Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Saara Marmo

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietokoneen käyttöjärjestelmä
Advertisements

Ohjelmistokehitys Viikko 2 Mika Salo Pekka Valtonen Asmo Voutilainen
Johdatus Linuxiin Mauri Heinonen
Active directory.
Moniverkkoliityntä asiakkaan näkökulmasta
IBM WebSphere Application Server Mediatekniikan Seminaari Mikko Matilainen.
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
Header: Relation Diplomityöseminaari / Kalle Muhonen
Luku 5 – Tietojen hakeminen sovelluksiin
Lähiverkot erikoistyökurssi
1 WiMAX-tekniikan rooli Suomessa Lasse Aslamaa Diplomityöseminaari Valvoja: Prof. Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Timo Smura.
Lainsäädäntö kiristyy – mitä käytännön toimia yrityksiltä vaaditaan?
Tietokannan suunnittelu
e-kirjat Ota haltuun Web- kirjasto lukuohjelmat lainaaminen lukeminen
Samba seminaari. Historiaa  Ensimmäinen versio 1992  Kehittäjä Andrew TridgellAndrew Tridgell.
Ohjelmistokehittäminen. Luku 1 – Mitä on ohjelmistokehittäminen?
Power Point – esitysgrafiikkaohjelma lyhyesti
Business Analytics and Optimization Framework for Mobile Telecommunication Operator Sector Diplomityöseminaari Kalle Tavakka 62780E
Valvoja: Prof. Riku Jäntti Ohjaaja: FM, MBA Tapio Heinäaro
Metropolian tietoturvapolitiikka Tai miltä se voisi näyttää.
KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2601 / Heikki Kälviäinen0 - 1 Tervetuloa! CT50A2601Käyttöjärjestelmät (4 op)
Käyttöjärjestelmät Johdanto. Kurssimateriaalista 15 lukua, jotka vastaavat enemmän tai vähemmän 15 kahden tunnin pakettia Perustuu Gary Nuttin Operating.
AS Automaation käyttöliittymät – Harjoitustyö 2009 ‹#› AS Automaation käyttöliittymät Harjoitustyö 2009  Harjoitustyö tehdään 3-4 hengen.
Käyttäjäkokemuksen muodostuminen ja kehittäminen verkkoyhteisössä Maria Hyytiäinen Työn valvoja ja ohjaaja: Dosentti Timo Korhonen
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen tukena - projekti.
Tekoäly-sovellusten levittäminen WWW-ympäristössä
Väliraportti A12-08 Beckhoff-teollisuustietokoneen käyttöönotto Lauri Lötjönen Mikko Pulkki.
S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt tietoliikenteen perusasioita top-down -lähestymistapa ohjelmistotekniikan näkökulma tavoitteena toimivat sovellukset.
A Linux -järjestelmät WINE-API SEKÄ VIRTUALISOINTIOHJELMISTOT
Suunnitelma paperittomasta kokouskäytännöstä koko luottamushenkilöhallinnolle Kaupunginhallitus
kielten keskus Säädösten ymmärtämistä selvittävä kysely- ja haastattelututkimus Vesa Heikkinen & Aino Piehl Säädöskielihankkeen.
Vaasan yliopisto Tietojenkäsittely TiTe.1020 Ohjelmat.
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi on kannettavia tietokoneita.
Virtuaalisointi.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Kalenteri 2005 AJAVA – Ajanvarausjärjestelmä CSP Compact Software Products.
Tutkimussuunnitelman ja opinnäytetyön rakenne
Novell NetWare Verkkokäyttöjärjestelmä. NOS (Network Operating System) Yleensä järjestelmäriippumaton. Antaa: Läpinäkyvän (käyttäjän kannalta protokollavapaan)
Mandrake linux Seminaarityö. Linux -Linux on vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. Tavallisesti Linuxista puhuttaessa tarkoitetaan "levitysversiota"
Heikki Salokanto Valvoja: prof. Jukka Manner Ohjaaja: DI Pekka Pajuoja, TEKES Sovelluskehitysympäristön virtualisoinnin tuomat edut ja haitat.
Diplomityöseminaari : Uudet tietoverkkoteknologiat perinteisen liiketoiminnan vauhdittajina Tekijä: Sami Jaatinen Valvoja: Prof. Raimo Kantola.
Työasemasovelluksen käyttöliittymä sovelluksien käyttöliittymät voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: –kohde-toiminto -pohjaisiin (object-action) käyttöliittymiin.
HAJAUTTAMISEN IDEAA SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op.
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Projektisuunnitelma A12-08 Beckhoff-teollisuustietokoneen käyttöönotto Lauri Lötjönen Mikko Pulkki.
Professori Pekka Kauppi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, HY: Miksi yliopistotutkija tallentaa julkaisuarkistoon? JULKAISIJAN ILTAPÄIVÄ 2007 Julkaisuarkistojen.
Hankintasuunnitelma.
WMware, Wine, Win4Lin & Bochs Voiko windows-ohjelmia käyttää Linuxissa ?
Käyttäjän tunnistaminen, eKortti ja TAMK
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
JavaStation haastaa PC:n oppilaitoksissa Pasi Häkkinen TTKK/DMI/Hypermedialaboratorio Multimedian monet muodot, Tampere-talo.
Vaasan yliopisto Tietojenkäsittely TiTe.1020 Tietokoneiden luokitus E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e Prentice Hall © 2010.
Rajapintojen toteuttaminen ja hyödyntäminen DIT
Linux palomuurina Kimmo Karhu, EL0A
SHAMAN-projekti Projektiryhmä Ohjaajat Tilaaja Marko Andersson
Pakkanen * * * Komponenttipohjaisen sovellustuotannon menetelmäpilotti PlugIT-seminaari Annamari Riekkinen ja Kirsi Karvinen FixIT-DoIT / HIS-tutkimusyksikkö.
Windows 2000 Jukka Stranden Marko Suhonen Käyttöjärjestelmät Seminaari 2006.
Lehden tietojärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto.
Liiketoimintaverkostojen hallintapaneeli HABA 2004: Ahti Kare Antti Mäki Marko Lähde Mika Stenberg Riina Henriksson Teemu Virtanen.
Tietoturva. Tietoturvan merkitys kasvaa koko ajan kaikissa IT-ratkaisuissa. Yrityksesi tai organisaatiosi tietojen turvaaminen on vähintään yhtä tärkeää.
H5 Tietoturva. Mitä on tietoturva Tietoturva on termi, joka tarkoittaa laitteiston ja tiedostojen suojaamista ulkopuolisilta. Tietoturva ei ole ainoastaan.
Kansallinen palveluväylä PERTIVA-kokous
TIETOTURVA.
Tietoturva internetissä
Kehityskulkuja Työelämä muuttuu entistä nopeammin
Tietoturva internetissä
Kansallinen palveluväylä
Viiveiden vähentäminen WWW-liikenteessä
Avoimen tuotteenhallinta
Esityksen transkriptio:

Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Saara Marmo Diplomityö: Työasemapalvelun kehittäminen virtualisoinnin avulla 16.10.2007 Jonni Purho Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Saara Marmo

Taustaa Työasemapalvelu: IT-palveluyrityksen tuottama palvelu, joka sisältää asiakasyrityksen käyttämien työasemien toteutuksen ja ylläpidon Nykyinen toteutustapa: jokaisella käyttäjällä henkilökohtainen PC Hajautetun rakenteen ja sovelluksista aiheutuvien ongelmien vuoksi PC-työasemien ylläpito on kallista Virtualisoinnin avulla työasemapalvelu voidaan toteuttaa keskitetysti ja sovellusten väliset konfliktit voidaan välttää

Työn tavoitteet Tutkimus tehtiin Enfo Oyj:lle Taustalla tarve tuotteistaa virtualisointiin perustuva työasemapalvelu Tavoitteena esittää näkemys siitä, miten virtualisointiin perustuva työasemapalvelu voidaan toteuttaa ja mitä se tarjoaa työasemia käyttäville yrityksille Virtualisointiteknologioiden ominaisuudet Virtualisoinnin liiketoimintastrategiset hyödyt ja haasteet PC-työasemiin verrattuna Virtualisointiin perustuvat työasemat yksittäisen käyttäjän näkökulmasta

Tutkimusmenetelmät Kirjallisuusselvitys Asiantuntijoiden haastattelut Aihetta käsittelevää painettua kirjallisuutta saatavilla vähän, minkä vuoksi suuri osa lähteistä muuntyyppisiä (www, digitaaliset lehdet jne.) Asiantuntijoiden haastattelut

Virtualisointi Virtualisointi tarkoittaa tietokoneen tai sovelluksen fyysisten ominaisuuksien erottamista tavasta, jolla muut tietokoneet, käyttäjät tai sovellukset ovat vuorovaikutuksessa koneen tai sovelluksen kanssa Työasemapalvelun kannalta oleellisimmat virtualisointiteknologiat ovat koneiden, käyttöliittymien ja sovellusten virtualisointi Yhteistä kaikille virtualisointiteknologioille on tiedon keskittäminen

Koneiden virtualisointi Fyysisen tietokoneen ja sen käyttämän laitteiston mallintaminen ohjelmallisesti Virtuaalinen kone on fyysisen isäntäkoneen laitteiston tai käyttöjärjestelmän päällä toimiva kokonaisuus, jossa on oma käyttöjärjestelmä ja sovellukset Virtuaalinen kone näkee isäntäkoneen suorittimen, muistin ja oheislaitteet sille kuuluvina laitteina Yhdellä isäntäkoneella voi samanaikaisesti toimia useita virtuaalisia koneita Palvelimilla toimivia virtuaalisia koneita voidaan verkon välityksellä käyttää työasemina (VDI)

Käyttöliittymien virtualisointi Käyttöliittymien virtualisoinnin avulla voidaan tarjota käyttäjälle verkon välityksellä käyttöliittymä keskitetyssä palvelinympäristössä toimiviin sovelluksiin ja työasemiin Perustuu ITU-T:n suositukseen T.128 (Multipoint Application Sharing) Verkon kautta välitetään kuva sovelluksen käyttöliittymästä tai työpöydästä, sekä käyttäjän antamat hiiri- ja näppäimistösyötteet Käytännön sovellus palvelimilla toimivien Windows-sovellusten käyttämiseen: Citrix Presentation Server

Sovellusten virtualisointi Sovelluksen paketointi ympäristöön, joka eristää sen käyttöjärjestelmästä ja muista sovelluksista Paketti sisältää kaikki sovelluksen suorittamiseen vaadittavat tiedot, mukaanlukien rekisterit ja DLL-tiedostot Paketoituja sovelluksia voidaan siirtää palvelimelta työasemiin ja käyttää välittömästi – perinteistä asennusprosessia ei tarvita lainkaan Sovellusten virtualisointi poistaa sovellusten väliset DLL-konfliktit

Virtualisointiteknologioiden yhdistäminen VDI-palvelimet Virtuaaliset työasemat asennetut sovellukset TS/Citrix-sovellukset virtuaaliset sovellukset Virtuaalisten työasemien ja Citrix-sovellusten käyttäminen PC:stä tai suppeasta työasemasta Citrix-sovellusten käyttäminen virtuaalisesta työasemasta Terminal Server/Citrix-palvelinfarmi Käyttäjä Työasema PC Suppea työasema Virtuaalisten sovellusten lataaminen virtuaalisiin työasemiin ja Citrix-palvelimille Virtuaalisten sovellusten lataaminen PC:lle Sovellusten virtualisointi: SoftGrid

Strategiset hyödyt Keskittäminen ja hallinnointi Konsolidointi Uusien sovellusten käyttöönotto Liiketoiminnan jatkuvuus vikatilanteissa Tietoturvallisuus Käyttäjien liikkuvuus Päätelaitekustannusten vähentäminen

Strategiset haasteet Vaatimukset verkolle Eri teknologioista koostuvan järjestelmän hallinnointi Käyttöönottokustannukset Kapasiteetin mitoitus Tietoturvallisuus

Virtualisointiin perustuva työasemapalvelu käyttäjän näkökulmasta Käyttäjä käyttää edelleen samaa käyttöjärjestelmää (Windows) ja samoja sovelluksia Toteutusteknologian vaihtuminen aiheuttaa vain kosmeettisia muutoksia käyttökokemukseen Sovellukset eivät ole sidottuja fyysiseen työasemaan, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää eri työpisteistä Vikatilanteista aiheutuvat käyttökatkot ovat harvinaisempia ja niistä toipuminen nopeampaa Diplomityö sisältää käyttäjän näkökulman tarkastelua käyttötapausmallinnusten muodossa

Johtopäätökset Hyvien ominaisuuksiensa ansioista virtualisointi tulee nousemaan lähitulevaisuudessa pääasialliseksi työasemapalveluiden toteuttamisteknologiaksi Työasemajärjestelmien suunnittelu, toteutus ja ylläpito vaatii entistä parempaa asiantuntemusta, minkä vuoksi yhä useampi yritys tulee ulkoistamaan työasemansa Uusien teknologioiden ymmärtäminen voi olla työasemia käyttäville yrityksille vaikeaa, mikä vaatii IT-palveluyrityksiltä hyvää tuotteistamista

Jatkotutkimuksen aiheita Virtualisointiin perustuvan työasemapalvelun kustannuslaskelma Mistä mahdolliset kustannuserot PC-työasemapalveluun verrattuna muodostuvat? Case-tutkimus: virtualisoinnin käytön vaikutus yrityksen liiketoimintaprosesseihin

Kiitos Kysymyksiä?