita naisille tulee suoda samat oikeudet ja vapaudet kuin miehille naisten vapaus lisää yhteiskunnan moraalista ja taloudellista tasoa avioliittolakia on muutettava naisille äänioikeus naisille vapaa pääsy julkisiin virkoihin ja kaikkiin ammatteihin

Herbert Spencer (1820-1903) itseoppinut ajattelija, rautatieinsinööri laissez-faire liberalismin kannattaja sosiaalidarwinisti pyrki luomaan yhtenäisen kokonais-järjestelmän, synteettisen filosofian First Principles (1862)

sosiaalinen organismi ihmiskunnan historia noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin biologisten lajien historia yhteiskunta = sosiaalinen organismi individualismi ilmenee sosiaalisen organismin korkeimmilla tasoilla yhteiskunnassa vallitsevat samat kehityslait kuin biologisessa organismissa eriytyminen ja yhdistyminen: peruslahkot: työtätekevät ja hallinnoivat yhdistyminen heimoiksi, kansoiksi jne.

luonnonvalinta sosiaalisessa organismissa tapahtuu valintaa, vain parhaat selviävät (survival of the fittest) Thomas Malthusin (1766-1834) väestöteoria väestökasvu on aina suurempi kuin ravinnon tuotannon kasvu → köyhyyttä ei voi poistaa tuotantoa lisäämällä vain parhaat selviävät → yhteiskunta kehittyy paremmaksi ja vahvemmaksi ei ole järkevää keinotekoisesti ylläpitää epäonnistuneita yksilöitä tämä valinta tulee muuttamaan ihmislajia, jolloin kaikki rodut ja kansat eivät pysy kehityksessä mukana, vaan joutuvat syrjään

käytännön sosiaaliliberalismi puhdas liberalismi liian individualistista ja kylmää yhteiskunnan puututtava sosiaalisiin ongelmiin verovaroin ylläpidetty sosiaaliturva markkinahäiriöiden hillintä Leonard Hobhouse (1864-1929) yhteiskunnan oltava aktiivinen hyvinvoinnin luomisessa vapaus ei ole itseisarvo vaan väline 1900-luvun liberaalipuolueet perustuivat käytännön sosiaaliliberalismiin