Tampere ja Tampereen kaupunkiseutu vuonna 2030 erikoistutkija Janne Antikainen SM/AHO/AKO Tampere 20.3.2006

Uusi kasvutarina haussa Osaamis-Suomi Maaseutu-Suomi ?-Suomi merkitys ja vahvuus Hyvinvointi- Suomi Teollisuus-Suomi 1950 1960 1970 1980 1990 2000 aika Janne Antikainen SM/AHO/AKO

Työ, asuminen ja palvelut eri ”projekteissa” alkutuotantovaltainen teollisuusvaltainen palveluvaltainen verkostomainen

Vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä Perttu Vartiaisen ja Janne Antikaisen mukaan: Vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä Perttu Vartiaisen mukaan: Vahva(t) erikoistumisala(t) Korkean tason osaamista Hyvä saavutettavuus Sosiaalinen pääoma Luova ilmapiiri KOVAT TEKIJÄT PEHMEÄT TEKIJÄT

Muuttoliike ikäryhmittäin viime vuosina: lapsiperheet kehykseen työikäiset keskuksiin (paitsi lasten vanhemmat) ikääntyvien muutto ei vielä tasapainota kuvaa, muutto suuntautuu keskuksiin, Tampereen seudulla myös kehyskuntiin

Kaupungit ovat alueellisesti kasvaneet kaupunkiseuduiksi eli ne ovat seutuistuneet 1970-luvulta alkaen, yliseudullistuminen 2000-luvulla Kaupungit ja niitä ympäröivät kunnat ovat yhtä toiminnallista aluetta, jolla käydään töissä ja haetaan palveluja Jatkossa kasvu edellyttää erikoistumista toimijoiden vahvaa seudullista yhteistyötä kaupunkiseutujen vahvempaa keskinäistä verkostoitumista

Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006 HUOM tiedot julkisia vasta 23.3. Suuret ja keskisuuret vahvistuneet Tampere edelleen Suomen kakkoskaupunki (vaikka Turku kirinyt)

TAMPERE: vahva osaamis- ja elinkeinoperusta kansainvälistymisessä potentiaalia

Kehityserot kaupunkiseutujen välillä ovat kaventuneet Tampereen kasvu vahvimpien joukossa Suomessa

Taulukoiden tekninen lukuohje: vrt 1: vertailu kaikkiin Suomen kaupunkiseutuihin (40 kpl) vrt 2: vertailu monipuolisiin yliopistoseutuihin (8 kpl) Tampere kansallinen ”pumppu” koulutuksessa, mutta silti pitää ja houkuttelee osaajia (parhaimmasta päästä suuria yliopistoseutuja) perheellistyvät (ja autoilevat) osaajat kehyskuntiin

Väestön ja aluetalouden taso ja kasvu hyvää Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset korkealla tasolla

Työpaikkojen määrän kehitys hyvää Taloudellinen huoltosuhde hyvä, mutta ei juurikaan parantunut viime vuosina Työttömyysaste edelliset tekijät huomioiden edelleen korkea, työttömyysasteen aleneminen keskimääräistä

Saavutettavuus olennainen kilpailutekijä Tampereen potentiaalinen saavutettavuus kohtalainen Kartta: Eurooppalainen multinodaalinen potentiaalinen saavutettavuus (EU 15=100), eli kuinka hyvin kunnat ovat saavutettavissa lentoteitse, rautateitse tai omalla autolla. Lähde: Nordregio

Hyvä koulutustaso, vahva osaamisperusta näkyy kasvussa Asumisen hinta suurilla kaupunkiseuduilla varsin lähellä toisiaan Turvallisuus keskimääräistä, suurista paremmasta päästä

Tampere edelleen viime vuosien vahvimpia voittajia Kehityksessä näkyy Tampereen ”metropolisoituminen”, eli yliseudullistuminen Käytävä Helsingin suuntaan – tulevaisuudessa kasvusuuntana myös pohjoinen, entä länsi?

Eli aluekehityksessä hajakeskittyvä trendi kehyskunnat vetävät – kaupunkiseudut laajenevat solmukohdat ja kohtaamisen paikat korostuvat, mitkä paikat ovat inspiroivia, missä vaihdetaan ajatuksia massaa kasvatetaan verkottumalla lokaali globaalin vastapainona – paikalliset tarinat vahvistuvat eläminen verkostoituu – monet paikat tärkeitä elämän ja asumisen laatu korostuvat – vaikuttaa myös aluekehitykseen ja liikenteeseen