Kirjoita otsikko tähän Kainuun hallintokokeilun päättyminen/Seurantasihteeristön loppuraportti 5/13 Valtiovarainministeriö / Esa Toivonen / Kalevi Yliniemi * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Talouden osalta kokeiluaika jakautuu kahteen erilaiseen jaksoon: * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Maakunnan vastuulla olevien palvelujen kustannusten kasvu pieneni huomattavasti, vaikka otetaan huomioon vuotuiset alijäämät. Maakunnan alijäämien syntyyn vaikutti todennäköisesti alkuvuosien hyvin tiukka budjetointi. Menojen kasvun hillitseminen paransi kuntatalouden tilannetta maakunnassa yleisesti. Arvioinnissa rahoitusjärjestelmällä nähtiin olleen merkittävä vaikutus menojen kasvun pienenemiseen. Alkupuolen talouskehityksen myönteisyyttä korostaa se, että samaan aikaan palveluja kehitettiin voimakkaasti, jotta koko maakunnassa päästäisiin samalle tasolle. Kokeilun loppupuolella: menojen kasvuvauhti nousi merkittävästi Ei ole löydetty yksittäisiä selittäviä tekijöitä, mutta henkilöstön määrän lisäys, palkkaratkaisut ja ostopalvelujen hintakehitys ovat vaikuttaneet asiaan. Kokeilun yleisen myönteisen vaikutuksen alueen kuntatalouteen on nähty kohdistuneen niin, että erityisesti heikommassa asemassa olleet kunnat ovat hyötyneet eniten. Kokeilun aikana on muuallakin maassa kehitetty ja omaksuttu samankaltaisia rahoitusjärjestelyjä sosiaali- ja terveydenhuollon ylikunnallisten organisaatioiden rahoittamiseen. KY: kokeilun viimeisen vuoden menojen kasvu alle valtakunnallisen kasvun

Loppuraportin keskeiset johtopäätökset hallintokokeilun rahoitusmallista ja taloudesta: Perusperiaate: kunnat maksavat laskutuksen sijasta tietyn prosentin verotuloistaan ja valtionosuuksistaan (joitain muutoksia kokeilun aikana). Kokeilun alkaessa rahoitusjärjestelmä oli Suomessa ainutlaatuinen: maakunnassa toimijat jakoivat keskenään tuloja eivätkä menoja. > Käytännössä menetelmä asetti taloudelliset rajat ja kehykset, jonka puitteissa palvelut piti järjestää. Rahoitusjärjestelmä nähtiin taloudelliseen toimintaan voimakkaasti kannustavana. Kun esim. sairaalapäivistä ei suoraan voitu laskuttaa kuntaa, alettiin aktiivisemmin pyrkiä niiden vähentämiseen. Rahoitusjärjestelmä lisäsi menojen ennustettavuutta kuntien näkökulmasta, kun palvelujen käytön vaihtelut tai yksikköhintojen korotukset eivät suoraan vaikuttaneet kuntakohtaisiin maksuihin. Maakunta-kuntayhtymä palvelujen tuottajana joutui sopeutumaan kuntatalouden vaihteluihin. Rahoitusjärjestelmä aiheutti myös ristiriitoja kuntien välille. Havainto, että erilaisissa vaihtoehdoissa kunnille aiheutuu erilaiset maksuosuudet, aiheutti keskustelua oikeudenmukaisuudesta.

4 Mitä hyötyä hallintokokeilusta on ollut Kainuulle ? Talousjohtaja Asta Tolonen

Kiitos! Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi ja Lue koko raportti osoitteesta: kehittaminen/ Kainuu/Kainuun_hallintokokeilu.pdf