Euroopan unioni: 500 miljoonaa ihmistä – 28 maata Euroopan unionin jäsenvaltiot Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat

Kestävän rauhan ja hyvinvoinnin rakentajat Perustajat Kestävän rauhan ja hyvinvoinnin rakentajat Konrad Adenauer Alcide De Gasperi Winston Churchill Robert Schuman Jean Monnet

EU:n symbolit Tunnuslause: Moninaisuudessaan yhtenäinen Euroopan hymni Euroopan lippu Eurooppa-päivä 9. toukokuuta

24 virallista kieltä Български Čeština dansk Deutsch eesti keel Ελληνικά English español français Gaeilge hrvatski Italiano latviešu valoda lietuvių kalba magyar Malti Nederlands polski português Română slovenčina slovenščina suomi svenska

Laajentuminen 28 jäsenvaltion unioniksi 1952 1973 1981 1986 1995 2004 2007 2013

Suuri laajentuminen: idän ja lännen yhdistyminen 1989 Berliinin muuri murtuu – kommunismi romahtaa EU aloittaa talousavun Phare-ohjelmasta 1992 EU-jäsenyyden edellytykset: • demokratia ja oikeusvaltio • toimiva markkinatalous • kyky panna EU-lainsäädäntö täytäntöön 1998 Viralliset laajentumisneuvottelut alkavat 2002 Kööpenhaminan huippukokouksessa hyväksytyn suuren laajentumisen myötä unioniin liittyi 10 uutta maata 2004 Kymmenen uutta EU:n jäsenvaltiota: Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia 2007 Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun 2013 Kroatia liittyy 1. heinäkuuta

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat Pinta-ala (1000 km²) Väkiluku (miljoonaa) Varallisuus (bruttokansantuote henkeä kohti) Bosnia ja Hertsegovina 51 3.8 7 600 Montenegro 14 0.6 10 900 Islanti 100 0.3 30 000 Kosovo YK:n päätöslauselman 1244 mukaan 11 1.8 : Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 25 2.1 9 100 Albania 28 2.9 7 500 Serbia 77 7.2 Turkki 783 76.7 13 800 28 EU–maata yhteensä 4 272 507.4 25 700

Perussopimukset – demokraattisen yhteistyön oikeusperusta 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 1958 Rooman sopimukset: • Euroopan talousyhteisö • Euroopan atomienergiayhteisö (EURATOM) 1987 Euroopan yhtenäisasiakirja: sisämarkkinat 1993 Sopimus Euroopan unionista – Maastricht 1999 Amsterdamin sopimus 2003 Nizzan sopimus 2009 Lissabonin sopimus

Euroopan unionin perusoikeuskirja Sitoo EU:ta kaikissa sen toimissa jakautuu 54 artiklaan ja kuuteen osastoon: Ihmisarvo Vapaudet Tasa-arvo Yhteisvastuu Kansalaisten oikeudet Lainkäyttö

EU:n väestö verrattuna muuhun maailmaan Väestö (miljoonaa henkeä) 2014

EU:n pinta-ala verrattuna muuhun maailmaan Pinta-ala, 1 000 km²

EU:n talous ja hyvinvointi suhteessa muuhun maailmaan Talouden koko: 2012 bruttokansantuote biljoonaa euroa Varallisuus asukasta kohden: Bruttokansantuote asukasta kohden 2012 EU Kiina Intia Japani Venäjä Yhdysvallat

EU-maat suurimmasta pienimpään Pinta-ala (1 000 km²)

Väestömäärä (miljoonaa henkeä) 2014 EU-maiden väkiluku Väestömäärä (miljoonaa henkeä) 2014 yhteensä 507 miljoonaa

BKT asukasta kohti: varallisuuden jakautuminen Indeksi, jossa 28 EU-maan keskiarvo on 100

Eurooppa 2020 – Euroopan kasvustrategia Vuonna 2010 EU:n johtajat sopivat yleisstrategiasta talouskriisin taltuttamiseksi seuraavilla keinoilla: Älykäs kasvu Koulutuksen kehittäminen, tutkimuksen lisääminen, viestintäteknologian käyttö Kestävä kasvu Resurssitehokas, entistä ympäristöystävällisempi ja kilpailukykyisempi talous Osallistava kasvu Lisää parempia työpaikkoja, investoiminen osaamiseen ja koulutukseen, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen sekä kasvuun liittyvien etujen levittäminen kaikkialle EU:ssa Hyvä talouden ohjaus ja hallinta Talouspolitiikan parempi koordinointi

EU:n viisi yleistavoitetta vuodeksi 2020 Eurooppa 2020 -strategiassa on sovittu seuraavat tavoitteet: Työllisyys 75 % 20–64-vuotiaista työllistyy Tutkimus ja innovointi 3 % EU:n BKT:sta investoidaan tutkimukseen Ilmastonmuutos ja energia Kasvihuonepäästöt ovat 20 % pienemmät kuin 1990 20 % energiasta on peräisin uusiutuvista energialähteistä 20 %:n parannus energiatehokkuuteen Koulutus Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus laskee alle 10 %:iin 40 % 30–34-vuotiaista suorittaa korkea-asteen tutkinnon Köyhyys Vähennetään köyhien ja syrjäytyneiden sekä köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää 20 miljoonalla

EU:n vastaus talouskriisiin 2008: Maailmanlaajuinen rahoituskriisi alkaa Yhdysvalloista EU-maiden hallitusten, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission koordinoidut toimet: Sitoutuminen euroon ja taloudelliseen vakauteen Uudet kriisinhallintavälineet ja sääntöuudistukset: Euroopan vakausmekanismi: poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevien maiden auttamiseen tarkoitettu rahasto Pankkien vakautta koskeva uusi lainsäädäntö EU:n rahoitusvalvontaviranomaiset Talouden ohjausjärjestelmän parantaminen: Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: vuotuinen menettely julkisten määrärahojen koordinoimiseksi Euro Plus -sopimus, Finanssipoliittinen sopimus: keskinäinen sitoutuminen terveeseen julkistalouteen

Miten EU:n varat käytetään? EU:n talousarvio 2014: 142,6 miljardia euroa = 1,06 % EU-maiden bruttokansantulosta (BKTL) Globaali Eurooppa: mukaan lukien kehitysapu 6% Muu, hallinto Kestävä ja osallistava kasvu: työpaikat, kilpailukyky, alueellinen kehitys 45% Turvallisuus ja kansalaisuus, oikeus 2% Kestävä kehitys – luonnonvarat: maatalous, ympäristö 42%

Ilmastonmuutos – globaali haaste EU-johtajat asettivat vuonna 2007 seuraavat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi: kasvihuonepäästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien energialähteiden (tuuli-, aurinko- ja vesivoima, biomassa) osuus on nostettava 27 %:iin vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden lisääminen 27 %:lla vuoteen 2030 mennessä

Energialähteet muuttuvassa maailmassa EU-maiden ulkopuolelta tuodun polttoaineen osuus 2010 EU:ssa vuonna 2010 käytetty polttoaine

Tutkimus – investointeja osaamistalouteen Tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2012 käytetyt varat (prosentteina BKT:sta)

Käytännön solidaarisuutta: EU:n koheesiopolitiikka 2014-2020: Infrastruktuuriin, liiketoimintaan, ympäristöön ja työntekijöiden koulutukseen on investoitu 352 miljardia euroa köyhempien alueiden ja kansalaisten hyväksi Aluekehitysrahasto Sosiaalirahasto Koheesiorahasto Vähemmän kehittyneet alueet: BKT asukasta kohti on alle 75 % EU:n keskiarvosta   Siirtymäalueet: BKT asukasta kohti on 75–90 % EU:n keskiarvosta Kehittyneemmät alueet: BKT asukasta kohti on yli 90 % EU:n keskiarvosta

Euro – Euroopan yhteinen raha Miksi euro? Ei vaihteluriskiä eikä valuutanvaihtokuluja Enemmän vaihtoehtoja ja vakaammat hinnat kuluttajille Tiiviimpi taloudellinen yhteistyö EU-maiden välillä Yhteistä rahaa voidaan käyttää kaikkialla euroalueella Kolikot: toisella puolella kansalliset tunnukset, toinen puoli yhteinen Setelit: ei kansallisia tunnuksia Euroa käyttävät EU-maat EU-maat, jotka eivät käytä euroa

Inflaation torjunta Euroopan talous- ja rahaliitto: vakaat hinnat Keskimääräinen vuotuinen inflaatio 18 EU-maassa, jotka käyttivät euroa vuonna 2013

Sisämarkkinat – valinnan vapautta Liikkuvuus - neljä vapautta Tavarat Palvelut Ihmiset Pääoma Sisämarkkinoiden ansiosta: monien tuotteiden ja palvelujen (mm. lentojen ja puhelujen) hinnat ovat laskeneet huomattavasti kuluttajat ovat saaneet lisää valinnanvaraa on syntynyt 2,8 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Vapaa liikkuvuus Schengenin sopimus: Raja- ja tullitarkastukset on poistettu useimpien EU-maiden rajoilta Valvontaa EU:n ulkorajoilla on tehostettu EU-maiden poliisiyhteistyötä on lisätty Voit ostaa ja palauttaa mitä tahansa henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita matkustaessasi EU-maiden välillä

Halvemmat matkapuhelinkulut ulkomailla EU on alentanut puhelujen, tekstiviestien ja verkkovierailujen kustannuksia ulkomailla yli 80 %:lla vuodesta 2007 lähtien Eurosenttiä, ei sisällä ALV:tä Datan lataaminen ulkomailla Soittaminen ulkomailta (minuutilta) Tekstiviestin lähettäminen ulkomailla

Opiskelu ulkomailla Erasmus+ Joka vuosi yli 400 000 nuorta opiskelee tai pyrkii kehittämään itseään muissa Euroopan maissa EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ tuella.

Terveyden edistäminen ja ympäristönsuojelu Saasteet eivät tunne rajoja – tarvitaan yhteisiä toimia EU:n toiminnalla on saatu aikaan Puhtaampi uimavesi Vähemmän happosateita Lyijytön bensiini Käytöstä poistettujen sähkölaitteiden ilmainen ja turvallinen kierrätys Tiukat elintarviketurvallisuussäännökset maatilalta ruokapöytään Luonnonmukaisempi ja laadukkaampi maatalous Tehokkaammat terveysvaroitukset savukepakkauksissa Kemikaalien rekisteröinti- ja arviointijärjestelmä (REACH)

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue Euroopan unionin perusoikeuskirja Yhteiset terrorisminvastaiset toimet Yhteistyötä eri EU-maiden poliisi- ja oikeuslaitosten välillä Koordinoitu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka Siviilioikeudellinen yhteistyö

EU – rauhan ja hyvinvoinnin edistäjä Maailmankaupan säännöt Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Kehitysapu ja humanitaarinen apu

EU – kauppamahti % maailmanlaajuisesta viennistä tavarat 2012 % maailmanlaajuisesta viennistä palvelut 2012

EU on maailman suurin kehitysavun antaja EU antaa yli puolet maailman kaikesta kehitysavusta Virallinen kehitysapu vuonna 2013, miljardia euroa

Kuluttajien oikeuksien turvaaminen Kuluttajana saat suojaa peruslainsäädännön nojalla kaikkialla EU:ssa, myös silloin kun matkustat tai teet verkko-ostoksia Selkeät merkinnät Terveys- ja turvallisuusstandardit Kohtuuton menettely sopimusten yhteydessä on kielletty Matkustajan oikeudet, kuten hyvitys pitkistä viivästyksistä Apua ongelmien ratkaisemiseen

Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten palkkaero: Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin 16,4 % vähemmän tunnissa kuin miehet.

Kolme tärkeintä toimijaa Euroopan parlamentti - kansalaisten ääni Martin Schulz, Euroopan parlamentin puhemies Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto - jäsenvaltioiden ääni Donald Tusk, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Euroopan komissio - yhteisen edun ajaja Jean-Claude Juncker, Euroopan komission puheenjohtaja

EU:n toimielimet Eurooppa-neuvosto (huippukokous) Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto (neuvosto) Euroopan komissio Euroopan unionin tuomioistuin Tilin-tarkastus-tuomioistuin Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Alueiden komitea Euroopan investointipankki EU:n virastot Euroopan keskuspankki

Miten EU-lainsäädäntö syntyy Kansalaisia, eturyhmiä ja asiantuntijoita kuullaan Komissio esittää virallisen ehdotuksen Parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä Kansalliset tai paikalliset viranomaiset panevat täytäntöön Komissio ja EU:n tuomioistuin valvovat täytäntöönpanoa

Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni Päättää EU:n lainsäädännöstä ja talousarviosta yhdessä ministerineuvoston kanssa Harjoittaa EU:n kaiken toiminnan demokraattista valvontaa Eri EU-maiden edustajien lukumäärä Alankomaat - 26 Belgia - 21 Bulgaria - 17 Espanja - 54 Irlanti - 11 Italia - 73 Itävalta - 18 Kreikka - 21 Kroatia - 11 Kypros - 6 Latvia - 8 Liettua - 11 Luxemburg - 6 Malta - 6 Portugali - 21 Puola - 51 Ranska - 74 Romania - 32 Ruotsi - 20 Saksa - 96 Slovakia - 13 Slovenia - 8 Suomi - 13 Tanska - 13 Tšekki - 21 Unkari - 21 Viro - 6 Yhdistynyt kuningaskunta - 73 Yhteensä - 751

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät Euroopan parlamentin paikkojen jakauma ryhmittäin (marraskuu 2014) Vihreät / Euroopan vapaa allianssi 50 Euroopan konservatiivit ja uudistusmieliset 70 Euroopan liberaalidemokraattien liitto 67 Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) 221 Sitoutumattomat 52 Sosialistien ja demokraattien progressiivinen liitto 191 Euroopan yhtynyt vasemmisto - Pohjoismaiden vihreä vasemmisto Euroopassa Vapaa ja suoraa demokratiaa 48 Yhteensä: 751

Ministerineuvosto – jäsenvaltioiden äänitorvi Kutakin EU-maata edustaa yksi ministeri Puheenjohtajuus vaihtuu kuuden kuukauden välein Neuvosto päättää EU:n lainsäädännöstä ja talousarviosta yhdessä parlamentin kanssa Neuvosto hallinnoi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Ministerineuvosto - miten he äänestävät Suurin osa päätöksistä tehdään "kaksinkertaisella enemmistöllä". Päätöstä täytyy tukea ainakin: 55 % jäsenmaista (16 maata) Jäsenmaat, jotka muodostavat 65 % EU:n väestöstä

Eurooppa-neuvosto Kaikkien EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokous pidetään vähintään neljästi vuodessa vahvistaa EU-politiikan yleiset suuntaviivat puheenjohtaja: Donald Tusk

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini Kaksoisrooli: ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja Euroopan komission varapuheenjohtaja Johtaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Johtaa EU:n ulkosuhdehallintoa

Euroopan komissio – yhteisen edun ajaja 28 riippumatonta jäsentä, yksi kustakin EU-maasta Ehdottaa uutta lainsäädäntöä Toimeenpaneva elin Perussopimusten valvoja Edustaa EU:ta kansainvälisissä suhteissa

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin – lakien soveltamisen valvoja 28 riippumatonta tuomaria, yksi kustakin EU-maasta Päättää EU-lainsäädännön tulkinnasta Varmistaa, että säädöksiä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa

Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly Euroopan oikeusasiamies Tutkii valitukset, jotka koskevat EU:n toimielinten huonoa hallintoa tai hallinnollisia epäkohtia Esimerkiksi: epäoikeudenmukaisuus, syrjintä, toimivallan väärinkäyttö, tarpeeton viivästys, vastaamatta jättäminen tai virheellinen menettely Valituksen voi tehdä kuka tahansa EU:ssa

Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo yhteisten varojen käyttöä 28 riippumatonta jäsentä Varmistaa EU:n varojen käytön asianmukaisuuden Voi tarkastaa minkä tahansa EU-varoja käyttävän tahon tilit

Euroopan keskuspankki vastaa euron hallinnoinnista Mario Draghi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Varmistaa hintojen vakauden Valvoo luotonantoa ja päättää korkotasosta Valvoo pankkien turvallisuutta Työskentelee hallituksista riippumatta

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea — kansalaisyhteiskunnan ääni 353 jäsentä Edustaa ammattiliittoja, työntekijöitä, maanviljelijöitä, kuluttajia jne Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa Edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU-päätöksentekoon

Alueiden komitea — paikallishallinnon ääni 353 jäsentä Edustaa kaupunkeja ja alueita Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa Edistää paikallishallinnon osallistumista EU-päätöksentekoon

EU:n palveluksessa olevat virkamiehet Komissiossa työskentelee noin 23 000 vakinaista virkamiestä ja 11 000 väliaikaista tai sopimussuhteessa olevaa työntekijää Muissa EU:n toimielimissä työskentelee noin 10 000 henkilöä Vakinaiset virkamiehet Valitaan avoimilla kilpailuilla Tulevat kaikista EU-maista Palkoista päätetään lailla EU:n hallintokulut ovat 15 euroa asukasta kohti vuodessa EU:n henkilökuntaa vähennetään 5 %:lla vuosina 2013–2017

Yhteyden ottaminen EU:hun Kysymyksiä EU:sta? Europe Direct -palvelu voi auttaa Puhelimitse, sähköpostitse tai verkkojuttelun kautta Yli 500 alueellista tietokeskusta europa.eu/europedirect