Liiketoimintamallit avoimessa ohjelmistokehityksessä Timo Heubach, Marja-Kaarina Markkanen, Mika Pennanen, Ville Qvist
Johdanto Mitä on avoin ohjelmistokehitys? Perinteisten liiketoimintamallien ongelmat Eri liiketoimintamallit –Haasteet –Lisenssit –Käyttökohteet
Perinteisten liiketoimintamallin ongelmat avoimessa ohjelmistokehityksessä Kulttuurien erot Työympäristö Projektin hallinta Lisenssit –Filosofiset erot –Paljon erilaisia –Keskenään epäyhteensopivia
Liiketoimintamallit avoimessa ohjelmistokehityksessä Lisenssi rajoittaa ja määrää käytettävän liiketoimintamallin Eri malleja paljon –Esitellään yleisimmät
Kaksoislisensointi (OS + buy off) Ohjelmistolla kaksi eri lisenssiä –Avoin ja suljettu –MySQL
Sekamalli (mixed) Osia sekä avoimesta että suljetusta ohjelmistokehityksestä Kehitetään avoimen ohjelmiston pohjalta tai sen päälle suljettu osio –Lisäosa –Suljettujen ohjelmien integrointi tai emulointi vapaalla alustalla Cedega
Sulautetut järjestelmät (OS + hardware) New kid on the block –Linux tulossa Maemo Nokia N800, 770 –Avoin kehitysalusta Linuxille –Laika (Eclipse IDE) Kustannustehokasta –Ilmaisia –Ennestään laaja kehittäjäkaarti –Muokkaaminen helppoa Motorola, D-Link, Ericsson, Samsung, Siemens, …
Koontimalli (OS + aggregation) Kootaan valmiit ohjelmistot yhdeksi helposti ylläpidettäväksi tuotteeksi Helposti ylläpidettävät Linux distribuutiot –Red Hat, SuSE Ohjelmistokehitystyökalut –Borland, Exadel
Työnteko (Kroupware) Maksetaan tehdystä työstä Esimerkkinä Kroupware –Saksan valtion tilaama –Koottu valmiista avoimen lähdekoodin ohjelmista Efrakon, Intervation ja Klarälvdalens –Valtio maksoi, mutta tuote vapaasti levityksessä ja edelleen avoin
Yhteenveto Paljon mahdollisuuksia –Kustannustehokasta –Joustavuus Paljon ongelmia –Lisenssit –Dokumentaation puutteet –Tekijät