Graafialgoritmit laskennal- lisessa systeemibiologiassa Graph Algorithms in Computational Systems Biology Työn valvoja ja ohjaaja: Prof. Patric Östergård,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
S Laskennallinen systeemibiologia Kompleksiset verkot systeemibiologiassa Riitta Toivonen •Motivaatio •Kompleksiset verkot – uusi työkalu.
Advertisements

Dna:n replikaatio eli kahdentuminen.
Kalakantojen arviointi (KALAT22)
Kustannuslaskennan ja hinnoittelun
YHDISTELMÄ-DNA-TEKNIIKKA
Valvoja: Prof. Riku Jäntti Ohjaaja: FM, MBA Tapio Heinäaro
Tietojärjestelmän suunnittelu
Maria Pinjanainen, LPT "Love hides in the molecular structures..."
Laskuharjoitus 9 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät Sumea säätö Geneettiset algoritmit.
Pasi Helasuo Työn valvoja Professori Jukka Manner
Transkriptiossa syntyy m-rna (lähetti-rna).
Solusimulaattorit S Laskennallinen systeemibiologia Sebastian Köhler.
RNA-rakenteen ennustaminen - Circles Vesa Riihimäki S Solubiosysteemien perusteet.
Ribosomit ja valkuaisainesynteesi
Suvi Karhu AUTO3070 Geneettiset algoritmit
kielten keskus Säädösten ymmärtämistä selvittävä kysely- ja haastattelututkimus Vesa Heikkinen & Aino Piehl Säädöskielihankkeen.
Syksy 2001Johdatus bioinformatiikkaan / T. Pasanen 1 7. Monirinnastus Geeni perhe: ryhmä läheisiä toisilleen sukua olevia geenejä, jotka koodaavat samankaltaisia.
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
2. Vuokaaviot.
Suuntaamattoman graafin syvyyshaku
VAIHTOEHTOINEN SILMUKOINTI
Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketalous Kuopio | Opinnäytetyön nimi Tekijä: Etunimi Sukunimi Ohjaaja:
Seminaarin tavoitteet Murmanskissa joulukuu 2010 Mare Rantaniemi ja Natalia Strelskaja Projektipäälliköt.
Francis Crick ja James D. Watson
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmöijän nimi Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy/Kevät 200X Dynaamiset kausaaliset.
Introduction to bioinformatics T.K. Attwood & D.J. Parry-Smith Addison Wesley Longman Limited 1999.
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2011.
Proteiinien laskostuminen
Bioinformatiikan verkkokurssit
Skitsofrenian epidemiologia
Johdatus bioinformatiikkaan
Optimoinnin käyttö tiedonlouhinnassa
Geenit.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Riina Vesanen Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy 2009 Palveluiden myyntikäyrien analysointi.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Aira Hast Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Kevät 2010 Tulvien ennustaminen matemaattisia.
Komponenttikaavio Lehtonen Iiro, Janne Liikka
Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (aihe-esittely)
Component diagram– Komponenttikaavio J. Pätsi & H. Malmihuhta
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmöijän nimi Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy/Kevät 200X Informaation leviäminen.
Suomen rautatieverkoston robustisuus (aihe-esittely)
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Lasse Johansson Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy 2009 Vaikutuskaaviopelit Lasse Johansson.
Käyttöönottokaavio– Deployment diagram Vesa Jokikokko Tarmo Kemi TIK9SNA.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
T. Pasanen / Johdatus bioinformatiikkaan 1 4. DNA tietokannat.
Perimä evoluution todisteena. Yksilö perii geeninsä vanhemmiltaan Perimän tarkempaa vertailua tehdään tutkimalla -tuman kromosomien määrää -kromosomien.
Radiotaajuuksien generointimenetelmä Markus Hiltunen Ohjaaja: Kai Virtanen Valvoja: Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston.
Juha Knuuttila bioinformatiikka
Juha Knuuttila Bioinformatiikka TF00AA
9. Dna.
Juha Knuuttila Bioinformatiikka. Käytä hakukenttiä ja hae sisältöinformaatiota oppaista (handbook, guide) tai help linkkien alta Yleisinformaatiota.
DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta
Solujen jakautuminen Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe - yleensä välivaihe kestää.
Pasi Tuominen MARC21 -tietuejoukkojen deduplikointi.
BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.
2. Solun hienorakenne.
BIOLÄÄKETIETEEN koulutusohjelma
Lineaariset regressiomenetelmät
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Kpl 1-3 SOLU.
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Tilastollinen koneoppiminen -lyhyt oppimäärä-
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Johdatus verkkoteoriaan 6. luento
Matemaattinen mallinnus biologiassa
Perinnöllisyystieteen perusteita
Sosiaalisten verkostojen analyysi (ja Web2.0)
BIOLÄÄKETIETEEN koulutusohjelma
Esityksen transkriptio:

Graafialgoritmit laskennal- lisessa systeemibiologiassa Graph Algorithms in Computational Systems Biology Työn valvoja ja ohjaaja: Prof. Patric Östergård, TKK tietoliikennelaboratorio Diplomityöesitelmä Vesa Riihimäki, 51670L

Sisältö Biologinen tausta Mitä on systeemibiologia? Graafit ja algoritmit Graafisovellukset biologiassa CASE: RNA-rakenteen ennustaminen Yhteenveto

Biologinen tausta Elävät organismit koostuvat soluista Solut koostuvat erilaisista molekyyleistä, mm proteiinit Solun tumassa (eukaryooteilla) kromosomisto, joka koostuu DNAsta A->G->T->T->A->C->C->A->G

Genetiikka DNA kopioidaan RNAksi ja edelleen proteiiniksi DNAssa olevat geenit koodaavat proteiinisekvenssin 1 kodoni = 3 nukleotidia = 1 aminohappo J. Setubal, J. Meidanis. Introduction to computational molecular biology. Brooks/Cole Publishing Company, Pacific Grove, CA, 1997.

DNA ja RNA DNA sisältää geneettisen informaation kaksijuostekierre RNA useita tehtäviä: mRNA, tRNA, rRNA monimuotoinen yksijuostesekvenssi laskostuu ja muodostaa valesolmuja sekvenssi eroaa DNAsta: tymiinin tilalla urasiili

Proteiini Solun rakenneaine Laskostunut polypeptidiketju J. Setubal, J. Meidanis. Introduction to computational molecular biology. Brooks/Cole Publishing Company, Pacific Grove, CA, 1997.

Mitä on systeemibiologia? Ajatus monitasoisen biologisen rakenteen kokonaisvaltaisesta mallintamisesta Tavoitteena simulointi Ajankohtaiset ongelmat: sekvensointi molekyylien 3D-rakenteen ennustaminen T. Reiss. Systems of Life; Systems Biology. Federal Ministry of Education and Research, Bonn, 2002

Graafit ja algoritmit Graafi koostuu solmuista ja niiden välisistä kaarista, mahdollisesti myös painot Graafi on malli samankaltaisten osien suhteista toisiinsa Algortimi on ongelman ratkaisuun johtava listaus suoritettavia toimenpiteitä Tehokkuusanalyysi laskennallisten ohjelmien kehittämisessä

Graafisovellukset biologiassa Kolme hyötyä tuottavaa näkökulmaa graafi biologisen rakenteen mallina (molekyylit, sekvenssit, bioverkot, taksonomia) biologinen ongelma ratkeaa graafiongelmana biologinen ongelma ratkeaa osittain graafiongelmana Sekvensointi, molekyylirakenteiden ennustaminen, geenisäätelyverkot, tietokannat

CASE: RNA-rakenteen ennustaminen RNAn rakenne vaikuttaa sen toimintaan Silmukat, rinnasteet, valesolmut Nukleotidit solmuja ja mahdolliset sidokset kaaria

CASE: RNA-rakenteen ennustaminen (jatkuu) Solmujen pariutus on riippumattomien kaarien poimimista Maksimipariutuksessa mahdollisimman monta kaarta Painotetussa pariutuksessa poimittujen kaarien painosummaa pyritään maksimoimaan Painotuksena käytetään kahden nukleotidin välisen sidoksen todennäköisyyttä

CASE: RNA-rakenteen ennustaminen (jatkuu) Nukleotidien välisille sidoksille annetaan arvot parametrien (ja datan) mukaisesti Etsitään painotetun graafin maksimipariutus Pariutus on ennuste nukleotidien välisistä sidoksista Laskentatehokkuus ~O(N 3 )

Yhteenveto ongelmista Lyhimmän polun ongelma Yhtenäiset komponentit Rakennegraafi Pariutus Eulerin polku ja kiinalaisen postimiehen ongelma Hamiltonin polku Klikki ja riippumaton joukko Graafi-isomorfismi

Yhteenveto työstä Graafit helpottavat biologisten laskentaongelmien ratkaisemista Sekvensointi ja molekyylirakenteen ennustaminen aktiivisen tutkimuksen kohteena Menetelmien kehittämiseen vaaditaan kahden perinteisesti erillään olleen alan tuntemusta

Kysymyksiä? Kiitos!