1. Joukko-oppi Merkinnät

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lisää tähän prosessin nimi Kerro tässä tuotteen ja yrityksen nimi.
Advertisements

Ota aivosi narikasta: PELAA BRIDGEÄ!
2. TODENNÄKÖISYYSLASKENTA
18. Abstraktit tietotyypit
TODENNÄKÖISYYSLASKENTA
Komponenttien rakenteellinen tärkeys
Polynomifunktiot MA 02 Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys
♣♦♥♠ NT VASTAUSTARJOUKSET ILMAN TUKEA ♣♦♥♠NT. 3 NT VASTAUS 3NT AP tasainen 1 NT VASTAUS 1NT 6-10 AP 2 NT VASTAUS 2NT AP tasainen 1 AVAUS
Tohtoriopinnot CMT:ssä Pekka Isotalus Kaikki kuuluvat •Tampereen yliopiston tutkijakoulu •Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelma •Oppiaineet:
Hetken kuluttua, sinulle avautuu taian maailma...
Sanaston oppiminen Älä ota kesäsanaa!
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Valintojen toteuttamisen sääntöjä
Diskreetti matematiikka salausmenetelmien matematiikkaa
2.8.3 Abstraktit tietotyypit
ATK70d / Ohjelmointi 1 Kuplalajittelu © Helia / Jukka Harju, 2004.
Tilasiirtymäkaavio ja eri mallien yhteensovittaminen
2.3. Riippumattomuus ja kertolaskusääntö
2.2. komplementtisääntö ja yhteenlaskusääntö
4. Jakaumien teoriaa Jos diskreetin satunnaismuuttujan x
Tehtävä Tee ohjelma, joka kysyy käyttäjältä kaksi kokonaislukua (0-50, kysytään lukuja niin kauan kunnes käyttäjä antaa luvut sallitulta alueelta). Ohjelma.
Taylor polynomi usean muuttujan funktiolle
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
TMA.003 / L3 ( )1 3. Funktioista 3.1. Kuvaus ja funktio Olkoon A ja B ei-tyhjiä joukkoja. Tulojoukon A  B = {(x,y) | x  A, y  B} osajoukko on.
3. Funktioista 3.1. Kuvaus ja funktio
Säännöt Onko hakukohde mukana sijoittelussa Minkä valinnan vaiheen tulos yhdistetään sijoitteluun Voiko valinnan tuloksen siirtää automaattisesti osaksi.
1.2. Tuloperiaate ja permutaatiot
TAULUKKO YKSIULOTTEINEN TAULUKKO. TAULUKKO  Taulukon tarkoitus Ohjelmassa tarvitaan paljon samantyyppisiä samaan kohdealueeseen kuuluvia muuttujia Näitä.
Binäärinen hakupuu Jokaisessa solmussa on yksikäsitteinen avain
Laskuja koulun jätemääristä
Valmennuskurssi sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan
Pienin ja suurin arvo suljetulla välillä
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja –työkalut
Funktion ääriarvokohdat ja ääriarvot
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
Klubin arvojen määrittelyprosessi. Arvoprosessi Klubin tulee selvittää itselleen miksi arvot ovat tärkeitä. Arvoja ei kannata pohtia vain siksi, että.
Päiväkirja Liiketapahtumat aikajärjestyksessä
Miksi tämä on vaikeaa? Ilman minkäänlaisia rajoitteita ongelmat ei ole vaikeita ratkaista. Siihen löytyy jopa valmis ”kaava”. Valitettavasti jokaisessa.
Talousmatematiikan perusteet ORMS1030
3.1. DERIVAATAN MÄÄRITELMÄ
6. Relaatioalgebra ja relaatiokalkyyli
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
@ Leena Lahtinen Toistorakenne Ohjelmassa toistetaan tiettyjä toimenpiteitä monta kertaa peräkkäin Toisto noudattaa sille kuuluvia tarkkoja standardoituja.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 2 - Jirka Poropudas Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Bayes-verkoista s
Yleinen systeemiteoria General Systems Theory Johdatus tietojärjestelmätieteeseen KL2001 Teema numero 1.
Käyttöönottokaavio– Deployment diagram Vesa Jokikokko Tarmo Kemi TIK9SNA.
Todennäköisyyslaskentaa
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Tentti. Lausekielinen ohjelmointi | Syksy 2014 | Jorma Laurikkala2 Yleistä Torstaina klo D10ab (Päätalo). WENTTI-ilmoittautuminen sulkeutuu.
Koska toispuoliset raja-arvot yhtä suuria, niin lim f(x) = 1
Listat eli luettelot listaelementit ovat lohkoelementtejä:  lista ja listan alkiot alkavat uudelta riviltä  listan jälkeen tuleva elementti alkaa uudelta.
9. AISTIT 9.3 Muut aistit.
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Janne Korhonen. Henkilöhistoria Syntyi 1815 alaluokan perheeseen Isä kannusti opiskeluun Toimi myöhemmin opettajana Lopulta päätyi perustamaan oman koulun.
MB5 YHTEENVETO Todennäköisyyslaskenta.
Prioriteettijonot ja kekolajittelu (heapsort)
Kuplalajittelu (bubble sort)
Funktiot Funktio = mahdollisten syöte- ja tulostearvojen välinen suhde siten, että kuhunkin syötearvoon on liitetty tulostearvo –Funktion laskeminen =
Hajakoodaus Talletetaan alkiot avain-indeksoituun taulukkoon Hajakoodausfunktio Menetelmä avain-indeksin laskemiseen avaimesta Törmäyksen selvitysstrategia.
LUKUSUORA JA LUKUVÄLIT
Matematiikkaa 3 a Kertausjakso – Laskuja MATEMATIIKKAA 3A, KERTAUSJAKSO LASKUJA © VARGA–NEMÉNYI RY 2016.
Matematiikkaa 3b © Varga–Neményi ry 2017
2. Jaksollinen järjestelmä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Oppiminen oppilaan omien kiinnostuksenkohteiden kautta
Lattialista, kuminen T y ö h v i n o t a s A j e l
toista 12 kertaa käännä kortti lähetä käännetty
Euroopan unioni.
Kaveritaidot.
Esityksen transkriptio:

1. Joukko-oppi Merkinnät x kuuluu joukkoon A eli on joukon A alkio: x  A x ei kuulu joukkoon A eli ei ole joukon A alkio: x  A Kaksi joukkoa A ja B ovat samat eli identtiset, jos niissä täsmälleen samat alkiot: A = B Tyhjässä joukossa  ei ole yhtään alkiota

Venn-diagrammi E.1. a) 3  N b) ½  Q, ½  N E.2. a) {x  Z | -2 < x < 3} = {-1, 0, 1, 2} b) {x  Z | 2 < x < 3} =  ”tyhjä joukko” 1.1.2 Osajoukko ja Venn-diagrammi Joukko A on joukon B osajoukko, jos jokainen joukon A alkio kuuluu myös joukkoon B A  B E.3. a) N  Z b) {1, 2 , 3}  {1, 2, 3, 4 ,5 ,6} Venn-diagrammi A = {1, 2 , 3} E = {1, 2, 3, 4, 5, 6} B  A E 1, 2, 3 E A A 4, 5, 6 B

Venn-diagrammina: ks. muistiinpanot 1.1.3 Joukko-opin laskutoimitukset YHDISTE eli UNIONI, A  B =niiden alkioiden joukko, jotka kuuluvat joukkoon A tai joukkoon B A  B = { x  E | x  A tai x  B} E B A E.4. A = {1, 2, 3, 4} B = {2, 4, 6, 8} A  B = {1, 2, 3, 4, 6, 8} Venn-diagrammina: ks. muistiinpanot

Jos leikkauksena tyhjä joukko, niin joukot erillisiä LEIKKAUS A  B =niiden alkioiden joukko, jotka kuuluvat joukkoon A ja joukkoon B A  B = { x  E | x  A ja x  B} Jos leikkauksena tyhjä joukko, niin joukot erillisiä E B A E.5. A = {1, 2, 3, 4} B = {2, 4, 6, 8} A  B = {2, 4} Venn-diagrammina: ks. muistiinpanot

JOUKKO-OPILLINEN EROTUS KOMPLEMENTTI A = E \ A E A E \ A

E.6. E = {1, 2, 3, 4, 5, 6} A = {1, 2, 3} B = {3, 4, 5, 6} a) A \ B = {1, 2 } B \ A = {4, 5, 6} b) A = E \ A = {4, 5, 6}

Jos A ja B ovat äärellisiä joukkoja, niin 1.1.4. Summaperiaate Jos A ja B ovat äärellisiä joukkoja, niin N(A  B ) = N(A) + N(B) – N(A  B) “lukumäärä” Erillisille joukoille: N(A  B ) = N(A) + N(B) E.7. Korttipakasta otetaan hertat ja kympit. Kuinka monta korttia saadaan? A = {hertat} B = {kympit} A  B = {herttakymppi} N(A) = 13 N(B) = 4 N(A  B) = 1 N(A  B ) = N(A) + N(B) – N(A  B) = 13 + 4 – 1 = 16